miniä ei vieraile

Aina ei jaksa kyläillä.Voisit tosiaa joskus soittaa
ja pyytää pistäytymään kahvilla.Itse olen miniäsi
kanssa samaa kaliperia.Tapailen mielelläni vain omia
ystäviäni.Työkin vie niin paljon energiaa.En silti
tarkoita mitään pahaa.Eleskelen omassa maailmassani.

kommentti = hanki oma elämä.
Ei kai ap:n tekstistä mitenkään tule esille, etteikö olis oma elämä.
Ymmärtääkseni suvun tapaaminen ei sulje pois omaa elämää.

Voi pyhä yksinkertaisuus, jollei ole muunlaisia kommentteja.

Viisasta?? kirjoitti:

kommentti = hanki oma elämä.
Ei kai ap:n tekstistä mitenkään tule esille, etteikö olis oma elämä.
Ymmärtääkseni suvun tapaaminen ei sulje pois omaa elämää.

Voi pyhä yksinkertaisuus, jollei ole muunlaisia kommentteja.

Lue lisää

1) Ei voi. Eli anoppi ei voi muuttaa miniänsä käytöstä, tai kenenkään muunkaan ihmisen. Minä en pysty muuttamaan anopin käytöstä, voin joko välittää siitä tai unohtaa sen, tai keksiä toisen keinon. Mistä tulenkin 2. kohtaan.

2) Hanki elämä. Jos et pysty muuttamaan toista, ala elää omaa elämäääsi. Minulta on mennyt vuosia, ja menee vuosia, ennenkuin pystyn unohtamaan anopin ja antamaan anteeksi, viimeiseen en pysty tuskin koskaan. Siihen ei auta kuin etäisyys, mieluummin valtameri välissä, eipähän enää sitten pysty soittamaan aina miehelleni ja pyytämään tätä apuun, jos missäkin asiassa, kun oma mies ei ole enää vuosiin, tuskin koskaan totellut.

ghhhhhhhh kirjoitti:

1) Ei voi. Eli anoppi ei voi muuttaa miniänsä käytöstä, tai kenenkään muunkaan ihmisen. Minä en pysty muuttamaan anopin käytöstä, voin joko välittää siitä tai unohtaa sen, tai keksiä toisen keinon. Mistä tulenkin 2. kohtaan.

2) Hanki elämä. Jos et pysty muuttamaan toista, ala elää omaa elämäääsi. Minulta on mennyt vuosia, ja menee vuosia, ennenkuin pystyn unohtamaan anopin ja antamaan anteeksi, viimeiseen en pysty tuskin koskaan. Siihen ei auta kuin etäisyys, mieluummin valtameri välissä, eipähän enää sitten pysty soittamaan aina miehelleni ja pyytämään tätä apuun, jos missäkin asiassa, kun oma mies ei ole enää vuosiin, tuskin koskaan totellut.

Lue lisää

HHHH, Älä suotta kuvittele, että toisilla on sama ongelma kuin itselläsi. Jos sinä te tule toimeen anopin ja vanhempiesi kanssa, niin kaikilla ei välttämättä ole samalla tavalla. Elä omaa elämääsi ja anna toisten elää toisella tavalla. Hanki oma elämä.

huomaatkos kirjoitti:

HHHH, Älä suotta kuvittele, että toisilla on sama ongelma kuin itselläsi. Jos sinä te tule toimeen anopin ja vanhempiesi kanssa, niin kaikilla ei välttämättä ole samalla tavalla. Elä omaa elämääsi ja anna toisten elää toisella tavalla. Hanki oma elämä.

Lue lisää

Juu, eihän anoppi ja appi-palstalla kenelläkään ole ongelmia anopin ja apen kanssa. Kaikki vaan kirjoittaa tällä muuten vaan, kuinka mukavia ne on, ja hyvin kasvatettuja. Jokaisella on jossain vaiheessa ongelmia kyllä sen anopin ja apen kanssa, on turha väittää muuta. Et sinäkään tule kaikkien kanssa toimeen.

Mistä muuten sait päähäsi, että minulla on ongelmia vanhempieni kanssa?

1111111111 kirjoitti:

Juu, eihän anoppi ja appi-palstalla kenelläkään ole ongelmia anopin ja apen kanssa. Kaikki vaan kirjoittaa tällä muuten vaan, kuinka mukavia ne on, ja hyvin kasvatettuja. Jokaisella on jossain vaiheessa ongelmia kyllä sen anopin ja apen kanssa, on turha väittää muuta. Et sinäkään tule kaikkien kanssa toimeen.

Mistä muuten sait päähäsi, että minulla on ongelmia vanhempieni kanssa?

Lue lisää

höpö. älä yleistä. jos sulla on ongelmia, se ei tarkoita että kaikilla on.
sä voit puhua VAIN omasta puolestasi, et koskaan muiden.

voipi olla aika yksinäistä, jos omat lapset ovat omineet samat tavat: ei käydä vanhempien luona.
Puolisosi tai itse sairastelee tms...

Niin makaa kuin petaa.

tulevaisuudessa.. kirjoitti:

voipi olla aika yksinäistä, jos omat lapset ovat omineet samat tavat: ei käydä vanhempien luona.
Puolisosi tai itse sairastelee tms...

Niin makaa kuin petaa.

Lue lisää

en minäkään åidä anoppiin yhteyttä kerran en hänestä pidä eikä hän minkäälaista kunnioitusta käyttäytymisestään johtuen ansaitse. En koe velvollisuudeksi käydä kiduttamassa itseäni ja myrkyttämässä perhettäni hänen luonaan, meillä on ihan oma elämä niin kun anopillakin kuuluisi olla ! Näin vaan ulkopuolisena oma kommenttini ja näkemykseni..

tulevaisuudessa.. kirjoitti:

voipi olla aika yksinäistä, jos omat lapset ovat omineet samat tavat: ei käydä vanhempien luona.
Puolisosi tai itse sairastelee tms...

Niin makaa kuin petaa.

Lue lisää

Siis jos en ole vanhempieni kanssa tekemisissä, miten se minun ja lapseni väleihin liittyy? Kun välini vanhempiin on viileät, voin sen energian panostaa lapseeni. Mitä sillä minulle on väliä vanhuudessa, miten edesmenneiden vanhempieni kanssa olin tekemisissä? oleellista kai on se, missä väleissä olen lapseeni.

minäkään kirjoitti:

Siis jos en ole vanhempieni kanssa tekemisissä, miten se minun ja lapseni väleihin liittyy? Kun välini vanhempiin on viileät, voin sen energian panostaa lapseeni. Mitä sillä minulle on väliä vanhuudessa, miten edesmenneiden vanhempieni kanssa olin tekemisissä? oleellista kai on se, missä väleissä olen lapseeni.

Lue lisää

että on hyvät välit lastensa kanssa. Totuus on kuitenkin, että he ottavat mallia myös siinä, miten vanhemmat ovat väleissä isovanhempiin.
Luulis, että hyvät välit isovanhmepiin rikastuttavat lastenkin elämää, mutta ei kai joka tapauksessa.

minäkään kirjoitti:

Siis jos en ole vanhempieni kanssa tekemisissä, miten se minun ja lapseni väleihin liittyy? Kun välini vanhempiin on viileät, voin sen energian panostaa lapseeni. Mitä sillä minulle on väliä vanhuudessa, miten edesmenneiden vanhempieni kanssa olin tekemisissä? oleellista kai on se, missä väleissä olen lapseeni.

Lue lisää

Et välitä vanhemmistasi etkä halua tavata heitä, mutta lapsesi ovat sinulle tärkeitä. Mitä sanot sitten kun aikanaan lapsesi sanovat samalla tavalla?

minäkään kirjoitti:

Siis jos en ole vanhempieni kanssa tekemisissä, miten se minun ja lapseni väleihin liittyy? Kun välini vanhempiin on viileät, voin sen energian panostaa lapseeni. Mitä sillä minulle on väliä vanhuudessa, miten edesmenneiden vanhempieni kanssa olin tekemisissä? oleellista kai on se, missä väleissä olen lapseeni.

Lue lisää

Sanoit "Mitä sillä minulle on väliä vanhuudessa, miten edesmenneiden vanhempieni kanssa olin tekemisissä? oleellista kai on se, missä väleissä olen lapseeni. "

Mitä väliä sinulle on vanhuudessa, ovatko lapsesi sinun kanssa tekemisissä. Sinä et tarvitse perheenjäseniä tai muita sukulaisia. Ajattelet ilmeisesti myös että lapset (kuten sinä itse) eivät enää aikuisena kuulu vanhempiensa perheeseen (siis vanhempiesi)? Lapset ottavat mallin siitä miten itse kohtelit vanhempiasi.

logiikkaasi kirjoitti:

Sanoit "Mitä sillä minulle on väliä vanhuudessa, miten edesmenneiden vanhempieni kanssa olin tekemisissä? oleellista kai on se, missä väleissä olen lapseeni. "

Mitä väliä sinulle on vanhuudessa, ovatko lapsesi sinun kanssa tekemisissä. Sinä et tarvitse perheenjäseniä tai muita sukulaisia. Ajattelet ilmeisesti myös että lapset (kuten sinä itse) eivät enää aikuisena kuulu vanhempiensa perheeseen (siis vanhempiesi)? Lapset ottavat mallin siitä miten itse kohtelit vanhempiasi.

Lue lisää

Tietenkin tapa vierailla sukulaisissa voi tarttua. Jos vierailut ovat positiivisia varmasti sitä tarttuu tapa. Jos taas eivät ole niin voi tulla kammo koko sukulointiin.
ja kuka tietää olisiko tälle keskustelun alittajan miniälle käynyt näin.

Pitäisikö miniän sitten muuttaa käytöstapansa sellaiseksi, että osaa miellyttää anoppia, sekö on miniän velvollisuus? Miniänkö pitää unohtaa oma itsensä, ja mennä vaan tapaamaan anoppia vastoin tahtoaan, vaikka olisi tärkeämpääkin tekemistä, ja kyllä, sellaista todellakin voi olla. Pitäisikö miniän sitten pelätä loppu elämänsä, että aargh, nyt lapsista varttuu oman äitinsä kaltaisia kamalia erakkoja, jotka eivät anopista välitä?

Saman perheen lapsista voi muuten tulla aivan erilaisia, vaikka olisi kuinka kasvatettu samalla tavalla. Ei se isovanhempien luona vietetty tai viettämätön aika loppujen lopuksi muokkaa pikkulasta paljon miksikään, mutta isovanhemmat vaan haluavat opettaa niille omia tapojaan, viedä suvun tapoja eteenpäin. Ympäristö muokkaa lasta, ja onneksi emme kaikki ole äitimme ja sukumme ideaalien kopioita. Joillakin on oma tahto.

Anopeille ja vanhemmille tulee hätä, kun ikää tulee lisää, kun huomaavat, että se hoivaajien verkko vähenee, miniätkin etääntyvät, ja herran jee, se oma tytär ei käy kuin pari kertaa vuodessa, täytyis tehdä jottain, ehkä syyllistäminen auttaisi?

Joillakin suku asuu todella kaukana, ja miksi muuten pitäisi olla tekemisissä jonkun 500 km päässä asuvan tädin kanssa, vain koska tämä sattuu olemaan sukua jonkun avioliiton kautta? Sukuun tullaan naimakauppojen avulla, ja suku uudistuu aina, ja ystävät ovat joillekin tärkeimpiä kuin ne sukulaiset, joita ei ole tavannut kuin 10-20 v sitten. useimmat menevät naimisiin sen hyväksi ystäväksi koetun kanssa, ja tästä tulee sitten uusi suvun jäsen, joten mikä vika ystävissä on?

ei ihan oikein kirjoitti:

Pitäisikö miniän sitten muuttaa käytöstapansa sellaiseksi, että osaa miellyttää anoppia, sekö on miniän velvollisuus? Miniänkö pitää unohtaa oma itsensä, ja mennä vaan tapaamaan anoppia vastoin tahtoaan, vaikka olisi tärkeämpääkin tekemistä, ja kyllä, sellaista todellakin voi olla. Pitäisikö miniän sitten pelätä loppu elämänsä, että aargh, nyt lapsista varttuu oman äitinsä kaltaisia kamalia erakkoja, jotka eivät anopista välitä?

Saman perheen lapsista voi muuten tulla aivan erilaisia, vaikka olisi kuinka kasvatettu samalla tavalla. Ei se isovanhempien luona vietetty tai viettämätön aika loppujen lopuksi muokkaa pikkulasta paljon miksikään, mutta isovanhemmat vaan haluavat opettaa niille omia tapojaan, viedä suvun tapoja eteenpäin. Ympäristö muokkaa lasta, ja onneksi emme kaikki ole äitimme ja sukumme ideaalien kopioita. Joillakin on oma tahto.

Anopeille ja vanhemmille tulee hätä, kun ikää tulee lisää, kun huomaavat, että se hoivaajien verkko vähenee, miniätkin etääntyvät, ja herran jee, se oma tytär ei käy kuin pari kertaa vuodessa, täytyis tehdä jottain, ehkä syyllistäminen auttaisi?

