Chatissa kiusaajat

Olen aloittanut elämässäni useita kirjoituksia, jopa saanut ne loppuun asti suoritettua.
Tänään haluan kirjoittaa ilmiöstä kiusaaminen, joka on tämänpäivän Suomessa joka päiväistä.

Lastenkerhoissa, esikoulussa, alakoulussa, yläkoulussa, työpaikoilla ja nythän tämä chatti on avannut uuden kiusaamis muodon.

Kiusaaja/kiusaajat tarvitsevat aina yleisön, jolla he pönkittävät omaa huonoa ekoaan, näin kiusaajina ryhmänvetäjinä he saavat suuren roolin, jota toiset heikommat yksilöt kannustavat.

Ihmeelisintä asiassa on se , että nämä kiusaajat löytävät aina paikan jossa määrätty jengi taputtaa käsiään yhteen, kehuu kiusaajaa miten rohkea olit, kun annoit tuolle köniin.

Tämä yleisö on tullut riippuvaiseksi kiusaajan tuomasta jännityksestä elämään, he oikein odottavat kiusattua saapuvaksi että voivat hyökätä, moittia, haukkua milloin milläkin nimillä.

Olen itse huomannut miten kiusaajani/kiusaajat ovat keksineet menevän iskulauseen "oletko sairas"?
"jäikö lääkkeet ottamatta"? olet saanut sairaan tahtosi läpi jne.

Toinen keino kiusaajalla on puuttua kiusatun ulkonäköön, "olet saitin rumin nainen", "naamasi on kuin akuankan" olet läski, tissit ei eroitu läskistä/luusta, pidän kuvaasi variksen pelättimenä, miten viitit täällä yleensä näyttää naamaasi. jne......kuvasi ei saa kyllä pisteitä jne.....

Myös keino millä he saavat taputtajansa uskomaan kiusatun olevan jokainen tuntematon" mustanikki"
huutelevan kaappeihin ilkeyksiä punaisilla, aiheuttavan yleistä sekasortoa jne.......

Mikä saa kiusaajan käyttäytymään noin, suoraan valehtelemaan miten taas sain "tuolta" kaappiini haukut ja kun kiusattu pyytää että saisi ne itsekkin nähdä tulee vain paskainen nauruhymiö.

Jokainen joka sivuillani käy ja tämän jaksaa lukea pysähtyköön miettimään, Olenko minä kiusaaja? aiheutanko juuri minä kanssakulkijalle turhaa kärsimystä, mielipahaa, unettomuutta.

Minä toivon että jokainen osaltamme korjaisimme asennettamme, emme kyttäisi ja takertuisi olemattomiin juttuihin, toisimme toisillimme iloa ja valoa elämään emme turhia lisämurheita.
Sillä varmasti meillä jokaisella on omat arjen huolemme ilman että niitä lisäisimme.

Opetellaan sanomaan toisillimme olet mukava, kiva tavata ja jos emme voi rakastaa toisiamme yritetään edes sietää.

3/3-09 päivitettyä.

No niin on tainnut tämä kirjoitukseni kolista jonkun sääreen ja takamukseen, kun niin kovin saan palautetta nekatiivisessä mielessä, jos muutama sanonut jopa asialliseksi kirjoitustani.

Minulle vain on opetettu että silloin on sanoma mennyt perille jos se tuottaa positiivista tai nekatiivistä palautetta, silloin se on tehnyt tehtävänsä, jos olisitte ohittaneet tämän olisin ollut huolissani.

No ilokseni olen huomannut sätiltä löytyneen uusiakin tuttavia tämän myötä, kirjoitukseni on ehkä avannut joidenkin silmät katsomaan sätin ilmapiiriä toisella tavalla.

Sillä tosi sokea pitää olla jos ei huomaa sitä ulvovaa laumaa tuolla.
Mutta kuten eräs hyvin viisas sättäri neuvoikin, et opettele ohitamaan haukut ja ota ne leikkinä, miten voi leikkinä ottaa kun mennään henkilökohtaisuuksiin.

Vaan yhden olen oppinut ruksi on hyvä väline sitä mitä silmä ei näe , eikä korva kuule,- sitä ei myöskään sydän sure.

Toivon teille sydämmellisiä sättäily keskusteluhetkiä.