Galluppi

"Miten jaatte yhteiset talousmenonne (asuminen, sähkö, vesi, ruoka, pesuaineet, kodinkoneet, vakuutukset, lainat, auto, lasten kulut, ym. ym...)?"

Meillä kaikki raha on täysin yhteistä. Eli meillä on yksi tili jonne kaikki rahat menevät, ja sieltä myös maksetaan kaikki menot.

"Mikä on reiluin tapa? Miksi?"

Tämä on meistä reiluin tapa, siksi teemme niin.

"Oletko mies/nainen, ja perheessänne isompi-/pienempituloinen?"

Nainen. Tällä hetkellä pienempi tuloisempi. Välillä ollut niin päin että minä tienaan enemmän. Meillä ei ole väliä kumpi tietaa enemmän.

"Näissä esimerkeissä miehen tulot 3200e/kk, naisen tulot 1400e/kk ja yhteiset menot 2000e/kk. (Voisi olla mitkä summat tahansa, tarkoituksena vain selventää jakamistapaa.)"

No mielestäni meille on toiminut hyvin se että kaikki on yhteistä, olemmehan naimisissakin. Toinen hyvä idea on se että moelmmat maksaa menot suhteessa omiin tloihin (kohta b).

Meillä on omat tilit, ja kumpikin maksaa omat menonsa. Yhteisiä maksellaan yhdessä, se maksaa enemmän, jolla on enemmän rahaa käytössään. Asuntolainaa tosin maksamme tasan puoliksi, koska se on ainoa suurempi omaisuutemme ja sen omistus on jakautuu meille tasan.

Olemme rahankäyttötavoiltamme hyvin samanlaisia, harkitsevaisia, molemmat säästävät mielellään pahan päivän varalle ja ovat sitä mieltä, että laskut maksetaan ajallaan. Teemme molemmat pätkätöitä, joten rahan kanssa pitääkin olla tarkkana. Tulot vaihtelevat, samoin se, kummalla on milloinkin suuremmat tulot.

Olemme toimineet näin koko seurustelumme ajan, kymmenisen vuotta, eikä rahasta ole koskaan tarvinnut riidellä. Meillä tämä toimii, ja syy on varmasti juuri siinä, että meillä on samat käsitykset siitä, miten rahaa käytetään.

Meillä mies maksaa kaiken, koska miulla ei oo mitään tuloja. Näin on menty melkee vuosi.

Opiskelija kun olin, ni mie maksoin ruoat ja omat laskut, mies hoiti loput.

Me maksamme asuntolainan lyhennyksen tasan puoliksi, kumpikin maksaa omat henk.koht puhelinlaskut ja muut ihan omat hankinnat. Muuten maksellaan päivittäisiä menoja miten sattuu. Käytännössä mies ehkä enemmän, koska käy useammin kaupassa kuin minä. Vuositasolla meidän tuloissa ei valtavaa eroa ole (ehkä vähän enemmän miehellä), mutta minun tuloni ovat epäsäännölliset. Välillä tienaan enemmän, välillä vähemmän.

En tiedä mikä olisi reilua, mutta meillä näin:

Olemme aviossa.
Mies tienaa 3 kertaa enemmän kuin minä.
Rahasta ei koskaan riitaa.
Rahat on yhteisiä, vaikka lepäävätkin omilla tileillä.
Näistä maksamista ei ole erikseen sovittu, asiat ovat vain menneet tähän suuntaan:

Minä maksan:
-omat laskut (kännykkä, lääkäri, hieronta jne)
-omat menot ja tavarat (vaatteet, meikit jne)
-ruuat ma-pe

Mies maksaa:
-omat laskut
-yhteiset laskut (jäte, vesi ja sähkö jne)
-omat tavarat, omat menot ja yhteiset menot
-ruuat la-su

yhdessä maksetaan:
-asuntolaina (suhteutettuna tuloihin)

Olen nainen ja meistä pienempituloisempi, olen vielä opiskelija, mutta käyn töissä.

Meillä molemmat maksaa omat autokulut, lainat, vakuutukset ja muut omat menot. Koska talo on miehen ja hän lyhentää sen lainaa, minä maksan yhteiset laskut (vesi, sähkö, yhtiövastike, netti). Ruoat maksetaan yhdessä, molemmat laittaa lähes saman summan aina tilille (mies vähän enemmän vielä ainakin siihen asti että valmistun) ja siltä tililtä maksetaan kauppareissut.

Hyvin on toiminut ainakin tähän asti..

Täälläpä näyttää monilla menevän hyvin raha-asioiden suhteen. Meillä siis niin, että mies tosiaan tienaa noin 2700 kuussa ja minä 1500. Molemmat maksetaan asumisesta saman verran. Mies maksaa autosta koska se on hänen (itse en aja koskaan, enkä muutenkaan käytä kun ei tarvitse jos pitemmälle lähdetään yhdessä maksetaan bensat) ja siis ruoan ym. maksan minä yksin =( mikä sinänsä mielestäni epäreilua kun miehellä paljon parempi palkka. Mutta hänellä edellisestä suhteesta lapsi, johon meneekin sitten rahaa paljon. Eli en ole tyytyväinen meidän raha-asioihin, enkä oikein tiedä mitä pitäisi asian suhteen tehdä.