Joillakin suku asuu todella kaukana, ja miksi muuten pitäisi olla tekemisissä jonkun 500 km päässä asuvan tädin kanssa, vain koska tämä sattuu olemaan sukua jonkun avioliiton kautta? Sukuun tullaan naimakauppojen avulla, ja suku uudistuu aina, ja ystävät ovat joillekin tärkeimpiä kuin ne sukulaiset, joita ei ole tavannut kuin 10-20 v sitten. useimmat menevät naimisiin sen hyväksi ystäväksi koetun kanssa, ja tästä tulee sitten uusi suvun jäsen, joten mikä vika ystävissä on?

Lue lisää

Kysymyshän on siitä että on erilaisia perheitä ja sukuja.
Pakko ei olekaan miellyttää. Yhdessä viihtymisessä ei olekaan kyse miellyttämisesta vaan ihan luontevasta kanssakäymisestä.

Suomenruotsalaisten sukurakkaus ja tarve kanssakäymiseen on hyvin yleistä.
He voivatkin henkisesti paremmin ja elävät kaumemmin noin yleisesti ottaen.
Erääksi syyksi on todettu se laaja tukiverkosta ja siitä johtuva turvallisuuden tunne.

Jokainen perhe taaplaa tyylillään, mutta totuus on että ns luontevasti sukurakkaat haluavat olla kanssakäymisissä eikä tarvii pakottaa eikä tuntea pakkoa.

Ei miniän suinkaan tarvii unohtaa itsensä. Miksi pitäis? Olet nyt ihan hakoteillä. Unohdat tyystin kultaisen keskitien, jossa on se toisen arvostus ja jousto noin yleensä.

Lähetymistapa voi olla mysö positiivinen, mikä ei tarkoita pakottamista.

Erilaisia tapoja kirjoitti:

Kysymyshän on siitä että on erilaisia perheitä ja sukuja.
Pakko ei olekaan miellyttää. Yhdessä viihtymisessä ei olekaan kyse miellyttämisesta vaan ihan luontevasta kanssakäymisestä.

Suomenruotsalaisten sukurakkaus ja tarve kanssakäymiseen on hyvin yleistä.
He voivatkin henkisesti paremmin ja elävät kaumemmin noin yleisesti ottaen.
Erääksi syyksi on todettu se laaja tukiverkosta ja siitä johtuva turvallisuuden tunne.

Jokainen perhe taaplaa tyylillään, mutta totuus on että ns luontevasti sukurakkaat haluavat olla kanssakäymisissä eikä tarvii pakottaa eikä tuntea pakkoa.

Ei miniän suinkaan tarvii unohtaa itsensä. Miksi pitäis? Olet nyt ihan hakoteillä. Unohdat tyystin kultaisen keskitien, jossa on se toisen arvostus ja jousto noin yleensä.

Lähetymistapa voi olla mysö positiivinen, mikä ei tarkoita pakottamista.

Lue lisää

Ekan viestisi loppukappaleessa puhuit kyllä säälistä ja surun tunteesta, kun nykynuoret eivät enää pidä yhteyttä sukuun, vaan pitävät ystäviä ja ydinperhettä tärkeämpinä, ja jotkut eivät pidä kumpiakaan, vaan jopa ehkä opettavat huonot erakkotapansa lapsilleen. Puhut erilaisista perheistä, mutta kuitenkin annat ymmärtää, että sukurakkaus on normi, siihen pitäisi pyrkiä.

Minusta sukuloiminen, sukurakkaus, on tullut ajat sitten tiensä päähän, kuten suuret sukujuhlat, hääjuhlat, jne. Aika moni käy vuorotöissä, harvalla on viikonloput vapaat, ja useimmat haluavat viettää aikaa juuri sen ydinperheen kanssa.

Suomenruotsalaiset ovat Suomessa vähemmistössä, ja he ovat muodostaneet klikkejä, yhteisöt ovat pieniä, käyvät samoja kouluja, ja tuo mainitsemasi tuki tarkoittaa konkreettisesti sitä, että järjestävät toisilleen työtilaisuuksia, pääväestön ohi. En pitäisi suomenruotsalaisuutta terveenä esimerkkinä, varsinkaan kun heidän geenipoolinsa on vielä suppeampaa kuin suomalaisen valtaväestön. RKPkin on varmaan ollut joka ainoassa hallituksessa mukana, ja pysyy hallituksessa vallanhimonsa takia, ja ainoa periaatteensa on: pitää yllä vain suomenruotsalaisten etuja, ei suomalaisten. Kuten puolueen nimikin kertoo.

Varmaan on olemassa sukuja, jotka ovat usein tekemisissä toistensa kanssa, mutta ketkä heistä ovat aidosti tunteella mukana, ja ketkä vain manipuloidakseen, hyötyäkseen toisista? Ja usein, jotta voi tulla ihmisten kanssa toimeen, on oltava heidän kanssaan samaa mieltä, vaikka oikeasti olisikin eri mieltä. Muttei vain voi sitä esim. avun/rahantarveen takia myöntää.

ei ihan oikein kirjoitti:

Pitäisikö miniän sitten muuttaa käytöstapansa sellaiseksi, että osaa miellyttää anoppia, sekö on miniän velvollisuus? Miniänkö pitää unohtaa oma itsensä, ja mennä vaan tapaamaan anoppia vastoin tahtoaan, vaikka olisi tärkeämpääkin tekemistä, ja kyllä, sellaista todellakin voi olla. Pitäisikö miniän sitten pelätä loppu elämänsä, että aargh, nyt lapsista varttuu oman äitinsä kaltaisia kamalia erakkoja, jotka eivät anopista välitä?

Saman perheen lapsista voi muuten tulla aivan erilaisia, vaikka olisi kuinka kasvatettu samalla tavalla. Ei se isovanhempien luona vietetty tai viettämätön aika loppujen lopuksi muokkaa pikkulasta paljon miksikään, mutta isovanhemmat vaan haluavat opettaa niille omia tapojaan, viedä suvun tapoja eteenpäin. Ympäristö muokkaa lasta, ja onneksi emme kaikki ole äitimme ja sukumme ideaalien kopioita. Joillakin on oma tahto.

Anopeille ja vanhemmille tulee hätä, kun ikää tulee lisää, kun huomaavat, että se hoivaajien verkko vähenee, miniätkin etääntyvät, ja herran jee, se oma tytär ei käy kuin pari kertaa vuodessa, täytyis tehdä jottain, ehkä syyllistäminen auttaisi?

Joillakin suku asuu todella kaukana, ja miksi muuten pitäisi olla tekemisissä jonkun 500 km päässä asuvan tädin kanssa, vain koska tämä sattuu olemaan sukua jonkun avioliiton kautta? Sukuun tullaan naimakauppojen avulla, ja suku uudistuu aina, ja ystävät ovat joillekin tärkeimpiä kuin ne sukulaiset, joita ei ole tavannut kuin 10-20 v sitten. useimmat menevät naimisiin sen hyväksi ystäväksi koetun kanssa, ja tästä tulee sitten uusi suvun jäsen, joten mikä vika ystävissä on?

Lue lisää

Aivan järkytyin miten itsekeskeistä voi jonkun ihmisen ajatusmaailma olla.

"Miniänkö pitää unohtaa oma itsensä, ja mennä vaan tapaamaan anoppia vastoin tahtoaan, vaikka olisi tärkeämpääkin tekemistä, ja kyllä, sellaista todellakin voi olla."

Oletko todellakin sellainen ihminen joka ajattelee aina ja kaikessa vain itseään ja omaa tahtoaan?
Miten se että menisi silloin tällöin tapaamaan anoppia johtaisi siihen että unohtaisi itsensä?
Miten jollekin kaikki muu voi olla aina tärkeämpää kuin oman puolisonsa äidille hyvän mielen tuotaminen?

"Ei se isovanhempien luona vietetty tai viettämätön aika loppujen lopuksi muokkaa pikkulasta paljon miksikään, mutta isovanhemmat vaan haluavat opettaa niille omia tapojaan, viedä suvun tapoja eteenpäin."

Ei varmaankaan muokkaa, mutta monta hyvää ja lämmintä ihmiskontaktia jää saamatta. Ja ehkäpä on niin että kun lapsi pienestä pitäen opetetaan ajattelemaan myös muita ihmisiä kuin aina vaan sitä omaa itseään, vanhempanakin näistä lapsista tulee myötätuntoisempia ja vähemmän itsekkäitä. Kyllä tämä maailma on muutenkin riittävän kova paikka elää, ettei enään lapsille pitäisi opettaa tuota sinun vaalimaasi ajatusta "minun haluni, minun tahtoni, minun tekemiseni..."
Miksi se että lapsi tietäisi omasta suvustaan ja juuristaan olisi paha asia?

"Anopeille ja vanhemmille tulee hätä, kun ikää tulee lisää, kun huomaavat, että se hoivaajien verkko vähenee, miniätkin etääntyvät, ja herran jee, se oma tytär ei käy kuin pari kertaa vuodessa, täytyis tehdä jottain, ehkä syyllistäminen auttaisi?"

On kummallinen asia että yksi äiti pystyy hoivaamaan vaikka kymmenen lasta mutta nämä kymmenen lasta eivät pysty hoivaamaan yhtä äitiä.
Tuskin on kovin paljon pyydetty jos lapset silloin tällöin käyvät ikääntyviä vanhempiaan tervehtimässä perheineen. Kenellekään tuo ei ole ylivoimaisen vaikeaa ja jos matkaa todellakin on paljon, aina voi ilahduttaa soittamalla.

En ole varmaan koskaan lukenut näin itsekästä tekstiä kuin tämä sinun kirjoituksesi on. Itse en ole vielä kenenkään anoppi ja en ole enää kenenkään miniä, lapsieni isovanhemmista on vain yksi elossa ja lapset, lapsenlapset ja jopa lapsenlapsenlapset käyvät oma-aloitteisesti katsomassa isomummia vaikka ovatkin nuoria joilla on kovasti menoja.
Mutta kuka pitää mitäkin elämässään tärkeänä, joillekin se on toisten huomioonottaminen ja hyvän mielen tuottaminen, toisille se tuntuu olevan vain MINÄ ITSE...

positiivinen asia kirjoitti:

Ekan viestisi loppukappaleessa puhuit kyllä säälistä ja surun tunteesta, kun nykynuoret eivät enää pidä yhteyttä sukuun, vaan pitävät ystäviä ja ydinperhettä tärkeämpinä, ja jotkut eivät pidä kumpiakaan, vaan jopa ehkä opettavat huonot erakkotapansa lapsilleen. Puhut erilaisista perheistä, mutta kuitenkin annat ymmärtää, että sukurakkaus on normi, siihen pitäisi pyrkiä.

Minusta sukuloiminen, sukurakkaus, on tullut ajat sitten tiensä päähän, kuten suuret sukujuhlat, hääjuhlat, jne. Aika moni käy vuorotöissä, harvalla on viikonloput vapaat, ja useimmat haluavat viettää aikaa juuri sen ydinperheen kanssa.

Suomenruotsalaiset ovat Suomessa vähemmistössä, ja he ovat muodostaneet klikkejä, yhteisöt ovat pieniä, käyvät samoja kouluja, ja tuo mainitsemasi tuki tarkoittaa konkreettisesti sitä, että järjestävät toisilleen työtilaisuuksia, pääväestön ohi. En pitäisi suomenruotsalaisuutta terveenä esimerkkinä, varsinkaan kun heidän geenipoolinsa on vielä suppeampaa kuin suomalaisen valtaväestön. RKPkin on varmaan ollut joka ainoassa hallituksessa mukana, ja pysyy hallituksessa vallanhimonsa takia, ja ainoa periaatteensa on: pitää yllä vain suomenruotsalaisten etuja, ei suomalaisten. Kuten puolueen nimikin kertoo.

Varmaan on olemassa sukuja, jotka ovat usein tekemisissä toistensa kanssa, mutta ketkä heistä ovat aidosti tunteella mukana, ja ketkä vain manipuloidakseen, hyötyäkseen toisista? Ja usein, jotta voi tulla ihmisten kanssa toimeen, on oltava heidän kanssaan samaa mieltä, vaikka oikeasti olisikin eri mieltä. Muttei vain voi sitä esim. avun/rahantarveen takia myöntää.

Lue lisää

Tuo aiempi oli minun ensimmäinen viestini. En siis ole puhunut säälistä enkä surun tunteesta

puistattavaa tekstiä kirjoitti:

Aivan järkytyin miten itsekeskeistä voi jonkun ihmisen ajatusmaailma olla.

"Miniänkö pitää unohtaa oma itsensä, ja mennä vaan tapaamaan anoppia vastoin tahtoaan, vaikka olisi tärkeämpääkin tekemistä, ja kyllä, sellaista todellakin voi olla."

