Erosta on pari kk.. mies laittoi poikki kaikkien selitysten saattelemana..välimatkat jne.jne.. yli 4 v suhteen jälkeen..
no itse en ole toipunut erosta.. paitsi eilen sain kyllä siihen melkoisen sysäyksen..
mies kertoi tosin itse ongittuani asian.. että hän on jo hoidellut muutamaa muijaa..
olen loukkaantunut ja pettynyt.. en kylläkään mustasukkainen.. mutta syyt näihin tunteisiin..
olenko ollut niin helposti unohdettava ja ohitettava.. että kun suhde on ohi niin ollaan jo valmiita siirtymään seuraavaan...
itse en pysty siirtymään seuraavaan edes ajatustasolla..
vituttaa ja sattuu..
saati että oliko eron syy oikeasti pettäminen josta en tiedä.. enkä toivottavasti tule tietämäänkään..
vai että mies halusi vapaaksi että voi fuulailla naisten kanssa...
ajatukset sekaisin.. oliko mies sittenkään kertonut oikeaa syytä miksi meidän piti erota....
no itse en ole toipunut erosta.. paitsi eilen sain kyllä siihen melkoisen sysäyksen..
mies kertoi tosin itse ongittuani asian.. että hän on jo hoidellut muutamaa muijaa..
olen loukkaantunut ja pettynyt.. en kylläkään mustasukkainen.. mutta syyt näihin tunteisiin..
olenko ollut niin helposti unohdettava ja ohitettava.. että kun suhde on ohi niin ollaan jo valmiita siirtymään seuraavaan...
itse en pysty siirtymään seuraavaan edes ajatustasolla..
vituttaa ja sattuu..
saati että oliko eron syy oikeasti pettäminen josta en tiedä.. enkä toivottavasti tule tietämäänkään..
vai että mies halusi vapaaksi että voi fuulailla naisten kanssa...
ajatukset sekaisin.. oliko mies sittenkään kertonut oikeaa syytä miksi meidän piti erota....
Vastaukset 11
Vanhimmat
Aivan samanlainen tapaus mulla paitsi että olen mies.. meil 4v kihlat ja kaikki ja nyt n6viikkoa erosta ja hän kuulemma jonkun toisen kanssa heilastelee jo? itse en oikein ole päässyt yli vielä, ja en todellakaan kun hän eilen lähetti onnitteluviestin lakkiaisten johdosta.. kaikki palautui mieleen taas kerran ja mietin vain että miksi näin kävi? kunnon syytä en eroon ole saanut vieläkään enkä tule saamaankaan, ja mietin vain että otinko minä tämän homman liian vakavissani jos minut näin nopeasti unohdetaan jo? tai mistäs tiedän kauanko hän on pelejään pelannut koska emme asu samalla paikkakunnalla.. ja nyt kun kävi näin niin helvetin hyvä ettemme asu.
No meillä kävi taas toisinpäin asuimme yhdessä ja minä luullen että kaikki on hyvin.. sitten hän muutti opiskelemaan toiselle paikkakunnalle kun täällä ei kyseistä opetusta ollut.. ja kannustinkin häntä.. että hän saisi ammatin..
ja sitten tapahtuu näin.. taisi olla nuoremmat naiset opiskelijabileissä liikaa.. ainakin näin "uusien" tietojen valossa tullut mieleen..
nyt mietityttää että pettikö hän minua silloin kun olimme suhteessa vai oliko hänellä edes kunnioitusta sen vertaa että lopetti suhteemme ennen kuin hyppäsi ensimmäisen kanssa sänkyyn...
nyt vi***tus on jo laskenut mutta loukkaantuneisuusn on jäänyt.. ja se pyörii päässä että miten näin pääsi käymään...
olinko sokea kun en huomannut ettei toista enää kiinnostanut vai mikä...
pian on tulossa synttärit ja mies oli jo puhunut hankkivansa minulle seksilelun... ettei tarvitse olla "yksin" .. no näiden tietojen ja tilanteen takia ilmoitin että en voi ottaa minkäänlaista lahjaa vastaan..
todennäköisesti en vietä edes koko perhanan synttäreitä.. ja kuten huomata saatoin.. mies ei edes muistanut syntymäpäivääni.. muisti vastakun mainitsin sen muun asian oheessa..
ehkä joskus löydän sen miehen joka muistaakin merkkipäiviä...
