Kurdikulttuuri

Päädyt kyökkipiiaksi ja seksiorjaksi nyrkin ja hellan väliin. Aluksi on tietysti mukavaa ja ihanaa, mut annas olla kun arki astuu esiin.

Luehan huviksesi aiheesta löytyviä tositarinoihin pohjautuvia kirjoja niin tiedät mikä sinulla on edessä jos tuolle tielle lähdet.

Olen ollut 11 vuotta naimisissa irakilais miehen kanssa.hän ei kyllä ole kurdi.Olisin aikoinani itse tarvinnut paljon tietoa kulttuurista mutta sain oppia kantapään kautta ja ongelmia riitti sen voin kertoa. Mutta tällä palstalla suutaan soittavat ihmiset voit jättää ihan omaan arvoonsa. siis ...kyllä pitää paikkaansa että irakilaisessa kulttuurissa on perheen hyväksyntä todella kaikki kaikessa.Me suomalaiset ihmiset ei millään pystytä käsittämään kuinka sidoksissa he ovat perheeseensä.Tunnen yhdenkin pariskunnan jossa 5 vuoden seurustelu ruotsalais tytön kanssa päättyi kun oli aika mennä naimisiin ja hankkia lapsia ja yllätys yllätys VAIMO tulikin irakista tuiki tuntematon tyttö .Miehellä ei ollut mitään sitä vastaan,vaikka oli juuri niin sanonut rakastavansa tätä ruotsalaista.Kysyin mieheltä syytä ja hän sanoi sen ollen aina tiedossa,ruotsalais tyttö oli ollut vain sängyn lämmittäjä.Lapset ja perhe perustetaan Irakilaisen kanssa.Harmi että tämä on hyvin yleistä. MUTTA on niitä sellaisiakin pariskuntia jotka ovat ihan onnellisia ja olleet naimisissa iät ja ajat.Itselläni ei ole mitään suuria juttuja jotka olisi kiinni miehen kulttuurista.Yksi asia kai mihin pitää tottua on ,ettei kukaan koskaan ota oikeen tosissaan näitä sekapariskuntia .siis ympärillä olevat ihmiset sekä irakilaiset ja suomalaiset.Sitten yksi minulle yllätyksenä tullut juttu oli ettei se hyväksymättömyys (rasismi)ollutkaan vain suomalaisissa vaan vielä enemmän Irakilaisissa.He eivät voi sietää että suomalaiset vievät heiltä miehet.Tähän tulet törmäämään.En oikeen osaa näin yleisesti kirjoittaa muuta mutta kysy vain mitä mieleen tulee niin minä vastaan mitä mieleen tulee..

Minulla on Iranista Suomeen muuttanut kurdilainen mies. Olemme kihloissa ja meillä on suloinen 2,5 kuukautta vanha tytär. Minä en kyllä tunnusta eläväni nyrkin ja hellan välissä eikä miehelleni olla kaavailemassa vaimoa omasta maasta. Miehen perhe on pikemminkin onnellinen, että hän on löytänyt itselleen rakkaan ja saanut perheen. Joka viikko hänen äiti soittaa ja kysyy mitä vauvalle kuuluu. Kulttuuri meillä kotona ollessa näkyy ruuassa. Viikonloppuisin vapaalla ollessaan hän tekee omaa ruokaansa. Joka on aika hyvää. Joskus käymme juhlissa. Siellä on paljon kauniita pukuja, värikkäitä. Ihmiset tanssivat, puhuvat ja syövät. Ryyppybileitä ne ei ole sillä lailla kun suomalaisilla tapaa olla. Jollakin saattaa joku taskumatti olla mukana mutta sekin yleensä jaetaan kavereiden kesken. Sosiaalisuutena ehkä kulttuuri siis näkyy meillä eniten.