Oletko todellakin sellainen ihminen joka ajattelee aina ja kaikessa vain itseään ja omaa tahtoaan?
Miten se että menisi silloin tällöin tapaamaan anoppia johtaisi siihen että unohtaisi itsensä?
Miten jollekin kaikki muu voi olla aina tärkeämpää kuin oman puolisonsa äidille hyvän mielen tuotaminen?

"Ei se isovanhempien luona vietetty tai viettämätön aika loppujen lopuksi muokkaa pikkulasta paljon miksikään, mutta isovanhemmat vaan haluavat opettaa niille omia tapojaan, viedä suvun tapoja eteenpäin."

Ei varmaankaan muokkaa, mutta monta hyvää ja lämmintä ihmiskontaktia jää saamatta. Ja ehkäpä on niin että kun lapsi pienestä pitäen opetetaan ajattelemaan myös muita ihmisiä kuin aina vaan sitä omaa itseään, vanhempanakin näistä lapsista tulee myötätuntoisempia ja vähemmän itsekkäitä. Kyllä tämä maailma on muutenkin riittävän kova paikka elää, ettei enään lapsille pitäisi opettaa tuota sinun vaalimaasi ajatusta "minun haluni, minun tahtoni, minun tekemiseni..."
Miksi se että lapsi tietäisi omasta suvustaan ja juuristaan olisi paha asia?

"Anopeille ja vanhemmille tulee hätä, kun ikää tulee lisää, kun huomaavat, että se hoivaajien verkko vähenee, miniätkin etääntyvät, ja herran jee, se oma tytär ei käy kuin pari kertaa vuodessa, täytyis tehdä jottain, ehkä syyllistäminen auttaisi?"

On kummallinen asia että yksi äiti pystyy hoivaamaan vaikka kymmenen lasta mutta nämä kymmenen lasta eivät pysty hoivaamaan yhtä äitiä.
Tuskin on kovin paljon pyydetty jos lapset silloin tällöin käyvät ikääntyviä vanhempiaan tervehtimässä perheineen. Kenellekään tuo ei ole ylivoimaisen vaikeaa ja jos matkaa todellakin on paljon, aina voi ilahduttaa soittamalla.

En ole varmaan koskaan lukenut näin itsekästä tekstiä kuin tämä sinun kirjoituksesi on. Itse en ole vielä kenenkään anoppi ja en ole enää kenenkään miniä, lapsieni isovanhemmista on vain yksi elossa ja lapset, lapsenlapset ja jopa lapsenlapsenlapset käyvät oma-aloitteisesti katsomassa isomummia vaikka ovatkin nuoria joilla on kovasti menoja.
Mutta kuka pitää mitäkin elämässään tärkeänä, joillekin se on toisten huomioonottaminen ja hyvän mielen tuottaminen, toisille se tuntuu olevan vain MINÄ ITSE...

Lue lisää

jo näkyvissä.

Ihmiset muuttuneet ja itsekeskeisyys lisääntynyt.
Ei oikein jakseta välittää kanssaihmisistä eikä toisten avuntarpeesta.

Tässäkin ketjussä näkee lukusia esimerkkejä.
Onneksi omat lapset ja miniäkin hyvin huolehtivainen ja halutaan pitää yhteyttä...ei koeta pakolliseksi.
Nuoret ottavat oppia vanhemmiltaan ja heidän asenteistaan.
Kalahtaa kenties pahastikin omaan nilkkaan kun itse ikääntyy ja jää yksin.

Meitä on niin moneen lähtöön ja asemallekin jää.

Allekirjoitan kirjoitti:

jo näkyvissä.

Ihmiset muuttuneet ja itsekeskeisyys lisääntynyt.
Ei oikein jakseta välittää kanssaihmisistä eikä toisten avuntarpeesta.

Tässäkin ketjussä näkee lukusia esimerkkejä.
Onneksi omat lapset ja miniäkin hyvin huolehtivainen ja halutaan pitää yhteyttä...ei koeta pakolliseksi.
Nuoret ottavat oppia vanhemmiltaan ja heidän asenteistaan.
Kalahtaa kenties pahastikin omaan nilkkaan kun itse ikääntyy ja jää yksin.

Meitä on niin moneen lähtöön ja asemallekin jää.

Lue lisää

että jos nuoret viihtyvät nuorten seurassa, miksi eivät anopit voi viihtyä omanikäistensä seurassa. Se on siis ihan mukavaa, että nuoret käyvät katsomassa vanhuksia, mutta ehkä anoppienkin kannattaisi hankkia ystäviä eikä vaan ajatella, että nuorten pitää käydä kylässä velvollisuudesta.

Täytyypä sanoa, että en ole koskaan sietänyt ihmisiä, jotka teeskentelevät ja esittävät kaveria, enkä tule myöskään vanhuksena sietämään. Mukavaa, jos lapset käyvät kylässä omasta tahdostaan, mutta jos se on heille rasite - ei tarvitse käydä!

puistattavaa tekstiä kirjoitti:

Aivan järkytyin miten itsekeskeistä voi jonkun ihmisen ajatusmaailma olla.

"Miniänkö pitää unohtaa oma itsensä, ja mennä vaan tapaamaan anoppia vastoin tahtoaan, vaikka olisi tärkeämpääkin tekemistä, ja kyllä, sellaista todellakin voi olla."

Oletko todellakin sellainen ihminen joka ajattelee aina ja kaikessa vain itseään ja omaa tahtoaan?
Miten se että menisi silloin tällöin tapaamaan anoppia johtaisi siihen että unohtaisi itsensä?
Miten jollekin kaikki muu voi olla aina tärkeämpää kuin oman puolisonsa äidille hyvän mielen tuotaminen?

"Ei se isovanhempien luona vietetty tai viettämätön aika loppujen lopuksi muokkaa pikkulasta paljon miksikään, mutta isovanhemmat vaan haluavat opettaa niille omia tapojaan, viedä suvun tapoja eteenpäin."

Ei varmaankaan muokkaa, mutta monta hyvää ja lämmintä ihmiskontaktia jää saamatta. Ja ehkäpä on niin että kun lapsi pienestä pitäen opetetaan ajattelemaan myös muita ihmisiä kuin aina vaan sitä omaa itseään, vanhempanakin näistä lapsista tulee myötätuntoisempia ja vähemmän itsekkäitä. Kyllä tämä maailma on muutenkin riittävän kova paikka elää, ettei enään lapsille pitäisi opettaa tuota sinun vaalimaasi ajatusta "minun haluni, minun tahtoni, minun tekemiseni..."
Miksi se että lapsi tietäisi omasta suvustaan ja juuristaan olisi paha asia?

"Anopeille ja vanhemmille tulee hätä, kun ikää tulee lisää, kun huomaavat, että se hoivaajien verkko vähenee, miniätkin etääntyvät, ja herran jee, se oma tytär ei käy kuin pari kertaa vuodessa, täytyis tehdä jottain, ehkä syyllistäminen auttaisi?"

On kummallinen asia että yksi äiti pystyy hoivaamaan vaikka kymmenen lasta mutta nämä kymmenen lasta eivät pysty hoivaamaan yhtä äitiä.
Tuskin on kovin paljon pyydetty jos lapset silloin tällöin käyvät ikääntyviä vanhempiaan tervehtimässä perheineen. Kenellekään tuo ei ole ylivoimaisen vaikeaa ja jos matkaa todellakin on paljon, aina voi ilahduttaa soittamalla.

En ole varmaan koskaan lukenut näin itsekästä tekstiä kuin tämä sinun kirjoituksesi on. Itse en ole vielä kenenkään anoppi ja en ole enää kenenkään miniä, lapsieni isovanhemmista on vain yksi elossa ja lapset, lapsenlapset ja jopa lapsenlapsenlapset käyvät oma-aloitteisesti katsomassa isomummia vaikka ovatkin nuoria joilla on kovasti menoja.
Mutta kuka pitää mitäkin elämässään tärkeänä, joillekin se on toisten huomioonottaminen ja hyvän mielen tuottaminen, toisille se tuntuu olevan vain MINÄ ITSE...

Lue lisää

Uskon, että jos on kohdellut hyvin lapsiaan nämä haluavat auttaa kun tulee vanhuus.
Jos taas suhde perustuu syyllistämiselle ja ne normit asettelee vain tietyt ihmiset ei niin viitsi käydä. Kas kummaa.
Kyllä lapset oppivat tässä maailmassa ilman isovanhempia että aina ei voi ajatella vain itseään. Mutta mukaviin isovanhempiin lapsilla tulisi olla oikeus. Senkin olen huomannut sukulaisista, että toiset ajattelevat lapsiperheenkin jaksamista toiset vain itseään.

uskon näin kirjoitti:

Uskon, että jos on kohdellut hyvin lapsiaan nämä haluavat auttaa kun tulee vanhuus.
Jos taas suhde perustuu syyllistämiselle ja ne normit asettelee vain tietyt ihmiset ei niin viitsi käydä. Kas kummaa.
Kyllä lapset oppivat tässä maailmassa ilman isovanhempia että aina ei voi ajatella vain itseään. Mutta mukaviin isovanhempiin lapsilla tulisi olla oikeus. Senkin olen huomannut sukulaisista, että toiset ajattelevat lapsiperheenkin jaksamista toiset vain itseään.

Lue lisää

eikös nyt ollut kyse miniästä eikä omista lapsista?

Tämä syyllistäminen on semmoinen kysymys että se on vain jokaisen omien korvien välissä. Jos anoppi sanoo "tulkaa nyt paremmalla ajalla käymään", "koita nyt ehtiä joku päivä", "onko ollut kiireitä kun et ole ehtinyt käymään", "toivottavasti nyt miniäkin joku päivä ehtii käymään", kaikki nämä kuulostavat minusta siltä että olen tervetullut ja jopa toivottu vieras. Sellaisen ihmisen, joka tuntee piston sydämessään, korvissa nämä saattavat kuulostaakin syyllistämiseltä.

Kyllä lapset oppivat käyttäytymismallin vanhemmiltaan ja jos äiti on sitä mieltä että minun kiireeni, tahtoni ja mieltymykseni menevät aina ja kaiken muun edelle, lapsi oppii että tämä on oikea tapa käyttäytyä. On oikein olla välittämättä muista ihmisistä kunhan itsellä vaan on hyvä olla.

Lapsiperheiden jaksaminen, no lapsiperheitä on aina ollut ja tulee aina olemaan. Ennen vaan lapsiperheissä yleisesti oli viisi tai kuusi tenavaa (itsellänikin viisi sisarusta), nyt vain pari kolme (sekin kai katsotaan jo suurperheeksi), en ymmärrä sitten onko nykyajan äidit ja isät jotenkin avuttomampia kuin ennen vai onko tästä jaksamisesta tullut joku muotisana.
En tiedä miten sukulaisten pitäisi ajatella sitä lapsiperheen jaksamista erikseen ja miten sen pitäisi konkreettisesti näkyä?

puistattavaa tekstiä kirjoitti:

Aivan järkytyin miten itsekeskeistä voi jonkun ihmisen ajatusmaailma olla.

"Miniänkö pitää unohtaa oma itsensä, ja mennä vaan tapaamaan anoppia vastoin tahtoaan, vaikka olisi tärkeämpääkin tekemistä, ja kyllä, sellaista todellakin voi olla."

Oletko todellakin sellainen ihminen joka ajattelee aina ja kaikessa vain itseään ja omaa tahtoaan?
Miten se että menisi silloin tällöin tapaamaan anoppia johtaisi siihen että unohtaisi itsensä?
Miten jollekin kaikki muu voi olla aina tärkeämpää kuin oman puolisonsa äidille hyvän mielen tuotaminen?

"Ei se isovanhempien luona vietetty tai viettämätön aika loppujen lopuksi muokkaa pikkulasta paljon miksikään, mutta isovanhemmat vaan haluavat opettaa niille omia tapojaan, viedä suvun tapoja eteenpäin."

Ei varmaankaan muokkaa, mutta monta hyvää ja lämmintä ihmiskontaktia jää saamatta. Ja ehkäpä on niin että kun lapsi pienestä pitäen opetetaan ajattelemaan myös muita ihmisiä kuin aina vaan sitä omaa itseään, vanhempanakin näistä lapsista tulee myötätuntoisempia ja vähemmän itsekkäitä. Kyllä tämä maailma on muutenkin riittävän kova paikka elää, ettei enään lapsille pitäisi opettaa tuota sinun vaalimaasi ajatusta "minun haluni, minun tahtoni, minun tekemiseni..."
Miksi se että lapsi tietäisi omasta suvustaan ja juuristaan olisi paha asia?

"Anopeille ja vanhemmille tulee hätä, kun ikää tulee lisää, kun huomaavat, että se hoivaajien verkko vähenee, miniätkin etääntyvät, ja herran jee, se oma tytär ei käy kuin pari kertaa vuodessa, täytyis tehdä jottain, ehkä syyllistäminen auttaisi?"

