Hei!
Erosin juuri. Jätin narsistisia piirteitä omaavan miehen. Hän on aiemmin jättänyt minut lukemattomia kertoja. Nyt olen vahvempi ja yritän kaikkeni aloittaa uuden elämän lasteni kanssa.
Edelleen minulla on voimakkaita tunteita häntä kohtaan ja tekee kipeää/sattuu!
Alkuun hän vaikutti reippaalta,henkisesti voimakkaalta,jämerältä mieheltä,joka olisi valmis ottamaan minut yksinhuolta äidin lapsineni omakseen.
Alkuun jo oli paljon riitoja mitkä pohjautuivat siihen,kun suojelin lapsiani eikä he voineet käydä isällään tuohon aikaan. Mies taas olisi halunnut,että jotenkin järjestelisin lapset isälleen turvattomista olosuhteista riippumatta koska hän halusi meille yhteistä aikaa. Jo tuolloin tuli meille eroja lapsi asioiden takia.
Sittemmin minulle selvisi se,että hänellä huono stressinsietokyky ja ei kykene eikä halua lapsiperhe-elämää. Piti silti minusta kiinni..erosimme monia kertoja lapsi asioiden takia..oli lukuisia "häipymisiä"enkä aina kuullut hänestä hetkeen mitään. Yleensä syy oli siinä,että koki ettei saanut riittävästi huomioita ja mielestään kiukuttelin,kun otin puheeksi,että hänen täytyisi hyväksyä koko paketti ja lapset kuuluu minuun.
Huomasin jossakin vaiheessa,että tapailen aina ystäviäni sekä sukulaisiani ilman häntä. Kaiken vapaa-aikani annan hänelle,menen hänen luo toiselle paikkakunnalle jokatoinen vkloppu,kun lapset isällään.Hän on tuolloin aivan ihana. Lapset käyvät hyvin harvoin luonaan koska emme mahdu tiloihin ja hänelläkin käy lapsi luonaan.
Suhde on on/off suhde. Mielialat vaihtelee. Vuorokauden sisälle saattaa mahtua suurta rakkautta ja lupauksia yhteisestä elämästä. Ja seuraavana päivänä hän toteaa,että odotellaan vielä muutama vuosi yhteen muuttamista.
Nyt hän halusi muutaman viikon suunnitella kanssamme yhteistä elämää,mutta kaikki loppui äkisti. Tuli paljon mutkia matkaan,jotka olivat ihan todellisiakin esteitä.Mutta lopulta hän alkoi myös epäillä voimavarojaan vaikka oli hetki sitten vannonut muuta..lapsille ja minulle tuli valtava pettymys ja turhautuminen.
Väsyin odottamiseen ja siihen,ettei ole lupauksia eikä suunnitelmia yhteisestä tulevaisuudesta..hän sanoo,että jos oikeasti rakastaisin häntä niin odottaisin muutaman vuoden ja ymmäärtäisin sen,että minulla 3 lasta eikä se ole helppoa.
Läheiseni ja sukulaiseni ovat erittäin huolissaan. Heidän mielestään mies on kohdellut minua ja lapsiani erittäin huonosti ja olisi narsisti ja minulla ei ole muuta vaihtoehtoa,kun erota lopullisesti ja pian.
En ymmärrä miten olen niin tunnekoukussa häneen ja aina ottanut takaisin..
Nyt teen kaikkeni pelastaakseni itseni ja lapseni...en tiedä olisiko hän koskaan valmis jakamaan elämää kanssani.Ainakaan niin pitkään aikaan,kun lapset asuvat kanssani..nyt ovat ala-asteikäisiä!
Erosin juuri. Jätin narsistisia piirteitä omaavan miehen. Hän on aiemmin jättänyt minut lukemattomia kertoja. Nyt olen vahvempi ja yritän kaikkeni aloittaa uuden elämän lasteni kanssa.
Edelleen minulla on voimakkaita tunteita häntä kohtaan ja tekee kipeää/sattuu!
Alkuun hän vaikutti reippaalta,henkisesti voimakkaalta,jämerältä mieheltä,joka olisi valmis ottamaan minut yksinhuolta äidin lapsineni omakseen.
Alkuun jo oli paljon riitoja mitkä pohjautuivat siihen,kun suojelin lapsiani eikä he voineet käydä isällään tuohon aikaan. Mies taas olisi halunnut,että jotenkin järjestelisin lapset isälleen turvattomista olosuhteista riippumatta koska hän halusi meille yhteistä aikaa. Jo tuolloin tuli meille eroja lapsi asioiden takia.
Sittemmin minulle selvisi se,että hänellä huono stressinsietokyky ja ei kykene eikä halua lapsiperhe-elämää. Piti silti minusta kiinni..erosimme monia kertoja lapsi asioiden takia..oli lukuisia "häipymisiä"enkä aina kuullut hänestä hetkeen mitään. Yleensä syy oli siinä,että koki ettei saanut riittävästi huomioita ja mielestään kiukuttelin,kun otin puheeksi,että hänen täytyisi hyväksyä koko paketti ja lapset kuuluu minuun.
Huomasin jossakin vaiheessa,että tapailen aina ystäviäni sekä sukulaisiani ilman häntä. Kaiken vapaa-aikani annan hänelle,menen hänen luo toiselle paikkakunnalle jokatoinen vkloppu,kun lapset isällään.Hän on tuolloin aivan ihana. Lapset käyvät hyvin harvoin luonaan koska emme mahdu tiloihin ja hänelläkin käy lapsi luonaan.
