Olen huomannut, että nopeasti imeytyvät hiilihydraatit eivät sovi minulle ja olen alkanut harkitsemaan hiilihydraattien tarkkailua. Olen kuitenkin kasvissyöjä, joten en tiedä onnistuuko kasvissyöjiltä vähähiilihydraattinen ruokavalio.
voisiko joku neuvoa, miten yhdistää nämä kaksi asiaa eli kasvisruokavalion ja vähähiilihydraattisen ruokavalion? Kävin karppauilla, mutta en löytänyt vastausta.
voisiko joku neuvoa, miten yhdistää nämä kaksi asiaa eli kasvisruokavalion ja vähähiilihydraattisen ruokavalion? Kävin karppauilla, mutta en löytänyt vastausta.
Vastaukset 9
Vanhimmat
karppauille, vaan mene karppisivuille ;)
VHH:lla kasvissyöjä voi aina valita lehtipihvin, ei ole turhia hiilareita.
Ei sinun tarvitse millekään vhh:lle alkaa eikä karppaamaan. Tutustu vain siihen, missä kasvisruokavalion aineissa on hopeita ja missä hitaita hiilihydraatteja. Jätä ne nopeat pois. Siinähän se. Ei siihen lihansyöntiä tarvita. Käytä mm. enemmän papuja, linssejä, tofua, pähkinöitä, siemeniä jne. Siitähän se lähtee hyvin käyntiin.
jos ajattelette hopeita ja hitaita hiilihydraatteja. Sokeria niistä tulee molemmista ja pulassa olette kun kuvittelette syövänne terveellisesti jotain hitaita hiilihydraatteja. Ei ne niin hitaita ole että pystyisitte ulostamaan hitaita hiilihydraatteja. Nopea tai hidas hiilihydraatti, sama lopputulos, sokerirasitus kasvaa ja elimistö ei pääse lainkaan rasvanpolttoon niinkuin pitäisi.
Kyllä hiilihydraateissa on eroa. Täysjyvätuotteiden hitaat hiilihydraatit ovat todellisia terveyspommeja nopeisiin valkoisiin hiilareihin verrattuna. Niitä kannattaa siis suosia.
Vähän sama kuin rasvoissa - suosi kasvirasvoja.
Ihmisellä on sokeriaineenvaihdunta juuri näiden sokereiden käsittelyä varten, joten se ei ole mikään ongelma.
nimittäin tämä sokeriaineenvaihdunta. Kun elimistöä jatkuvasti rasitetaan sokereilla niin monilla se aineenvaihdunta sitten pettää ja tulee diabetes. Kaikki hiilihydraatit ovat ongelma kun ne mikä nopeammin tai mikä hitaammin muodostuvat elimistössä sokeriksi. Ei siis kannata suosia mitään hiilihydraatteja ellei nyt sitten erityisesti halua diabetetsta itselleen.
Suosi myös eläinrasvoja kuten voita ja vältä keinotekoisia kasvirasvoja, erityisesti vältä margariineja. Suosi hyviä kasvirasvoja kuten kookos- ja oliiviöljyä.
Kasvissyöjä voi varsin mainiosti ryhtyä vähähiilariselle ruokavaliolle. Muista, että vhh-ruokavalioita on erilaisia - ei vhh:lle ryhtyminen automaattisesti tarkoita sitä, että menee melkein nollahiilareilla tai että pitäisi olla ketoosissa.
Mihinkään todella alhaisiin hiilarimäärin sinun ei siis tarvitse pyrkiä eikä se ole mielestäni kovin käytännöllistäkään. Tämä johtuu siitä, että kasvikunnan proteiininlähteissä tuppaa olemaan myös aika paljon hiilareita suhteessa proteiiniin, joten hiilareiden tiukka rajoittaminen tekisi ruokavaliosta melko yksipuolisen.
Suosittelen käyttämään reilusti noita aikaisemmassakin vastauksessa mainittuja papuja, linssejä, tofua, pähkinöitä, siemeniä ym. mutta sinä kasvissyöjänä todennäköisesti osaat jo hankkia proteiinit monipuolisesti kasvikunnan lähteistä.
Vähennä (tai jätä mieluiten kokonaan pois) kaikki runsaasti hiilareita ja tärkkelystä sisältävät lähteet eli älä syö sokeria, riisiä, perunaa eikä valkoista viljaa. Tässä kohtaa voit sitten tehdä valinnan, jätätkö nämä kokonaan pois (eli menet enemmän vhh:n suuntaan) vai korvaatko osan täysjyvätuotteilla (eli menet enemmän hiilihydraattien tarkkailun suuntaan).
Nopeiden ja runsashiilaristen kasvisten tilalle sitten reilusti vähähiilarisia kasviksia ja juureksia, kohtuudella marjoja (käytä vaikka www.fineli.fi -tietokannan eniten ja vähiten -toimintoa, niin näet, missä kasviksissa on vähiten hiilareita) ja LISÄÄ RASVAA. Ideahan on se, että kun hiilareita vähennetään, siitä syntyvä energiavaje korvataan pääasiassa rasvalla. Toki proteiiniakin täytyy tulla riittävästi.
Eli siitä sitten reilusti käyttelemään öljyjä ja rasvaisia kasvikunnan tuotteita, kuten avokadoa ja noita aikaisemmin mainittuja pähkinöitä. Yritä koostaa ateriasi niin, että verensokerisi pysyy tasaisena eli suosi hitaita hiilihydraatteja ja syö runsaasti rasvaa ja proteiinia, jotka myös hidastavat aterian hiilareiden imeytymistä.
kasvissyöjän karppaus onnistuu siinä missä lihansyöjänkin. Proteiinilähteeksi pavut, soijatuotteet jne.
Aamulla: voit syödä esimerkiksi turkkilaista jugurttia marjojen kanssa. Jugurtiksi käy myös muu paksu ja rasvainen, kuten kreikkalainen tai bulgarialainen jugurtti. Teetä/kahvia.
Lounas: ISO ruokaisa salaatti, jossa esim. salaattia, kurkkua, paprikaa, fetaa, papuja, siemeniä ja oliiviöljyä. Juo vettä
Päivällinen: tuoreita/höyrytettyjä vihanneksia sekä soijasuikale/tofu/papu ym. mössöä, esim.
- soijasuikaleita kasvisliemessä keitettynä kookoskermaa currya höyrytetyn parsa -ja kukkakaalin kanssa
- linssi/papupataa ilman perunaa (reseptejä netistä)
- kasvissosekeitto ilman perunaa raejuustosilmän kanssa (kermaa säästelemättä)
- chocochilin kahden kaalin soijasuikalepannu
- munakas (täytteenä vaikka tomaattia/pinaattia)
- soijarouhe-tomaattikastiketta juustoraasteen ja kesäkurpitsapastan tai soijarouhepullia kukkismuussin kera jos haluat "perusruokaa". Kasvispihvitkin ilman perunaa on hyviä.
Välipaloiksi hedelmiä, pähkinöitä, kananmunia, avocadoa...
Muista syödä rasvaa; voita, oliiviöljyä, kookosöljyä, rasvaista jugurttia, fetaa, pähkinöitä ja siemeniä, avocadoa
Kun syöt väh. 500 g vihanneksia sekä päälle vielä papuja, pähkinöitä, marjoja ym. saat myös riittävästi kuitua, protskua ja rautaa.
Jos liikut paljon, kannattaa liikunnan jälkeiselle aterialle laittaa esim. banaania/bataattia/pala ruisleipää/tummaa riisiä, että lihakset palautuu nopeammin.