On kummallinen asia että yksi äiti pystyy hoivaamaan vaikka kymmenen lasta mutta nämä kymmenen lasta eivät pysty hoivaamaan yhtä äitiä.
Tuskin on kovin paljon pyydetty jos lapset silloin tällöin käyvät ikääntyviä vanhempiaan tervehtimässä perheineen. Kenellekään tuo ei ole ylivoimaisen vaikeaa ja jos matkaa todellakin on paljon, aina voi ilahduttaa soittamalla.

En ole varmaan koskaan lukenut näin itsekästä tekstiä kuin tämä sinun kirjoituksesi on. Itse en ole vielä kenenkään anoppi ja en ole enää kenenkään miniä, lapsieni isovanhemmista on vain yksi elossa ja lapset, lapsenlapset ja jopa lapsenlapsenlapset käyvät oma-aloitteisesti katsomassa isomummia vaikka ovatkin nuoria joilla on kovasti menoja.
Mutta kuka pitää mitäkin elämässään tärkeänä, joillekin se on toisten huomioonottaminen ja hyvän mielen tuottaminen, toisille se tuntuu olevan vain MINÄ ITSE...

Lue lisää

Sinusta on kauheaa ja epäitsekästä, jos ei viihdy anopin seurassa? Anteeksi vaan, mutta et tunne anoppiani, jos tuntisit, et puhuisi tuollaisia.

Anoppini on minua 30-40 v vanhempi, aivan eri sukupolvea kuin minä, ja eroaa äidistäni aivan täysin. Työpaikallani on useita saman ikäpolven ihmisiä, ja minulla ei ole mitään ongelmia heidän kanssaan, olen palveluammatissa. Mutta ainoa tuon ikäinen, josta en pidä, on anoppi. Hän ja miehensä ovat sitä mieltä, että lasten pitää auttaa heitä kahta aina, mutta itse eivät ole valmiita koskaan auttamaan heitä, jos se ei heille juuri silloin sovi.

Tuosta hyvän mielen tuottamisesta heille, se on maksanut meille aikaa ja rahaa, tässä on passattu heitä yli 10 vuotta, ja tämä on vain minun aikaani, lapsensa tehnyt sitä kohta reilut 20v, ilman kiitosta. Hyvän mielen heille tuottaa esim. se, että valittavat meille rahapulaa, ja me maksamme heidän laskunsa. Hyvää mieltä heille tuottaa, kun me viemme heidät juhlan kunniaksi ulos syömään (tehty useita kertoja). Hyvää mieltä anopille tuo se, että vävy kantaa hänelle viinaa, vaikka ei tiedä, että anoppi on alkoholisti, maksaa sentään, ehkä ei siksi välitä, ja sitten anoppi saa viinapäissään vihakohtauksia, ja haukkuu apen, ja appi nauraa päälle ivaisesti.

Koskaan näiden yli 10 vuoden aikana eivät ole ostaneet miehelleni mitään lahjaa, jollei joululahjaa lasketa, ja silloinkin me olemme ostaneet heille kalliimpia. Ei synttärilahjoja, ei edes korttia useimmilta ulkomaanmatkoiltaan.

Kerron toisenkin esimerkin vuosien varrelta. Kun automme sammui tielle, mieheni soitti heille, eivät voineet tulla hinaamaan, vaikka olivat juuri silloin autolla ajossa 10 km päässä kaupassa, ehdottivat meille, että tilaisimme hinausauton, joka maksaisi heidän arvionsa mukaan parisataa euroa. Mieheni on heidän autonsa hajottua vienyt heidät korjaamolle, ja äitinsä sairaalaan, mutta pojastaan ja muista lapsistaan eivät välitä.

Joten en tunne todellakaan mitään hoivaviettiä ja lämpimiä ajatuksia noita ihmisiä kohtaan. Joten älä tule syyttämään minua itsekkääksi, koska et tunne tilannettani. Olen elänyt tämän anopin "kanssa" yli 10 vuotta. Kaikki yli 60-v harmaahapsiset äidit eivät ole kilttejä ihmisiä, vaikka kyse olisi heidän omista lapsistaan. Satuttaa eniten omia lapsiaan tuolla asenteella, ja minusta on kauheaa, että oma äiti voi olla tuollainen.

Tämä on vain miniän kertomaa, en ole tällainen vihaihminen muita kohtaan, tunteet vaan ovat tällaisia tuota ihmistä kohtaan. Kaikille se äitiys ei sovi, ja kaikki eivät ole hyviä äitejä.

hyvään ihmisyyteen kirjoitti:

Sinusta on kauheaa ja epäitsekästä, jos ei viihdy anopin seurassa? Anteeksi vaan, mutta et tunne anoppiani, jos tuntisit, et puhuisi tuollaisia.

Anoppini on minua 30-40 v vanhempi, aivan eri sukupolvea kuin minä, ja eroaa äidistäni aivan täysin. Työpaikallani on useita saman ikäpolven ihmisiä, ja minulla ei ole mitään ongelmia heidän kanssaan, olen palveluammatissa. Mutta ainoa tuon ikäinen, josta en pidä, on anoppi. Hän ja miehensä ovat sitä mieltä, että lasten pitää auttaa heitä kahta aina, mutta itse eivät ole valmiita koskaan auttamaan heitä, jos se ei heille juuri silloin sovi.

Tuosta hyvän mielen tuottamisesta heille, se on maksanut meille aikaa ja rahaa, tässä on passattu heitä yli 10 vuotta, ja tämä on vain minun aikaani, lapsensa tehnyt sitä kohta reilut 20v, ilman kiitosta. Hyvän mielen heille tuottaa esim. se, että valittavat meille rahapulaa, ja me maksamme heidän laskunsa. Hyvää mieltä heille tuottaa, kun me viemme heidät juhlan kunniaksi ulos syömään (tehty useita kertoja). Hyvää mieltä anopille tuo se, että vävy kantaa hänelle viinaa, vaikka ei tiedä, että anoppi on alkoholisti, maksaa sentään, ehkä ei siksi välitä, ja sitten anoppi saa viinapäissään vihakohtauksia, ja haukkuu apen, ja appi nauraa päälle ivaisesti.

Koskaan näiden yli 10 vuoden aikana eivät ole ostaneet miehelleni mitään lahjaa, jollei joululahjaa lasketa, ja silloinkin me olemme ostaneet heille kalliimpia. Ei synttärilahjoja, ei edes korttia useimmilta ulkomaanmatkoiltaan.

Kerron toisenkin esimerkin vuosien varrelta. Kun automme sammui tielle, mieheni soitti heille, eivät voineet tulla hinaamaan, vaikka olivat juuri silloin autolla ajossa 10 km päässä kaupassa, ehdottivat meille, että tilaisimme hinausauton, joka maksaisi heidän arvionsa mukaan parisataa euroa. Mieheni on heidän autonsa hajottua vienyt heidät korjaamolle, ja äitinsä sairaalaan, mutta pojastaan ja muista lapsistaan eivät välitä.

Joten en tunne todellakaan mitään hoivaviettiä ja lämpimiä ajatuksia noita ihmisiä kohtaan. Joten älä tule syyttämään minua itsekkääksi, koska et tunne tilannettani. Olen elänyt tämän anopin "kanssa" yli 10 vuotta. Kaikki yli 60-v harmaahapsiset äidit eivät ole kilttejä ihmisiä, vaikka kyse olisi heidän omista lapsistaan. Satuttaa eniten omia lapsiaan tuolla asenteella, ja minusta on kauheaa, että oma äiti voi olla tuollainen.

Tämä on vain miniän kertomaa, en ole tällainen vihaihminen muita kohtaan, tunteet vaan ovat tällaisia tuota ihmistä kohtaan. Kaikille se äitiys ei sovi, ja kaikki eivät ole hyviä äitejä.

Lue lisää

tekstisi sai minut entistä vakuuttunemmaksi siitä että olet kerrassaan itsekeskeinen ja materialistinen ihminen.

Ensiksikään en sanonut että on itsekästä jos ei viihdy anopin kanssa vaan että on itsekästä jos AINA on tärkeämpääkin tekemistä kuin anopin luona vierailu...vissi ero mielestäni.

Mitä se asia tähän vaikuttaa että anoppisi eroaa omasta äidistäsi täydellisesti? Niin minunkin edesmennyt anoppini erosi äidistäni täydellisesti. Äitini on aina ollut melko boheemi, äkkipikainen, nauravainen ja räväkkä ihminen. Anoppi sitä vastoin oli hillitty, melko ujo, hyvin lempeä ja hiljainen ihminen. Hyvin erilaisia mutta ihania ihmisiä kuitenkin.

Ja sinäkö lasket jokaisen tarjotun juhla-aterian ja jokaisen saamatta jääneen lahjan tai jos lahja on tullut, sen arvon?
Mitäpä se sinulle kuuluu jos anoppi haukkuu apen ja appi vaan nauraa. Jos eivät sinulle huuda ja hauku, miten se sinua liikuttaa?
Ettäkö tavan takaa käyvät ulkomailla ja silti te maksatte heidän laskunsa? Tässä kohtaa täytyy sanoa että tyhmä ei ole se joka pyytää vaan se joka maksaa.

Tuo oli kyllä ilkeästi tehty etteivät autoa lähteneet hinaamaan, mutta jos se nyt oli kaikkein kauhein esimerkki 10 vuoden sisällä että miehesi sentään vei äitinsä SAIRAALAAN kun heidän autonsa oli rikki, suhteuttaisin nyt kuitenkin hiukan...hmmm...

Etpä nyt kuulosta itsekään miltään laupiaalta samarialaiselta joten taitaa olla niin että pata kattilaa soima, musta kylki kummallakin.

puistattavaa itsekkyyttä kirjoitti:

tekstisi sai minut entistä vakuuttunemmaksi siitä että olet kerrassaan itsekeskeinen ja materialistinen ihminen.

Ensiksikään en sanonut että on itsekästä jos ei viihdy anopin kanssa vaan että on itsekästä jos AINA on tärkeämpääkin tekemistä kuin anopin luona vierailu...vissi ero mielestäni.

Mitä se asia tähän vaikuttaa että anoppisi eroaa omasta äidistäsi täydellisesti? Niin minunkin edesmennyt anoppini erosi äidistäni täydellisesti. Äitini on aina ollut melko boheemi, äkkipikainen, nauravainen ja räväkkä ihminen. Anoppi sitä vastoin oli hillitty, melko ujo, hyvin lempeä ja hiljainen ihminen. Hyvin erilaisia mutta ihania ihmisiä kuitenkin.

Ja sinäkö lasket jokaisen tarjotun juhla-aterian ja jokaisen saamatta jääneen lahjan tai jos lahja on tullut, sen arvon?
Mitäpä se sinulle kuuluu jos anoppi haukkuu apen ja appi vaan nauraa. Jos eivät sinulle huuda ja hauku, miten se sinua liikuttaa?
Ettäkö tavan takaa käyvät ulkomailla ja silti te maksatte heidän laskunsa? Tässä kohtaa täytyy sanoa että tyhmä ei ole se joka pyytää vaan se joka maksaa.

Tuo oli kyllä ilkeästi tehty etteivät autoa lähteneet hinaamaan, mutta jos se nyt oli kaikkein kauhein esimerkki 10 vuoden sisällä että miehesi sentään vei äitinsä SAIRAALAAN kun heidän autonsa oli rikki, suhteuttaisin nyt kuitenkin hiukan...hmmm...

Etpä nyt kuulosta itsekään miltään laupiaalta samarialaiselta joten taitaa olla niin että pata kattilaa soima, musta kylki kummallakin.

Lue lisää

Kuinka sinä kehtaat edelleen haukkua toista, ja pitää itseäsi parempana ihmisenä ja epäitsekkäänä, sen jälkeen mitä olen kertonut? Miten voit arvostella toista, koska et ole koskaan ollut samassa tilanteessa? Sinä et ole tuntenut huonoa äitiä, joka on sattunut olemaan anoppisi? Kuinka kehtaat sanoa minut itsekkääksi?

Sinulle ei siis riitä, että anopin 3 lasta ovat auttaneet tätä 20 vuotta, ja miniä 10 vuotta. Haukut minua itsekkääksi, etkä usko kertomustani, vaan sanot ettei se riitä. Samalla haukut minua tyhmäksi, jos toiselle hyvän mielen tuottaaksemme maksamme mieheni kanssa heidän joitakin laskuja ja muutenkin olemme auttaneet?

Olet harvinaisen paha ihminen, joka ei kykene tuntemaan myötätuntoa ja ymmärtämään toista, vaikka omien sanojesi mukaan olet kasvannut herttaisessa ympäristössä, aina ihanien ja lempeiden ihmisten ympärillä. Oletko pilleritokkurassa ollut koko elämäsi?

Luuletko todella, että hyväksikäyttäjän saa tyytyväiseksi taipumalla tämän tahtoonsa aina? Senkö olet itse tehnyt?

Sinusta en siis saa laskea auttamisen määrää ja laatua ja vuosien määrää, jotta voin siten todistaa muille, etten ole itsekäs ihminen, koska jos laskee apua, on samalla materialistinen ja paha ihminen.