Meil tapahtu niin että ex lähti opiskelemaan ja se kyllä muutti hänet ihan täysin. Oli semmoinen risteily missä olivat koulun kanssa olleet ja kun kysyin että miten meni, niin armoton kilahdus seurasi siitä ja viikon tauko koko suhteesta, sitten hän ilmoitti että se on loppu nyt? en tiedä mitä siellä laivalla on tapahtunut mutta veikkaan ettei mitään kovin hehkeätä koska hän oli kuin toinen ihminen sen jälkeen. Ja muutenkin exälle nousi kusipäähän rumasti sanottuna.. kaverisuhteitaankaan se ei pidä yllä tänne paikkakunnalle enään mutta noh, itsepä elää valitsemansa tien. Sanon vaan että ei hirveän kaksinentie jos ei lapsuudenkavereita edes muista. Noh mulla on kans synttäritarina kerrottavana, oli exän synttärit ja sattuneesta syystä en saanut lahjaa hankittua kun en päässyt sitä ostamaan ja pahoittelin sitten illalla kun menin hänen luokse ja hän sanoikin että ok, pääasia kun itse tulit kuitenkin ja vietettiin sitten synttäreitä. Noh silloin eropäivänä hän sanoikin varmaan yhdeksi syyksi meidän erolle että en edes muistanut hänen synttäreitään? vaikka sanoin että tulin sentään itse paikalle, mutta kun minulla ei ollut lahjaa niin hän veti herneet nenään.. aika reilua eikö?
Mikähän noissa merkkipäivissä on niin hemmetin tärkeää? Symbolinen merkityskö?
"Onneksi olet syntynyt..lippalappa liirumlaarum ja-muuta-tekoromanttista-hölynpölyä"
Itseäni ei haittaa tippaakaan vaikka puoliso ei muistaisi minun "onnekasta" päivääni. Se-ja-sama, vuodessa on 364 muutakin päivää olemassa. Parempi muistaa noina päivinä sitä rakasta puolisoaan kuin vain yhtenä päivänä.
Mitä sinä tyttö päätäsi tuollaisella vaivaat, että: "pettiköhän hän minua paljon suhteemme aikana, jne". Menneet on menneitä, ja toiset ihmiset aloittaa uudet suhteet nopeammin, toiset hitaammin. Meissä on eroja. Oma avokkini vei kaverini kotiimme, kun olin armeijakaverini kanssa mökkeilemässä. Frendini ja muijani naivat meidän sängyssä,eikä muija vaivautunut edes vaihtamaan lakanoita. Viikon nukuin niissä lakanoissa, ennenkuin kaverini tunnusti asian minulle. Voin kertoa, että se sattui.
Jos suhteenne on ohi, on sinun aivan turha vaivata päätäsi tuollaisella, kun miehelläsi on uusia naisia. Vapaa mies, saa tehdä mitä haluaa. Ja vapaa nainen.
Eihän tuo kuulosta pahalta.
Omalla kohdallani erosin avomiehestäni ja hän muutti pois ja 2 viikkoa sen jälkeen sain tietää että hän seurustelee uuden tyttönsä kanssa. Kun erostamme oli vähän yli kuukausi sain tietää että he muuttivat yhteen ja pari viikkoa sen jälkeen että he menivät kihloihin.
Sattuu vieläkin, päässä on kysymyksiä miljoonittain, varsinkin kun en koskaan saanut kunnon eron syytä tietooni ja itse luulin että kaikki oli hyvin. Hän kihlasi sen naisen mutta ei minua, itsetunto meni pohjalle. Olinkohan vain joku korvike jollekin. en tiedä.
Erosta tällä hetkellä 8kk ja vasta nyt alan pääsemään yli kyseisestä asiasta. En mieti häntä enää kuin pari kertaa päivässä ja joskus voin unohtaa hänet jopa koko päiväksi, mutta edelleen kaipaan ja rakastan häntä. nyt en ole hänestä kuullut mitään 2kk, ehkä myös se auttaa unohtamiseen.
kaverini seurusteli vuoden verran miehen kanssa, muutti tämän miehen vuoksi jopa muutaman sadan kilometrin päähän opiskelemaan. Sitten tapas chatissa toisen, näki kerran ja (luulisin, että) tämän takia jätti nykyisensä. Ei kulunut kuin pari päivää, niin oli vinkunut tämän nettituttavuuden vaakamamboilemaan. ja kavereilleen kuulemma puhuu pelkkää paskaa entisestään (kuinka tämä ei ymmärrä mitään naisista, kuinka saamaton ex oli..) ja uskoa riittää, et nettituttavuus haluaisi itselleen seurustelukumppanin "jakorasiasta"..
Eihän tämä minua koske mitenkään, harmittaa vaan sen exän puolesta. S-neiti ja S-mies, teillä on mun sympatiat puolellanne. jaksamisia, kyllä se aurinko risukasaankin paistaa.