Suhde on on/off suhde. Mielialat vaihtelee. Vuorokauden sisälle saattaa mahtua suurta rakkautta ja lupauksia yhteisestä elämästä. Ja seuraavana päivänä hän toteaa,että odotellaan vielä muutama vuosi yhteen muuttamista.
Nyt hän halusi muutaman viikon suunnitella kanssamme yhteistä elämää,mutta kaikki loppui äkisti. Tuli paljon mutkia matkaan,jotka olivat ihan todellisiakin esteitä.Mutta lopulta hän alkoi myös epäillä voimavarojaan vaikka oli hetki sitten vannonut muuta..lapsille ja minulle tuli valtava pettymys ja turhautuminen.
Väsyin odottamiseen ja siihen,ettei ole lupauksia eikä suunnitelmia yhteisestä tulevaisuudesta..hän sanoo,että jos oikeasti rakastaisin häntä niin odottaisin muutaman vuoden ja ymmäärtäisin sen,että minulla 3 lasta eikä se ole helppoa.
Läheiseni ja sukulaiseni ovat erittäin huolissaan. Heidän mielestään mies on kohdellut minua ja lapsiani erittäin huonosti ja olisi narsisti ja minulla ei ole muuta vaihtoehtoa,kun erota lopullisesti ja pian.
En ymmärrä miten olen niin tunnekoukussa häneen ja aina ottanut takaisin..
Nyt teen kaikkeni pelastaakseni itseni ja lapseni...en tiedä olisiko hän koskaan valmis jakamaan elämää kanssani.Ainakaan niin pitkään aikaan,kun lapset asuvat kanssani..nyt ovat ala-asteikäisiä!
Vastaukset 4
Vanhimmat
narsistilta kuulosta, vaan ihmiseltä, joka on kypsymätön eikä pysty olemaan soutamatta ja huopaamatta kanssasi. Hän ei selvästikään halua lapsia suhteeseenne, mutta hänellä ei ole selkärankaa myöntää sitä ettei hänestä ole isäksi. Ei kaikista ole vanhemmiksi.
Ethän ota lapsiasi mukaan miesehdokkaittesi lupauksiin ja suunnitelmiin. Lastesi ainoa koti on vain sinun luonasi, miehiä voi tulla ja mennä, mutta älä anna heidän antaa katteettomia lupauksia lapsillesi.
mihin tarvit semmoistä miestä? Lupauksia, lupauksia...
Narsisti on paljon pahempi! Jos tosiaan huomaat narsistisia luonteenpiirteitä niin hankkiudu äkkiä eroon!!. Tyttöystäväni ex on narsisti, ja voin sanoa et aika sika mies on ollut häntä kohtaan. Netistä löydät heidän uhreiksi joutuneiden kertomuksia.
Olen juuri parhaillaan aika samanlaisessa tilanteessa. Minullakin 3 lasta, jotka tosin joka toisen viikon isällään. Ensin lupauksia yhteisestä tulevaisuudesta, mutta nyttemmin kaikenlaisia pieniä asioita, joihin vedoten hän saa oloni ja suhteen tuntumaan todella epävarmalta ja luottamukseni horjumaan: lapseni sotkevat, lapseni menevät liian myöhään nukkumaan, hän ei voisi asua ok-talossa (minulla on oma, iso talo), hän ei pidä huonekaluistani. Hän kaipaa omaa rauhaa ja toki saakin sitä. Kun minulla on vapaaviikko, olemme yleensä paljon yhdessä ja olenkin sanonut, että minulla ei ole sitä omaa aikaa ollenkaan, kun taas hän ottaa omaa aikaa milloin lystää. Jos jokin asia ei häntä miellytä, hän lähtee baariin ja kertoo sitten, miten siellä olisi ollut paljon seuraa tarjolla ja facebookiin tulee baari-illan jälkeen uusia "ystäviä", naispuolisia.
Ymmärrän, että sopeutuminen minun perhe-elämääni ei suju käden käänteessä, mutta tuo itsekkyys ei kyllä auta asiaa myöskään. HÄnellä on kaksi omaa lasta, joita tapaa joka toinen vkonloppu eli lapsiperheen arkea hän ei elä (eikä koskaan monilapsisessa perheessä, sillä nämä lapset ovat 2 eri äidin kanssa). Jos joudun perumaan tapaamisen lapseni sairastuttua tms, loukkaantuu ja pettyy hän kuin pieni lapsi. Jos hän muuttaa suunnitelmia vastaavasti, ihan huvikseen, ei minun ole lupa loukkaantua, sillä tietysti hänellä on oikeus tehdä miten haluaa. Hän on suoraan minulle sanonut, ettei voi antaa minulle samoja oikeuksia käyttäytyä kuin hän (loukkaantuu pienistäkin asioista), kun kysyn, että miksi hän suuttuu minulle, kun sanon samalla tavalla kuin hän minulle.
Hän myöntää olevansa itsekeskeinen ja itsekäs. Minä allekirjoitan sen kyllä. Yhteiset viikkomme ovat mukavia, mutta eivät enää kovin mukavia. Juuri äsken sanoin hänelle, että aion viettää aikaa nyt vain omien lasteni kanssa, aivan rauhassa. Hän miettiköön, mitä miettii, sillä en aio, enkä voi laittaa lapsiani toiselle sijalle. Minulle hän voi puhua pehmoisia, mutta lapsiani en asiaan sekoita. Enkä itsekään aio kovin kauan tuota enää kärsiä. Narsisti hän ei välttämättä ole, mutta itsekäs ja itsekeskeinen, kypsymätön ihminen. Minussa on varmasti läheisriippuvaisen piirrettä, mikä ei tietysti asiaa auta, mutta nyt koitan pyristellä eroon!