Sinä olet hyvä ihminen omasta mielestäsi. Mutta viestissäsi vain haukut minua. En kerro kaikkea mitä on lapsilleen tehnyt, ja jättänyt tekemättä 3o vuoden aikana, ja minulle 10 vuoden aikana. Sinusta hyvän ihmisen tekee se, että kunhan synnyttää.

Minulla on oikeus puolustaa miestäni, ja jopa haukkua tämän äitiä, senkin saatanan huora paska lutka

puistattavaa itsekkyyttä kirjoitti:

tekstisi sai minut entistä vakuuttunemmaksi siitä että olet kerrassaan itsekeskeinen ja materialistinen ihminen.

Ensiksikään en sanonut että on itsekästä jos ei viihdy anopin kanssa vaan että on itsekästä jos AINA on tärkeämpääkin tekemistä kuin anopin luona vierailu...vissi ero mielestäni.

Mitä se asia tähän vaikuttaa että anoppisi eroaa omasta äidistäsi täydellisesti? Niin minunkin edesmennyt anoppini erosi äidistäni täydellisesti. Äitini on aina ollut melko boheemi, äkkipikainen, nauravainen ja räväkkä ihminen. Anoppi sitä vastoin oli hillitty, melko ujo, hyvin lempeä ja hiljainen ihminen. Hyvin erilaisia mutta ihania ihmisiä kuitenkin.

Ja sinäkö lasket jokaisen tarjotun juhla-aterian ja jokaisen saamatta jääneen lahjan tai jos lahja on tullut, sen arvon?
Mitäpä se sinulle kuuluu jos anoppi haukkuu apen ja appi vaan nauraa. Jos eivät sinulle huuda ja hauku, miten se sinua liikuttaa?
Ettäkö tavan takaa käyvät ulkomailla ja silti te maksatte heidän laskunsa? Tässä kohtaa täytyy sanoa että tyhmä ei ole se joka pyytää vaan se joka maksaa.

Tuo oli kyllä ilkeästi tehty etteivät autoa lähteneet hinaamaan, mutta jos se nyt oli kaikkein kauhein esimerkki 10 vuoden sisällä että miehesi sentään vei äitinsä SAIRAALAAN kun heidän autonsa oli rikki, suhteuttaisin nyt kuitenkin hiukan...hmmm...

Etpä nyt kuulosta itsekään miltään laupiaalta samarialaiselta joten taitaa olla niin että pata kattilaa soima, musta kylki kummallakin.

Lue lisää

Sanot varttuneesi hyvässä kodissa, ja anoppisi on aivan ihana ja lempeä ihminen, ja kuitenkin roikut täällä anoppi ja appi-palstalla. Viesteistäsi ei todellakaan paista se läpi, että olet onnellisen ja tasapainoisen kodin kasvatti. Minä ainakin sanon rehellisesti, että en pidä anopistani. Se ei ole mikään rikos. Mutta esiintyminen jonain muuna on, et voi edes tunnustaa, että valehtelet.

Eikös sinun pitäisi olla äitisi ja anoppisi luona, onkos sinulla muuten miestä, miten teidän suhteelle kuuluu, vai rakastatko äitiäsi häntä enemmän? Asutteko miehesi kanssa edes yhdessä?

ggggggggggg kirjoitti:

Kuinka sinä kehtaat edelleen haukkua toista, ja pitää itseäsi parempana ihmisenä ja epäitsekkäänä, sen jälkeen mitä olen kertonut? Miten voit arvostella toista, koska et ole koskaan ollut samassa tilanteessa? Sinä et ole tuntenut huonoa äitiä, joka on sattunut olemaan anoppisi? Kuinka kehtaat sanoa minut itsekkääksi?

Sinulle ei siis riitä, että anopin 3 lasta ovat auttaneet tätä 20 vuotta, ja miniä 10 vuotta. Haukut minua itsekkääksi, etkä usko kertomustani, vaan sanot ettei se riitä. Samalla haukut minua tyhmäksi, jos toiselle hyvän mielen tuottaaksemme maksamme mieheni kanssa heidän joitakin laskuja ja muutenkin olemme auttaneet?

Olet harvinaisen paha ihminen, joka ei kykene tuntemaan myötätuntoa ja ymmärtämään toista, vaikka omien sanojesi mukaan olet kasvannut herttaisessa ympäristössä, aina ihanien ja lempeiden ihmisten ympärillä. Oletko pilleritokkurassa ollut koko elämäsi?

Luuletko todella, että hyväksikäyttäjän saa tyytyväiseksi taipumalla tämän tahtoonsa aina? Senkö olet itse tehnyt?

Sinusta en siis saa laskea auttamisen määrää ja laatua ja vuosien määrää, jotta voin siten todistaa muille, etten ole itsekäs ihminen, koska jos laskee apua, on samalla materialistinen ja paha ihminen.

Sinä olet hyvä ihminen omasta mielestäsi. Mutta viestissäsi vain haukut minua. En kerro kaikkea mitä on lapsilleen tehnyt, ja jättänyt tekemättä 3o vuoden aikana, ja minulle 10 vuoden aikana. Sinusta hyvän ihmisen tekee se, että kunhan synnyttää.

Minulla on oikeus puolustaa miestäni, ja jopa haukkua tämän äitiä, senkin saatanan huora paska lutka

Lue lisää

Mitään hyvää en tämän kirjoittamasi lauseen jälkeen sinusta etsimälläkään voi löytää.

"Minulla on oikeus puolustaa miestäni, ja jopa haukkua tämän äitiä, senkin saatanan huora paska lutka"

Voi anoppi raukkaasi joka on tuollaisen sekopään saanut miniäkseen.

ggggggggggg kirjoitti:

Kuinka sinä kehtaat edelleen haukkua toista, ja pitää itseäsi parempana ihmisenä ja epäitsekkäänä, sen jälkeen mitä olen kertonut? Miten voit arvostella toista, koska et ole koskaan ollut samassa tilanteessa? Sinä et ole tuntenut huonoa äitiä, joka on sattunut olemaan anoppisi? Kuinka kehtaat sanoa minut itsekkääksi?

Sinulle ei siis riitä, että anopin 3 lasta ovat auttaneet tätä 20 vuotta, ja miniä 10 vuotta. Haukut minua itsekkääksi, etkä usko kertomustani, vaan sanot ettei se riitä. Samalla haukut minua tyhmäksi, jos toiselle hyvän mielen tuottaaksemme maksamme mieheni kanssa heidän joitakin laskuja ja muutenkin olemme auttaneet?

Olet harvinaisen paha ihminen, joka ei kykene tuntemaan myötätuntoa ja ymmärtämään toista, vaikka omien sanojesi mukaan olet kasvannut herttaisessa ympäristössä, aina ihanien ja lempeiden ihmisten ympärillä. Oletko pilleritokkurassa ollut koko elämäsi?

Luuletko todella, että hyväksikäyttäjän saa tyytyväiseksi taipumalla tämän tahtoonsa aina? Senkö olet itse tehnyt?

Sinusta en siis saa laskea auttamisen määrää ja laatua ja vuosien määrää, jotta voin siten todistaa muille, etten ole itsekäs ihminen, koska jos laskee apua, on samalla materialistinen ja paha ihminen.

Sinä olet hyvä ihminen omasta mielestäsi. Mutta viestissäsi vain haukut minua. En kerro kaikkea mitä on lapsilleen tehnyt, ja jättänyt tekemättä 3o vuoden aikana, ja minulle 10 vuoden aikana. Sinusta hyvän ihmisen tekee se, että kunhan synnyttää.

Minulla on oikeus puolustaa miestäni, ja jopa haukkua tämän äitiä, senkin saatanan huora paska lutka

Lue lisää

käämi kärtsäs noin totaalisesti :) kyllä sä oot

HIENO IHMINEN ja näytit sen ihna ite :)

kfjfjfjf kirjoitti:

Sanot varttuneesi hyvässä kodissa, ja anoppisi on aivan ihana ja lempeä ihminen, ja kuitenkin roikut täällä anoppi ja appi-palstalla. Viesteistäsi ei todellakaan paista se läpi, että olet onnellisen ja tasapainoisen kodin kasvatti. Minä ainakin sanon rehellisesti, että en pidä anopistani. Se ei ole mikään rikos. Mutta esiintyminen jonain muuna on, et voi edes tunnustaa, että valehtelet.

Eikös sinun pitäisi olla äitisi ja anoppisi luona, onkos sinulla muuten miestä, miten teidän suhteelle kuuluu, vai rakastatko äitiäsi häntä enemmän? Asutteko miehesi kanssa edes yhdessä?

Lue lisää

Anoppi ja appi palsta ei ole tarkoitettu nimenomaan anoppien ja appiukkojen haukkumista varten, täällä voivat vierailla ja keskustella myös ne henkilöt joilla on hyvä suhde appivanhempiinsa.

Sinun luuloistasi huolimatta jotkut ihmiset todellakin pitävät omista appivanhemmistaan, mistä ihmeestä olet saanut päähäsi että jos joku näin sanoo, hän valehtelee?????

Se kenelle vastasit, mielestäni kertoi että anoppi on edesmennyt joten jos et tiedä mitä se tarkoittaa, valaisen sinua että tarkoittaa anopin jo kuolleen. Melko vaikea siis olla anoppinsa luona.

Mitä ihmettä kenenkään aviosuhde sinulle kuuluu ja kenenkään asumismuoto.

Onko täällä joku mielenterveyspotilaiden kokoontuminen vai oletko tuo sama joka huoritteli kuin hullu tuossa aikaisemmin?

ggggggggggg kirjoitti:

Kuinka sinä kehtaat edelleen haukkua toista, ja pitää itseäsi parempana ihmisenä ja epäitsekkäänä, sen jälkeen mitä olen kertonut? Miten voit arvostella toista, koska et ole koskaan ollut samassa tilanteessa? Sinä et ole tuntenut huonoa äitiä, joka on sattunut olemaan anoppisi? Kuinka kehtaat sanoa minut itsekkääksi?

Sinulle ei siis riitä, että anopin 3 lasta ovat auttaneet tätä 20 vuotta, ja miniä 10 vuotta. Haukut minua itsekkääksi, etkä usko kertomustani, vaan sanot ettei se riitä. Samalla haukut minua tyhmäksi, jos toiselle hyvän mielen tuottaaksemme maksamme mieheni kanssa heidän joitakin laskuja ja muutenkin olemme auttaneet?

Olet harvinaisen paha ihminen, joka ei kykene tuntemaan myötätuntoa ja ymmärtämään toista, vaikka omien sanojesi mukaan olet kasvannut herttaisessa ympäristössä, aina ihanien ja lempeiden ihmisten ympärillä. Oletko pilleritokkurassa ollut koko elämäsi?

Luuletko todella, että hyväksikäyttäjän saa tyytyväiseksi taipumalla tämän tahtoonsa aina? Senkö olet itse tehnyt?

Sinusta en siis saa laskea auttamisen määrää ja laatua ja vuosien määrää, jotta voin siten todistaa muille, etten ole itsekäs ihminen, koska jos laskee apua, on samalla materialistinen ja paha ihminen.

Sinä olet hyvä ihminen omasta mielestäsi. Mutta viestissäsi vain haukut minua. En kerro kaikkea mitä on lapsilleen tehnyt, ja jättänyt tekemättä 3o vuoden aikana, ja minulle 10 vuoden aikana. Sinusta hyvän ihmisen tekee se, että kunhan synnyttää.

Minulla on oikeus puolustaa miestäni, ja jopa haukkua tämän äitiä, senkin saatanan huora paska lutka

Lue lisää

Tämmöisen kirjoittajan tekstiä ei voi ottaa todesta, koska se on kirjoitettu jossain hirveässä raivarissa. Mikä niin suututtaa?

kfjfjfjf kirjoitti:

Sanot varttuneesi hyvässä kodissa, ja anoppisi on aivan ihana ja lempeä ihminen, ja kuitenkin roikut täällä anoppi ja appi-palstalla. Viesteistäsi ei todellakaan paista se läpi, että olet onnellisen ja tasapainoisen kodin kasvatti. Minä ainakin sanon rehellisesti, että en pidä anopistani. Se ei ole mikään rikos. Mutta esiintyminen jonain muuna on, et voi edes tunnustaa, että valehtelet.

Eikös sinun pitäisi olla äitisi ja anoppisi luona, onkos sinulla muuten miestä, miten teidän suhteelle kuuluu, vai rakastatko äitiäsi häntä enemmän? Asutteko miehesi kanssa edes yhdessä?

Lue lisää

Tarkoitatko että täällä palstalla ei saisi kirjoitella normaalit ja onnelliset ihmiset, joilla on hyvä suhde sukulaisiin? Minäkin roikun täällä, koska on kiinnostavaa lueskella kaikenlaisia mielipiteitä ja ihmisten kokemuksia. Ja tykkään anopistani, kuin myös muista läheisistäni.

ggggggggggg kirjoitti:

Kuinka sinä kehtaat edelleen haukkua toista, ja pitää itseäsi parempana ihmisenä ja epäitsekkäänä, sen jälkeen mitä olen kertonut? Miten voit arvostella toista, koska et ole koskaan ollut samassa tilanteessa? Sinä et ole tuntenut huonoa äitiä, joka on sattunut olemaan anoppisi? Kuinka kehtaat sanoa minut itsekkääksi?