Hei,

olen lukenut mielenkiinnosta näitä juttuja ja kysymyksiä monikulttuurisista perheista ja suhteista. Ihan sen vuoksi, että aihe kiinnostaa yleensäkin ja taannoin noin vuosi sitten ensimmäisen kerran irakilainen mies (kurdi) kirjoitteli minulle. Pyyteli käymään ja rupesi sanomaan, että jos hänellä vain olisi yksi päivä niin hän kosisi minua. Aikaa kului enkä enää vastannut hänen viesteihin ja mies ei viestejä lähetellyt. Kunnes viime kesänä häneltä rupesi tulemaan taas näitä viestejä ja kosintoja netissä. Asumme kaukana toisistamme eri paikkakunnilla. Välimatkaa on noin 350-400 kilometria. Nyt on taas sama vire hänellä yllä päästä nopeasti naimisiin kanssani. Mies on 37-vuotias ja olen itse 47-vuotias. Olen sanonut hänelle, että tahtooko hän vaimonsa Suomeen sekä lapsensa, kun on noin kiire ja voisi valita jonkun muun kuin minut. Muut ei kuulemman kelpaa. Minä olen jo näissä suomalaisissa aviliitoissa nähnyt tarpeeksi kaikkea tuota mitä täällä kirjoitetaan;
kiristystä, alistamista ja haukkumista ym.

Enkä siis edelleenkään ole kasvotusten nähnyt häntä koska tiedän ystävieni puheiden mukaan ettei se mies ainakaan sen jälkeen enää ota vakavasti vaan tulet seksileluksi tms. Liittyen heidän uskontoonsa. Eikä ole tarvettakaan ylipäätään. Kirjoitan tänne vain ajatukseni ja jos joku tahtoo kommentoida luen ne mielenkiinnolla!Ja olisi toki mukava kuulla onko kellään muulla vastaavia kokemuksia.

t. ML

Hei,

olen lukenut mielenkiinnosta näitä juttuja ja kysymyksiä monikulttuurisista perheista ja suhteista. Ihan sen vuoksi, että aihe kiinnostaa yleensäkin ja taannoin noin vuosi sitten ensimmäisen kerran irakilainen mies (kurdi) kirjoitteli minulle. Pyyteli käymään ja rupesi sanomaan, että jos hänellä vain olisi yksi päivä niin hän kosisi minua. Aikaa kului enkä enää vastannut hänen viesteihin ja mies ei viestejä lähetellyt. Kunnes viime kesänä häneltä rupesi tulemaan taas näitä viestejä ja kosintoja netissä. Asumme kaukana toisistamme eri paikkakunnilla. Välimatkaa on noin 350-400 kilometria. Nyt on taas sama vire hänellä yllä päästä nopeasti naimisiin kanssani. Mies on 37-vuotias ja olen itse 47-vuotias. Olen sanonut hänelle, että tahtooko hän vaimonsa Suomeen sekä lapsensa, kun on noin kiire ja voisi valita jonkun muun kuin minut. Muut ei kuulemman kelpaa. Minä olen jo näissä suomalaisissa aviliitoissa nähnyt tarpeeksi kaikkea tuota mitä täällä kirjoitetaan;
kiristystä, alistamista ja haukkumista ym.

Enkä siis edelleenkään ole kasvotusten nähnyt häntä koska tiedän ystävieni puheiden mukaan ettei se mies ainakaan sen jälkeen enää ota vakavasti vaan tulet seksileluksi tms. Liittyen heidän uskontoonsa. Eikä ole tarvettakaan ylipäätään. Kirjoitan tänne vain ajatukseni ja jos joku tahtoo kommentoida luen ne mielenkiinnolla!Ja olisi toki mukava kuulla onko kellään muulla vastaavia kokemuksia.

t. ML

Minulla on pari kaveria joilla toisella oli ja toisella on vieläkin suhde kurdiin. Ja molemmat suhteet eivät ole/ollut ruuruilla tanssimista... tälleen kauniisti sanottuna...

Suoraan aika jäätävää settiä olen kuullut.. tämä toinen joka vielä seurustelee... mustasukkaisuutta, omistamishalua, henkistä ja fyysistä väkivaltaa, vähättelä, katoamisia... jne. Toisella oli samaa settiä päälle tämä entinen kumppani seurailee ja vainoaa. Alkuhan molemmissa suhteissa oli mitä "mainioin" ...kunnes pikku hiljaa totuus alkoi valjeta molemmille. Se joka seurustelee.. harvemmin häntä kukaan enää näkee, ja silloin kun näkee, hän näyttää ja tuntuu synkältä ja alistuneelta, toinen eronnut taas on palaillut pikkuhiljaa kaveripiiriin, mutta on koko ajan niin pirun hermostunut...