Olen nainen, naimisissa, lähes samanlaiset tulot kummallakin. Vaihtelee, yrittäjiä kun ollaan. Tilejä on sekä yhteisiä että omia.

Meillä mies hoitaa talolainan ja bensat, minä maksan ruuat ja muita ostoksia. Se kummalla on milloinkin enemmän aikaa/rahaa, maksaa laskuja. Suurinpiirtein puoliksi menee, ei olla koskaan laskettu sentin päälle. Ja omilla rahoilla maksellaan omia menojamme.

Varmaan tuo kohta B on eniten meidän tyyliämme.

Molemmilla omat henkilökohtaiset palkkatilit ja yksi yhteinen tili. Yhteiselle tilille laitetaan molemmat 1000 e/kk, josta menee asuntolaina, sähkömaksut, kotivakuutus, tv-lupamaksu, ruokaostokset, kodin yleisostokset yms. kodin hoitoon ja ylläpitoon kuuluvat menot (omakotitalo).

Mies tienaa yli kolme kertaa enemmän kuin minä, mutta vastapainona maksaa kahden automme hoitamisen, vakuutukset ja on myös ostanut kyseiset autot omilla rahoillaan. Minä en osallistu autokuluihin muuten kuin vain tankkaan auton jolla käyn töissä ja maksan keskustan parkin kuukausimaksun. Mieheni haluaa myös maksaa illan kun/jos käymme ulkona syömässä ja juhlimassa (ehkä n. kerran kuussa). Sen takia pidän ihan reiluna, että maksan yhteiselle tilille saman verran kuin mieheni, vaikka hän tienaakin huomattavasti enemmän.

Rahat, jotka ovat omilla tileillä käytetään itse parhaaksi katsomallamme tavalla.. itse olen menossa mm. silmäleikkaukseen tänä keväänä ja olen säästänyt siihen rahat viimeisen vuoden aikana.

aviopari ollaan ja molemmilla omat yritykset.
Tulot kutakuin niin ,että mies tienaa kaksinkertaisesti minuun verrattuna.

Miehellä as lainaa,minulla aikoinani jo maksettu asunto, joten yhteiseen asuntoon minä laitoin rahaa pelkästään hän otti myös lainaa.

Meillä on omat tilit ja s-kaupan tili jonne mies laittaa 800e joka kuu ruokarahaa,laskuja varten tili josta maksetaan yhteiset laskut ja mä laitan sinne saman 800e.Jos jompaan kumpaan jää ne on yhteisiä säästöjä.

Minusta on ihanaa että molemmilla on oma tili ja loput rahat saa käyttää miten haluaa.

Lisäksi naisena ehdottomasti haluan että olemme tasavertaisia ja laitamme saman summan rahaa elämiseen.En voisi kuvitella että mieheni laittaisi enemmän,sillä silloin tekisin itsestäni pikkurahasta elätettävän ja tietyllä tavalla riippakiven,vaikka hän enemmän tienaakin,hän siitä nauttikoonkin.
Ja totuuden nimissä hän silloin tällöin ostaa minulle lahjaksi etelän matkan,se on eriasia,hellittely lahja jonka hän antaa,ei joudu maksamaan!

Tämä on tietysti ihan asenne kysymys ja jokaisen oma asia mitä haluaa puolisolleen olla,Elätettäviä muitakin on kuitenkin baarit täynnä.

minä olen tällähetkellä äitiyslomalla, ja meillä kolme lasta. Minun (brutto)tuloni ovat äitiyspäiväraha: 1500 euroa ja lapsilisät 350 euroa. Mieheni (brutto)tulot ovat n. 2000 euroa kk.
Molemmat maksavat talolainaa 600 euroa kuukaudessa. Minä maksan opintolainaa 100 e kk. ja ruokalaskun 600 e kk. Lisäksi ostan lapsille vaatteet ja myös itselleni vaatteet ja meikit ja kampaajan ym.(harvoin).
Mieheni maksaa talolainan lisäksi 400 e autolainaa, ja kaikki laskut ( autokulut, vakuutukset, sähkö, vesi, puhelin, netti jne.)
Mielestäni meillä tilanne aika tasapuolinen, molemmat yhtä perseaukisia. Minä säästäväisempi, minun säästöillä ostetaan huonekaluja ja maksetaan muuta yllättävää menoa koska mulla säästössä aina rahaa. Mieheni ostaa paljon taloon liittyvää ja huoltaa kotiamme ja myös esim. viimeviikolla osti minulle puhelimen kun en olisi itse raaskinnu. Kaikki menee mikä tulee. Kumpikaan ei oikeastaan käytä rahaa itseensä paljon, kotiin ja lapsiin vain.