Sinulle ei siis riitä, että anopin 3 lasta ovat auttaneet tätä 20 vuotta, ja miniä 10 vuotta. Haukut minua itsekkääksi, etkä usko kertomustani, vaan sanot ettei se riitä. Samalla haukut minua tyhmäksi, jos toiselle hyvän mielen tuottaaksemme maksamme mieheni kanssa heidän joitakin laskuja ja muutenkin olemme auttaneet?

Olet harvinaisen paha ihminen, joka ei kykene tuntemaan myötätuntoa ja ymmärtämään toista, vaikka omien sanojesi mukaan olet kasvannut herttaisessa ympäristössä, aina ihanien ja lempeiden ihmisten ympärillä. Oletko pilleritokkurassa ollut koko elämäsi?

Luuletko todella, että hyväksikäyttäjän saa tyytyväiseksi taipumalla tämän tahtoonsa aina? Senkö olet itse tehnyt?

Sinusta en siis saa laskea auttamisen määrää ja laatua ja vuosien määrää, jotta voin siten todistaa muille, etten ole itsekäs ihminen, koska jos laskee apua, on samalla materialistinen ja paha ihminen.

Sinä olet hyvä ihminen omasta mielestäsi. Mutta viestissäsi vain haukut minua. En kerro kaikkea mitä on lapsilleen tehnyt, ja jättänyt tekemättä 3o vuoden aikana, ja minulle 10 vuoden aikana. Sinusta hyvän ihmisen tekee se, että kunhan synnyttää.

Minulla on oikeus puolustaa miestäni, ja jopa haukkua tämän äitiä, senkin saatanan huora paska lutka

Lue lisää

rupattelua näiltä pikku - pikku - miniöiltä :)

Tällaisia te ootte :) korjaan; sinä olet :)

ggggggggggg kirjoitti:

Kuinka sinä kehtaat edelleen haukkua toista, ja pitää itseäsi parempana ihmisenä ja epäitsekkäänä, sen jälkeen mitä olen kertonut? Miten voit arvostella toista, koska et ole koskaan ollut samassa tilanteessa? Sinä et ole tuntenut huonoa äitiä, joka on sattunut olemaan anoppisi? Kuinka kehtaat sanoa minut itsekkääksi?

Sinulle ei siis riitä, että anopin 3 lasta ovat auttaneet tätä 20 vuotta, ja miniä 10 vuotta. Haukut minua itsekkääksi, etkä usko kertomustani, vaan sanot ettei se riitä. Samalla haukut minua tyhmäksi, jos toiselle hyvän mielen tuottaaksemme maksamme mieheni kanssa heidän joitakin laskuja ja muutenkin olemme auttaneet?

Olet harvinaisen paha ihminen, joka ei kykene tuntemaan myötätuntoa ja ymmärtämään toista, vaikka omien sanojesi mukaan olet kasvannut herttaisessa ympäristössä, aina ihanien ja lempeiden ihmisten ympärillä. Oletko pilleritokkurassa ollut koko elämäsi?

Luuletko todella, että hyväksikäyttäjän saa tyytyväiseksi taipumalla tämän tahtoonsa aina? Senkö olet itse tehnyt?

Sinusta en siis saa laskea auttamisen määrää ja laatua ja vuosien määrää, jotta voin siten todistaa muille, etten ole itsekäs ihminen, koska jos laskee apua, on samalla materialistinen ja paha ihminen.

Sinä olet hyvä ihminen omasta mielestäsi. Mutta viestissäsi vain haukut minua. En kerro kaikkea mitä on lapsilleen tehnyt, ja jättänyt tekemättä 3o vuoden aikana, ja minulle 10 vuoden aikana. Sinusta hyvän ihmisen tekee se, että kunhan synnyttää.

Minulla on oikeus puolustaa miestäni, ja jopa haukkua tämän äitiä, senkin saatanan huora paska lutka

Lue lisää

sama kuin pahasilla kakaroilla kun ei saa tahtoo
läpi ; itku - potku - raivari :)
melko säälittävä ruppana olet.:)

ggggggggggg kirjoitti:

Kuinka sinä kehtaat edelleen haukkua toista, ja pitää itseäsi parempana ihmisenä ja epäitsekkäänä, sen jälkeen mitä olen kertonut? Miten voit arvostella toista, koska et ole koskaan ollut samassa tilanteessa? Sinä et ole tuntenut huonoa äitiä, joka on sattunut olemaan anoppisi? Kuinka kehtaat sanoa minut itsekkääksi?

Sinulle ei siis riitä, että anopin 3 lasta ovat auttaneet tätä 20 vuotta, ja miniä 10 vuotta. Haukut minua itsekkääksi, etkä usko kertomustani, vaan sanot ettei se riitä. Samalla haukut minua tyhmäksi, jos toiselle hyvän mielen tuottaaksemme maksamme mieheni kanssa heidän joitakin laskuja ja muutenkin olemme auttaneet?

Olet harvinaisen paha ihminen, joka ei kykene tuntemaan myötätuntoa ja ymmärtämään toista, vaikka omien sanojesi mukaan olet kasvannut herttaisessa ympäristössä, aina ihanien ja lempeiden ihmisten ympärillä. Oletko pilleritokkurassa ollut koko elämäsi?

Luuletko todella, että hyväksikäyttäjän saa tyytyväiseksi taipumalla tämän tahtoonsa aina? Senkö olet itse tehnyt?

Sinusta en siis saa laskea auttamisen määrää ja laatua ja vuosien määrää, jotta voin siten todistaa muille, etten ole itsekäs ihminen, koska jos laskee apua, on samalla materialistinen ja paha ihminen.

Sinä olet hyvä ihminen omasta mielestäsi. Mutta viestissäsi vain haukut minua. En kerro kaikkea mitä on lapsilleen tehnyt, ja jättänyt tekemättä 3o vuoden aikana, ja minulle 10 vuoden aikana. Sinusta hyvän ihmisen tekee se, että kunhan synnyttää.

Minulla on oikeus puolustaa miestäni, ja jopa haukkua tämän äitiä, senkin saatanan huora paska lutka

Lue lisää

Oletko huomannut kuinka tänne ei saa kirjoittaa mitään poikkiteloista anopeista, vaikka oikeasti olisi asiaakin ja haluaisi tätä kautta herätellä täällä kirjoittelevia vastaavia tapauksia ymmärtämään itsekkyytensä.

Niin, itse tajusin juuri mitä -suku on pahin-palstalla kirjoitettiin 30-40 luvun äideistä. Kuinka kaikki heidän elämässään on täytynyt maalata ruusuiseksi, koska ovat joutuneet kokemaan niin kauhean kurjan lapsuuden, joka tosin nykyvalossa vaikuttaa terveemmältä kuin tämän yltäkylläisen ajan lapsuus, jossa lapset ohjaa vanhempia ja voivat pahoin tästä.

No joka tapauksessa täällä huomaan samaa henkeä kuin omassa äidissäni, älä koskaa sano mitään negatiivista, äläkä edes yritä vaikuttaa. Älä katso totuutta silmiin ja älä nyt ainakaan kerro siitä, jos se ei ole kaunista...

Joten älä välitä näistä, ne ei enään opi mitään muuta kuin oman egonsa pönkittämistä ja silmiensä sulkemista tiukemmin kiinni, ettei tarvitsisi nähdä mitä itse on saannut aikaan..

ei ihan oikein kirjoitti:

Pitäisikö miniän sitten muuttaa käytöstapansa sellaiseksi, että osaa miellyttää anoppia, sekö on miniän velvollisuus? Miniänkö pitää unohtaa oma itsensä, ja mennä vaan tapaamaan anoppia vastoin tahtoaan, vaikka olisi tärkeämpääkin tekemistä, ja kyllä, sellaista todellakin voi olla. Pitäisikö miniän sitten pelätä loppu elämänsä, että aargh, nyt lapsista varttuu oman äitinsä kaltaisia kamalia erakkoja, jotka eivät anopista välitä?

Saman perheen lapsista voi muuten tulla aivan erilaisia, vaikka olisi kuinka kasvatettu samalla tavalla. Ei se isovanhempien luona vietetty tai viettämätön aika loppujen lopuksi muokkaa pikkulasta paljon miksikään, mutta isovanhemmat vaan haluavat opettaa niille omia tapojaan, viedä suvun tapoja eteenpäin. Ympäristö muokkaa lasta, ja onneksi emme kaikki ole äitimme ja sukumme ideaalien kopioita. Joillakin on oma tahto.

Anopeille ja vanhemmille tulee hätä, kun ikää tulee lisää, kun huomaavat, että se hoivaajien verkko vähenee, miniätkin etääntyvät, ja herran jee, se oma tytär ei käy kuin pari kertaa vuodessa, täytyis tehdä jottain, ehkä syyllistäminen auttaisi?

Joillakin suku asuu todella kaukana, ja miksi muuten pitäisi olla tekemisissä jonkun 500 km päässä asuvan tädin kanssa, vain koska tämä sattuu olemaan sukua jonkun avioliiton kautta? Sukuun tullaan naimakauppojen avulla, ja suku uudistuu aina, ja ystävät ovat joillekin tärkeimpiä kuin ne sukulaiset, joita ei ole tavannut kuin 10-20 v sitten. useimmat menevät naimisiin sen hyväksi ystäväksi koetun kanssa, ja tästä tulee sitten uusi suvun jäsen, joten mikä vika ystävissä on?

Lue lisää

Aivan samaa mieltä kanssasi! Miksi ajatellaan, että kaikkien pitäisi käydä sukuloimassa. Pidetään agraarisesta perinteestä kiinni ja hoetaan, että veri vettä sakeampaa. Jos ei ole niin ei ole.

olen huomannut tuon saman, että kun ikää tulee, tulee hirveä tarve luoda (jo ohentuneita) suhteita uudelleen ja vedota siihen, että lasten "kuuluu käydä" vanhempiensa/ isovanhempiensa/ appivanhempiensa luona.

Ennen vanhaan ei ollut vaihtoehtoja, sukuloimassa käytiin kun niin piti tehdä, kuului asiaan. Nykyään ONNEKSI ihmisillä on vapaus valita ja luoda ihmissuhteensa omien valintojensa mukaisesti. Se että on sukua, ei tarkoita, että olisi jotenkin parempi läheinen tai ystävä. jos kemiat ei kohtaa, miksi kiusata sillä itseään.

Toiset on sosiaalisempia kuin toiset. Ominaisuus ja luonteenpiirre. Toiset tykkää olla itsenäisiä ja itsekseen, miksi sitä ei voida hyväksyä? Päivitellään yksin kuolevia vanhuksia. Mistä me se tiedetään, jos kyseinen ihminen on HALUNNUT olla viimeisiin päiviinsä saakka yksin.

Jos suku on jollekin tärkeä OK, jos joku ei halua olla sukulaistensa kanssa tekemisissä olkoon sekin OK.

puistattavaa tekstiä kirjoitti:

Aivan järkytyin miten itsekeskeistä voi jonkun ihmisen ajatusmaailma olla.

"Miniänkö pitää unohtaa oma itsensä, ja mennä vaan tapaamaan anoppia vastoin tahtoaan, vaikka olisi tärkeämpääkin tekemistä, ja kyllä, sellaista todellakin voi olla."

Oletko todellakin sellainen ihminen joka ajattelee aina ja kaikessa vain itseään ja omaa tahtoaan?
Miten se että menisi silloin tällöin tapaamaan anoppia johtaisi siihen että unohtaisi itsensä?
Miten jollekin kaikki muu voi olla aina tärkeämpää kuin oman puolisonsa äidille hyvän mielen tuotaminen?

"Ei se isovanhempien luona vietetty tai viettämätön aika loppujen lopuksi muokkaa pikkulasta paljon miksikään, mutta isovanhemmat vaan haluavat opettaa niille omia tapojaan, viedä suvun tapoja eteenpäin."

Ei varmaankaan muokkaa, mutta monta hyvää ja lämmintä ihmiskontaktia jää saamatta. Ja ehkäpä on niin että kun lapsi pienestä pitäen opetetaan ajattelemaan myös muita ihmisiä kuin aina vaan sitä omaa itseään, vanhempanakin näistä lapsista tulee myötätuntoisempia ja vähemmän itsekkäitä. Kyllä tämä maailma on muutenkin riittävän kova paikka elää, ettei enään lapsille pitäisi opettaa tuota sinun vaalimaasi ajatusta "minun haluni, minun tahtoni, minun tekemiseni..."
Miksi se että lapsi tietäisi omasta suvustaan ja juuristaan olisi paha asia?