Tietty kaikki on tapauskohtaista... mutta vastaavaa en ole kuullut/nähnyt tuntemissani suomi-suomi pariskunnilla.. Toki ongelmittomia suhteita ei ole olemassakaan... mutta aika lieviä ongemia on verrattuna näihin kahteen. Mutta silti silminpistävää on juuri tuo että sattuu molemmilla olemaan näin, ja kurdit kumppaneina...
Mutta onhan noita muitakin moku suhteita lähipiirissä ollut... kosovo-suomi, petti, valehteli ja lopuksi uhkaili aseella, vankilaan siitä joutui.. muutama afrikka-suomi.. valehtelua, huijaamista ja pettämistä...

Hauku vaan rasistiksi, mutta ite pysyn tiukasti suomalaisessa, jotta ainennii tiiän mitä saan, ja pärjään sen kanssa.

Itse ainakin pitäisin tuntosarvet ylhäällä, ja pitäisin alusta asti kiinni omista oikeuksista ja että rajat olis täysin selkeät siinä mitä hyväksyy ja mitä ei. Rakastuneet ihmiset kun sattuu olemaan sen verran hömppiä, että antavat periksi sille rakkaalle ihmiselle kaikenlaista... kunnes kun ensihuuma on haihtunut, niin sitten sitä huomataan olevansa aikamoisessa suossa, ja ulospääsy tuntuu mahdottomalta.

Toivotan onnea, mutta pidä todellakin huoli itsestäsi!

joka kulttuurista löyttyy aina se hyvä tai huono puoliso...mutta koitta tyttö hyvää ensin elää avosuhteessa ja täällä ensin... niin näet millainen hän ;)

kyllä suomalaisista miehistä löyttyy yksi kymmenestä vaimon hakkaajan.

Joo toki tähän ikään mennessä jos ylipäätään tahdon tavata tätä miestä, ensin asun yhdessä hänen kanssaan enkä suinpäin tee ratkaisuja:)
Hyvää Joulua teille kaikille:)

Tiedän tasan tarkkaan miten kurdit toimivat tilanteessa kun tilanteessa joten suosittelen tarkastamaan kaikki jos suhde on sillä tasolla että parisuhe alkaa niin suosittelen tekemään feikkiprofiilin ja laittamaan ns "seksiviestejä" ja katsoa miten puoliso reagoi asiaan ja sen jälkeen kun jää kiinni niin yrittää väittää kuinka tiesi kaiken vaikka oikeasti ei tiennytkään suomalaiset ovat vain seksiorjia.

Kurdikulttuuriin kuuluu naisen vapauden rajoittaminen. Täysi vapaudenrajoittaminen voi alkaa vasta kun solmii avioliiton. Siihen asti ollaan mielin kielin. Mies ei kerro sinusta vanhemmilleen koska ette ole naimisissa. Avoliitot ovat ehdottoman syntisiä (tai siis sinä olet, ei mies) ja avioliittoja vääräuskoisten kanssa ei hyväksytä. Tai jos mies kertookin vanhemmilleen sinusta, hän valehtelee teidän olevan naimissa ja sinun vaihtaneen uskontoasi.

Yleisin syy miksi kurdimies alkaa seurustella suomalaisen naisen kanssa on oleskeluluvan ja/tai rahan tarve.

Itse olen saanut lapsen kurdimiehen kanssa, olin hakattavana liian kauan ja lapsi kärsi, myös pari kertaa lasta on lyöty mutta kun ilmoitin viranomaisille , he eivät uskoneet että lasta oli kurdimies lyönyt, oli jo syytteen minun pahoinpitelystä, mies on vainonnut minua , valehdellut minusta viranomaisille, vainonnut sukulaisiani ja ystäviäni ja omia lapsiani, voin sanoa että älä ikinä sekaannu kurdimieheen.