"Anopeille ja vanhemmille tulee hätä, kun ikää tulee lisää, kun huomaavat, että se hoivaajien verkko vähenee, miniätkin etääntyvät, ja herran jee, se oma tytär ei käy kuin pari kertaa vuodessa, täytyis tehdä jottain, ehkä syyllistäminen auttaisi?"

On kummallinen asia että yksi äiti pystyy hoivaamaan vaikka kymmenen lasta mutta nämä kymmenen lasta eivät pysty hoivaamaan yhtä äitiä.
Tuskin on kovin paljon pyydetty jos lapset silloin tällöin käyvät ikääntyviä vanhempiaan tervehtimässä perheineen. Kenellekään tuo ei ole ylivoimaisen vaikeaa ja jos matkaa todellakin on paljon, aina voi ilahduttaa soittamalla.

En ole varmaan koskaan lukenut näin itsekästä tekstiä kuin tämä sinun kirjoituksesi on. Itse en ole vielä kenenkään anoppi ja en ole enää kenenkään miniä, lapsieni isovanhemmista on vain yksi elossa ja lapset, lapsenlapset ja jopa lapsenlapsenlapset käyvät oma-aloitteisesti katsomassa isomummia vaikka ovatkin nuoria joilla on kovasti menoja.
Mutta kuka pitää mitäkin elämässään tärkeänä, joillekin se on toisten huomioonottaminen ja hyvän mielen tuottaminen, toisille se tuntuu olevan vain MINÄ ITSE...

Lue lisää

"minä itse, minä itse". miksi syytät itsekkääksi ihmistä, joka ei halua olla tekemisissä anopin tai vanhempiensa kanssa. Jos itse olet vanhmepi tai appivanhempi ja kauhistelet siksi asiaa, ettei joku halua sinua tavata, olet itse itsekäs. Miksi sinua pitäisi tavata? Oletko jotenkin erityisempi kuin hyvät ystävät? miksi sukulaisuus on jotenkin suurempi hyve kuin ystävyys? Tuota hoetaan siksi, että pidetään väkisin yllä siteitä ja velvoitteita käydä niitä sukulaisia katsomassa.

Miksi lasten pitäisi hoivata vanhempiaan? Mitä jos vanhemmat ovat ihmisiä, joiden ajattelumaailmaa ei pysty hyväksymään. En minä ainakaan halua lapsilleni vaikutteita, jotka sotivat arvomaailmaani vastaan. vanhempi sukupolvi ei ymmärrä, että nykyään ihmisillä on paljon enemmän vaihtoehtoja ja tapoja katsoa maailmaa, kuin ennen. Jos aina vain siirretään edellisen sukupolven näkemyksiä eteenpäin, eihän silloin syntyisi mitään uutta.

onko näin??? kirjoitti:

eikös nyt ollut kyse miniästä eikä omista lapsista?

Tämä syyllistäminen on semmoinen kysymys että se on vain jokaisen omien korvien välissä. Jos anoppi sanoo "tulkaa nyt paremmalla ajalla käymään", "koita nyt ehtiä joku päivä", "onko ollut kiireitä kun et ole ehtinyt käymään", "toivottavasti nyt miniäkin joku päivä ehtii käymään", kaikki nämä kuulostavat minusta siltä että olen tervetullut ja jopa toivottu vieras. Sellaisen ihmisen, joka tuntee piston sydämessään, korvissa nämä saattavat kuulostaakin syyllistämiseltä.

Kyllä lapset oppivat käyttäytymismallin vanhemmiltaan ja jos äiti on sitä mieltä että minun kiireeni, tahtoni ja mieltymykseni menevät aina ja kaiken muun edelle, lapsi oppii että tämä on oikea tapa käyttäytyä. On oikein olla välittämättä muista ihmisistä kunhan itsellä vaan on hyvä olla.

Lapsiperheiden jaksaminen, no lapsiperheitä on aina ollut ja tulee aina olemaan. Ennen vaan lapsiperheissä yleisesti oli viisi tai kuusi tenavaa (itsellänikin viisi sisarusta), nyt vain pari kolme (sekin kai katsotaan jo suurperheeksi), en ymmärrä sitten onko nykyajan äidit ja isät jotenkin avuttomampia kuin ennen vai onko tästä jaksamisesta tullut joku muotisana.
En tiedä miten sukulaisten pitäisi ajatella sitä lapsiperheen jaksamista erikseen ja miten sen pitäisi konkreettisesti näkyä?

Lue lisää

Ennen tosiaan saattoi olla vielä enemmän vaatimuksia miniöille, mutta on väärin "kostaa" se eteenpäin.
Meillä meni näin, miehen puolen sukulaisista moni kokoajan ilmoittelee, että koskas tulette käymään..Meidän pitäisi ajaa sinne ja reissata sitten edes takaisin kaikkia sukulaisia katsomassa.(Pieni vauva mukana)Tyyli on minä, minä, minä..ei mietitä sitä, että mies työkseen jo joutuu ajamaan ja on väsynyt ajamiseen viikonloppuna. Minä taas hoisin pientä vauvaa milloin missäkin. Mutta sehän kuului asiaan anopin mielesträ sillä hekin olivat joutuneet sukuloimaan kun lapset pieniä.
Yksi sukulainen ajattelee myös meitä, hän ei syyllistä vaan sanoo, että ymmärtää jos ei pienen lapsen kanssa ehdi jokapaikkaan. Yllätys, yllätys hän on sukulaisista se jonka luona mieluiten kävisikin.
Nyt lopetin koko vierailut, tulkoot itse meille jos haluavat nähdä lasta.
Yksi sukulainen

puistattavaa itsekkyyttä kirjoitti:

tekstisi sai minut entistä vakuuttunemmaksi siitä että olet kerrassaan itsekeskeinen ja materialistinen ihminen.

Ensiksikään en sanonut että on itsekästä jos ei viihdy anopin kanssa vaan että on itsekästä jos AINA on tärkeämpääkin tekemistä kuin anopin luona vierailu...vissi ero mielestäni.

Mitä se asia tähän vaikuttaa että anoppisi eroaa omasta äidistäsi täydellisesti? Niin minunkin edesmennyt anoppini erosi äidistäni täydellisesti. Äitini on aina ollut melko boheemi, äkkipikainen, nauravainen ja räväkkä ihminen. Anoppi sitä vastoin oli hillitty, melko ujo, hyvin lempeä ja hiljainen ihminen. Hyvin erilaisia mutta ihania ihmisiä kuitenkin.

Ja sinäkö lasket jokaisen tarjotun juhla-aterian ja jokaisen saamatta jääneen lahjan tai jos lahja on tullut, sen arvon?
Mitäpä se sinulle kuuluu jos anoppi haukkuu apen ja appi vaan nauraa. Jos eivät sinulle huuda ja hauku, miten se sinua liikuttaa?
Ettäkö tavan takaa käyvät ulkomailla ja silti te maksatte heidän laskunsa? Tässä kohtaa täytyy sanoa että tyhmä ei ole se joka pyytää vaan se joka maksaa.

Tuo oli kyllä ilkeästi tehty etteivät autoa lähteneet hinaamaan, mutta jos se nyt oli kaikkein kauhein esimerkki 10 vuoden sisällä että miehesi sentään vei äitinsä SAIRAALAAN kun heidän autonsa oli rikki, suhteuttaisin nyt kuitenkin hiukan...hmmm...

Etpä nyt kuulosta itsekään miltään laupiaalta samarialaiselta joten taitaa olla niin että pata kattilaa soima, musta kylki kummallakin.

Lue lisää

Meitä on joka junaan eivätkä kaikki suvut ole ihania ..

hyvään ihmisyyteen kirjoitti:

Sinusta on kauheaa ja epäitsekästä, jos ei viihdy anopin seurassa? Anteeksi vaan, mutta et tunne anoppiani, jos tuntisit, et puhuisi tuollaisia.

Anoppini on minua 30-40 v vanhempi, aivan eri sukupolvea kuin minä, ja eroaa äidistäni aivan täysin. Työpaikallani on useita saman ikäpolven ihmisiä, ja minulla ei ole mitään ongelmia heidän kanssaan, olen palveluammatissa. Mutta ainoa tuon ikäinen, josta en pidä, on anoppi. Hän ja miehensä ovat sitä mieltä, että lasten pitää auttaa heitä kahta aina, mutta itse eivät ole valmiita koskaan auttamaan heitä, jos se ei heille juuri silloin sovi.

Tuosta hyvän mielen tuottamisesta heille, se on maksanut meille aikaa ja rahaa, tässä on passattu heitä yli 10 vuotta, ja tämä on vain minun aikaani, lapsensa tehnyt sitä kohta reilut 20v, ilman kiitosta. Hyvän mielen heille tuottaa esim. se, että valittavat meille rahapulaa, ja me maksamme heidän laskunsa. Hyvää mieltä heille tuottaa, kun me viemme heidät juhlan kunniaksi ulos syömään (tehty useita kertoja). Hyvää mieltä anopille tuo se, että vävy kantaa hänelle viinaa, vaikka ei tiedä, että anoppi on alkoholisti, maksaa sentään, ehkä ei siksi välitä, ja sitten anoppi saa viinapäissään vihakohtauksia, ja haukkuu apen, ja appi nauraa päälle ivaisesti.

Koskaan näiden yli 10 vuoden aikana eivät ole ostaneet miehelleni mitään lahjaa, jollei joululahjaa lasketa, ja silloinkin me olemme ostaneet heille kalliimpia. Ei synttärilahjoja, ei edes korttia useimmilta ulkomaanmatkoiltaan.

Kerron toisenkin esimerkin vuosien varrelta. Kun automme sammui tielle, mieheni soitti heille, eivät voineet tulla hinaamaan, vaikka olivat juuri silloin autolla ajossa 10 km päässä kaupassa, ehdottivat meille, että tilaisimme hinausauton, joka maksaisi heidän arvionsa mukaan parisataa euroa. Mieheni on heidän autonsa hajottua vienyt heidät korjaamolle, ja äitinsä sairaalaan, mutta pojastaan ja muista lapsistaan eivät välitä.

Joten en tunne todellakaan mitään hoivaviettiä ja lämpimiä ajatuksia noita ihmisiä kohtaan. Joten älä tule syyttämään minua itsekkääksi, koska et tunne tilannettani. Olen elänyt tämän anopin "kanssa" yli 10 vuotta. Kaikki yli 60-v harmaahapsiset äidit eivät ole kilttejä ihmisiä, vaikka kyse olisi heidän omista lapsistaan. Satuttaa eniten omia lapsiaan tuolla asenteella, ja minusta on kauheaa, että oma äiti voi olla tuollainen.

Tämä on vain miniän kertomaa, en ole tällainen vihaihminen muita kohtaan, tunteet vaan ovat tällaisia tuota ihmistä kohtaan. Kaikille se äitiys ei sovi, ja kaikki eivät ole hyviä äitejä.

Lue lisää

Tästä kirjoituksesta voi muutakaan päätellä kuin sen että.ALKOHOLISTI anoppi,mummi tai äiti ei juuri osaa ajatella kun omia mieli haluja.siitä kärsii kaikki läheiset rahallisesti,henkisesti ja fyysisesti.Joten en lähtisi sinua tuomitsemaan.sillä tiedän että ex-anopin alkoholismin kanssa eläminen oli karmeaa painajaista.Nyt alkoholittoman lähes 70v anopin kanssa asiat menevät ihan hyvin.

ytimeen kirjoitti:

Aivan samaa mieltä kanssasi! Miksi ajatellaan, että kaikkien pitäisi käydä sukuloimassa. Pidetään agraarisesta perinteestä kiinni ja hoetaan, että veri vettä sakeampaa. Jos ei ole niin ei ole.

olen huomannut tuon saman, että kun ikää tulee, tulee hirveä tarve luoda (jo ohentuneita) suhteita uudelleen ja vedota siihen, että lasten "kuuluu käydä" vanhempiensa/ isovanhempiensa/ appivanhempiensa luona.

Ennen vanhaan ei ollut vaihtoehtoja, sukuloimassa käytiin kun niin piti tehdä, kuului asiaan. Nykyään ONNEKSI ihmisillä on vapaus valita ja luoda ihmissuhteensa omien valintojensa mukaisesti. Se että on sukua, ei tarkoita, että olisi jotenkin parempi läheinen tai ystävä. jos kemiat ei kohtaa, miksi kiusata sillä itseään.

Toiset on sosiaalisempia kuin toiset. Ominaisuus ja luonteenpiirre. Toiset tykkää olla itsenäisiä ja itsekseen, miksi sitä ei voida hyväksyä? Päivitellään yksin kuolevia vanhuksia. Mistä me se tiedetään, jos kyseinen ihminen on HALUNNUT olla viimeisiin päiviinsä saakka yksin.

Jos suku on jollekin tärkeä OK, jos joku ei halua olla sukulaistensa kanssa tekemisissä olkoon sekin OK.

Lue lisää

Voisimmeko antaa enemmän tilaa toisillemme - olla sellaisia kuin olemme. Jos joku lyö toista, niin se on tietenkin kiellettyä ja estettävä, mutta noin muuten normit ja skaala saisivat olla paljon paljon laajemmat.

Suomessakin eletään ja voidaan elää monenlaista elämää ja monin eri tavoin ja käytännöin. Ja se kaikki voi olla rikasta ja hyvää elämää. Jos ajatellaan koko maailmaa, niin meidän näkökulmasta mitä oudoinpia tapoja löytyy. Silti elämä voi olla hyvää. (nyt on kylläkin painotettava, että väkivaltaa ja sortoa ym. en ymmärrä enkä hyväksy missään tilanteissa).

Eli jos joku on seurallinen ja sukurakas niin siitä vaan kyläilemään. Hyvä juttu jos hän saa toteuttaa toiveitaan.

Toinen taas on toisenlainen: ei niin välitä ihmisistä tai suvusta, tai vaikka välittääkin, niin ei jaksa kyläillä. Tai vaikka jaksaisi, niin viihtyy yksin tai jopa tarvitsee yksinoloa pystyäkseen taas olemaan porukassa. Tiedän kyllä, että on yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä, mutta on myös yksinolosta nauttivia. Se pitäisi olla yhtä hyväksyttävää kuin seurustelu.

Minun visioni on, että olettaisimme ja odottaisimme toisiltamme vähemmän. Otetaan toisemme sellaisina kuin mitä me olemme. Jos kemiat kohtaa ja halutaan olla tekemisissä, niin sitten ollaan. Jos ei natsaa, niin pysytään etäämmällä, mutta kuitenkin kunnioittavissa ja asiallisissa väleissä.

Jätettäis vähemmälle se marina ja taivastelu, kuinka se on sellainen ja tällainen eikä vastaa omia toiveita. Jos anoppi on meneväinen hile, joka ei pysähdy paapomaan lapsenlapsia, niin antaapa olla. Eihän siinä ole mitään ongelmaa, ellei miniä kehitä sellaista.

Tai aloittajan tapauksessa: tyttö ei välitä kyläillä niin paljon kuin anoppi haluaisi. So what? Tytöllä on syynsä tai ei mitään sen kummempaa syytä. Ainoa ongelma on se, että anopin odotukset eivät toteudu.

ps. tiedän, että on myös ihan oikeita ongelmia - kaikki ei kuittaudu tällä teorialla. Es jos anoppi dominoi ja päsmäröi toisen huushollissa se on ongelma. Siinä ei päde se, että kukin saa olla se mikä on. Tai jos miniä hoidattaisi lapsia isovanhemmilla enemmän kuin nämä haluavat ja kun nämä kieltäytyvät, niin välit poikki. Tämä on ongelma, joka tosin sekin alkujaan voi johtua niistä vääristä odotuksista.

annetaan tilaa kirjoitti:

Voisimmeko antaa enemmän tilaa toisillemme - olla sellaisia kuin olemme. Jos joku lyö toista, niin se on tietenkin kiellettyä ja estettävä, mutta noin muuten normit ja skaala saisivat olla paljon paljon laajemmat.

Suomessakin eletään ja voidaan elää monenlaista elämää ja monin eri tavoin ja käytännöin. Ja se kaikki voi olla rikasta ja hyvää elämää. Jos ajatellaan koko maailmaa, niin meidän näkökulmasta mitä oudoinpia tapoja löytyy. Silti elämä voi olla hyvää. (nyt on kylläkin painotettava, että väkivaltaa ja sortoa ym. en ymmärrä enkä hyväksy missään tilanteissa).

Eli jos joku on seurallinen ja sukurakas niin siitä vaan kyläilemään. Hyvä juttu jos hän saa toteuttaa toiveitaan.

Toinen taas on toisenlainen: ei niin välitä ihmisistä tai suvusta, tai vaikka välittääkin, niin ei jaksa kyläillä. Tai vaikka jaksaisi, niin viihtyy yksin tai jopa tarvitsee yksinoloa pystyäkseen taas olemaan porukassa. Tiedän kyllä, että on yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä, mutta on myös yksinolosta nauttivia. Se pitäisi olla yhtä hyväksyttävää kuin seurustelu.

Minun visioni on, että olettaisimme ja odottaisimme toisiltamme vähemmän. Otetaan toisemme sellaisina kuin mitä me olemme. Jos kemiat kohtaa ja halutaan olla tekemisissä, niin sitten ollaan. Jos ei natsaa, niin pysytään etäämmällä, mutta kuitenkin kunnioittavissa ja asiallisissa väleissä.

Jätettäis vähemmälle se marina ja taivastelu, kuinka se on sellainen ja tällainen eikä vastaa omia toiveita. Jos anoppi on meneväinen hile, joka ei pysähdy paapomaan lapsenlapsia, niin antaapa olla. Eihän siinä ole mitään ongelmaa, ellei miniä kehitä sellaista.

Tai aloittajan tapauksessa: tyttö ei välitä kyläillä niin paljon kuin anoppi haluaisi. So what? Tytöllä on syynsä tai ei mitään sen kummempaa syytä. Ainoa ongelma on se, että anopin odotukset eivät toteudu.

ps. tiedän, että on myös ihan oikeita ongelmia - kaikki ei kuittaudu tällä teorialla. Es jos anoppi dominoi ja päsmäröi toisen huushollissa se on ongelma. Siinä ei päde se, että kukin saa olla se mikä on. Tai jos miniä hoidattaisi lapsia isovanhemmilla enemmän kuin nämä haluavat ja kun nämä kieltäytyvät, niin välit poikki. Tämä on ongelma, joka tosin sekin alkujaan voi johtua niistä vääristä odotuksista.

Lue lisää

suvaitsevuutta..

se olet kirjoitti:

"minä itse, minä itse". miksi syytät itsekkääksi ihmistä, joka ei halua olla tekemisissä anopin tai vanhempiensa kanssa. Jos itse olet vanhmepi tai appivanhempi ja kauhistelet siksi asiaa, ettei joku halua sinua tavata, olet itse itsekäs. Miksi sinua pitäisi tavata? Oletko jotenkin erityisempi kuin hyvät ystävät? miksi sukulaisuus on jotenkin suurempi hyve kuin ystävyys? Tuota hoetaan siksi, että pidetään väkisin yllä siteitä ja velvoitteita käydä niitä sukulaisia katsomassa.

Miksi lasten pitäisi hoivata vanhempiaan? Mitä jos vanhemmat ovat ihmisiä, joiden ajattelumaailmaa ei pysty hyväksymään. En minä ainakaan halua lapsilleni vaikutteita, jotka sotivat arvomaailmaani vastaan. vanhempi sukupolvi ei ymmärrä, että nykyään ihmisillä on paljon enemmän vaihtoehtoja ja tapoja katsoa maailmaa, kuin ennen. Jos aina vain siirretään edellisen sukupolven näkemyksiä eteenpäin, eihän silloin syntyisi mitään uutta.

Lue lisää

On meillä ainakin muitakin ihmisiä ympärillämme kuin juuri sukulaiset, jotka sattumoisin ovat meidän mielestämme ikävää junttisakkia. Mieluummin vietämme vähiä vapaa-aikojamme miellyttävien ihmisten seurassa.

Ja jos nyt jostain "tukiverkosta" halutaan puhua, niin kyllä meitä ainakin ovat ystävät ja naapurit auttaneet enemmän kuin sukulaiset.

Miten niin sotkeutua? Eikös ap vain halunnut päästä tustumaan miniäänsä, se on aika kaukana perhe-elämään sotkeutumisesta. Jos sinä haluat tutustua uusiin ihmisiin, ystäviin tai sukulaisiin, niin sotkeudutko heidän elämäänsä?

Ja kun hän toivoo näkevänsä myös miniää, se ei tarkoita miniän oikeuksien rajoittamista. Jokaisella ihmisellä on oikeus toivoa tutustumista lähisukulaisiin, eikä se estä toista osapuolta itse päättämästä mitä tekee ja minne menee.

Täällä taitaa olla yliherkkiä kirjoittajia, jotka pitävät uhkana jo sitäkin jos heille on ystävällinen tai esittää vierailukutsun. Itse olen miniä ja vain mielissäni siitä jos anoppi huomioi minua. AP:lle sanoisin, että osoita rohkeasti kiinnostusta ja ystävällisyyttä, voihan olla niinkin että miniä on ujo.

niin kitkeriä, katkeria, kaikkitietäviä lapsukaisia .. naurattaa ja säälittää.

näitä .. kirjoitti:

niin kitkeriä, katkeria, kaikkitietäviä lapsukaisia .. naurattaa ja säälittää.

nämä nuorten kommentit ovat, mutta totta kuitenkin taustalla. Miksi kenenkään pitäisi olla sellaisen ihmisen seurassa, jonka lähellä on paha olla. En viittaa nyt alkuperäiseen, koska hänellä ei ollut riitaa miniänsä kanssa, vaan ihan yleisesti.

Ja jatkokysymys tähän, miksi anoppi haluaisi olla sellaisen miniän seurassa, josta tietää varsin hyvin, että ei pidä vierailuista ja tekee ne vaan miellyttääkseen anoppia. Minä olen jo iäkkäämpi ihminen, mutta en vieläkään halua olla vapaa-ajalla sellaisten ihmisten seurassa, jotka eivät halua olla vapaaehtoisesti minun seurassani. (töissä on tietysti eri asia) Minua oikein yököttää ihmiset, jotka ovat mielin kielin ja yrittävät esittää parempia kuin ovat.

Tietysti on kauhean surullista, jos miniä ei viihdy anoppinsa seurassa ja toisin päin, mutta kyseessähän on kuitenkin vain yksi ihmissuhde. Ja se vasta surullista onkin, jos iäkkään naisen ainoat ihmissuhteet ovat lapset ja heidän perheensä.

Olen lopettanut anopin luona vierailemisen, koska kyllästyin jatkuvaan muiden moittimiseen. Kuinka heidän lapsensa ovat muita koulutetumpia ja kuinka kaikki muut heitä kadehtivat. Heidän lapsensa ovat sitäpaitsi vielä herraskaisia ja heillä menee paremmin kuin muilla. Mutta todellisuudessa mikään noista anopin väitteissä ei ole totta. Totta on että kaikki vieraat ovat lopettaneet siellä käymisen, koska eivät jaksa kerta toisensa jälkeen kuulla tuota soopaa. Tätä ylenpalttista teatteria kun vielä pidetään yllä siten, että naapureilla teetetään valmiiksi ruohonleikkuut ym. pihatyöt, kun nämä herraskaiset omat lapset tulevat kotiin käymään. En tiedä, jotenkin säälittää koko poppoon touhu. Miksi ihmeessä he haluavat ylläpitää moista näytelmää, jota he itse näyttelevät ja johon vain he itse uskovat.

No höh! Miks noin äkäinen viesti? Tämä sinun eka lause kuulostaa juuri siltä mitä kirjoitit; kolmevuotiaan suusta tulleelta. Pullaa tai muuta tarjotaan kohteliaisuudesta ja yleensä kohteliaisuudesta maistetaan edes vähän. Jos on allergiaa tai ehkä laihiksella tai muuten vain ei jostain syystä, edes kohteliaisuudesta halua maistaa, niin sanoo sen sievästi. Toinen on kuitenkin sentään laittanut tarjottavaa. Kaikki ei tee sitäkään. Taidat olla läheisyyskammoinen jos et pysty katsomaan kun äiti halaa tai hiuksista sipaisee rakasta lastaan. Ja jos poika vielä vastaa samoin, niin voi miten onnekas sinun pitäisikään olla. Osaa sentään koskettaa. Eikä pelkää koskettaa muiden nähden. Jos sinä olet noinkin kylmä kosketusasian suhteen niin tuskin jaksaa poika olla fyysisestikään hellä ainakaan sinun kanssasi. Voi kun on mahtavaa että anoppi haluaa jakaa poikansa lapsuuskuvat kanssanne, hakien siitä varmaan vain kivaa yhdessäoloaikaa. Ja lapsensa lapsuutta näyttää molemmille. Mitä pahaa siinä? Synnytyskokemusten jakaminen toisen naisen, miksei miehenkin kanssa on täysin normaalia, varsinkin miniän, joka elää elämäänsä anopin synnyttämän pojan kanssa. Anopilla ehkä pienoinen haave saada jopa lapsenlapsia. Ja aika paljon anopilta jos nämä kaikki on valmis kanssasi jakamaan. Olisi varmaankin täysin valmis ottamaan sinut avosylin vastaan jos et itse olisi noinkin kriittinen ja suoraan sanottuna epäkypsä ja empatiakyvytön. Rakastatko edes oikeasti tämän naisen poikaa? Kirjoituksstasi saa sen kuvan että molemmat ovat sinulle niitä rumasti kuvailemiasi syyliä ja pukamia. Säälin kyllä tämän kirjoituksesi perusteella vain miestäsi ja anoppiasi. Toivottavasti löytävät lämpimemmän, aikuisen ihmisen elämänkumppaniksi sekä miniäksi :) Kasvamista! : )