..oiskohan sun mahdollista viel puhua exäsi kanssa kaikista vaivaamaan jääneistä asioista? Ihan vaan sen takia, ettet epätietoisuuden takia jää niitä pyörittelemään ja voit siirtyä eteenpäin. Eli selität exälle, ettei tarkotuksesi ole vonkua häntä takasin, vaan, että haluat selvittää jutut aikuismaisesti ja, että totuus on tärkeintä.
Yks vaihtoehto noista muista naisista on se, että hän vaan kaipas jotain hetken nautintoa eikä ne mitään suuria rakkauksia ole, joten sikäli ei hän susta varmaankaan noin vain ole yli päässyt. Mutta varmaan se kaiken kantava rakkaus sua kohtaan on hiipunut ja saattaa toki olla uuden paikkakunnan tyttösillä jotain vaikutusta asiaan.
Joten, jos olet valmis kuulemaan totuuden, niin kysy suoraan, niin ei tarvitse loppuelämää jäädä miettimään. Kyllä exäs on sua joskus rakastanut ja halunnut, joten varmastikaan et ole niin helposti unohdettava, vaikka se siltä näyttäiski. Mutta älä jää haikailemaan menneitä, vaan luota siihen, että ratkaisu on paras teille molemmille pitemmän päälle. Voimia!
Hei,
mielestäni ei ole niin väliä mikä on ollut se eksakti syy että hän ei halua enää olla kanssasi. Ainoa merkitsevä syy kuitenkin lienee se että tunteita ei ollut (enää) riittävästi. Ainoa asia mikä saa parisuhteen pysymään kasassa on se että MOLEMMAT todella HALUAVAT olla toistensa kanssa. Sen on oltava täysin vapaaehtoista ja halun on tultava sydämestä. Jos tätä tunnetta ei ole, tai se katoaa, syystä tai toisesta, on mielestäni täysin toissijaista, mikä se "syy" on.
Totta kai sitä haluaisi tietää jonkin konkreettisen syyn, mutta jos toinen ei sitä halua tai osaa sanoa, niin onko sillä niin väliä? Ei se sinua auta jos hän kertoo jonkin jutun mikä sinussa on "vialla", siis hänen mielestään. Itsetuntosi vain laskee turhan takia, ja yrität ehkä päästä siitä "viastasi" eroon, vaikka se voikin olla sitten juuri se juttu mihin seuraava poikaystäväsi rakastuu sinussa. IHmiset on erilaisia ja haluavat eri asioita kumppaniltaan, ja toisten kanssa matchaa pidemmän aikaa kuin toisten, ehkäpä jopa loppuelämän. Joten jos tuo mies ei halua olla kanssasi, ei hän voi olla elämäsi mies, ja ette yksinkertaisesti vain sovi tarpeeksi hyvin yhteen. Sitten kun löydät miehen joka todella sinut haluaa, ei sellaista oikeaa rakkautta mikään pikku yksityiskohta kuten välimatka tai reisien paksuus lopeta.
Toiset surevat kauemmin ja yksin, ja toiset kivettävät tunteensa eivätkä anna surun tulla. Tai sitten antavat sen tulla jossain muussa muodossa. Jotkut ryntäävät suoraan seuraavaan suhteeseen, ja se heille suotakoon jos saavat siten itselleen paremman olon. (Nuo suhteethan eivät tunnetusti yleensä kauaa kestä, joten olisi reilua että molemmille osapuolille on selvää että toinen on juuri eronnut.) Jos sinun tapasi surra on se, että olet yksin ja mietit asiaa niin kauan kuin se mietityttää, niin toimi niin. Anna vain kaikkien tunteiden tulla jotka ovat tullakseen, siten niistä sitten pääsee eroon ja voit aloittaa seuraavan miehen kanssa "puhtaalta pöydältä". On todella ikävää huomata kesken rakastumista uuteen ihmiseen, että hups, jäikin tuo edellisen eron käsittely hieman puolitiehen. Se voi kummitella koko elämäsi ajan muissa suhteissasi, jos et nyt sure niin paljon kuin surettaa. Muista kuitenkin elääkin, ja yrittää iloita muiden seurasta ja harrastuksistasi yms.
Tällaisia ajatuksia tuli mieleen... Voimia ja jaksamista sinulle.
Kaikille vastanneille.. ja kuten annika arvasikin olen yksinäinen mähkijä..
ja taidan jättää asiat silleen kuin ovat.. en voisi kysyä ja saada sitä pelkäämääni vastausta.. mielummin olen tietämättä...
ja ehkä tässä jossain vaiheessa sitten pääsee muutenkin eteenpäin.. ainakin toivotaan..
jaksamisia kaikille muillekin sinkuille *halii*
Ainoona erona se että meidän suhde ei kestänyt kuin muutaman kuukauden, mutta jos suhde oli nopea, niin niinpä oli myös toipuminen. Minut jätettiin ja kaksi päivää myöhemmin tajusin hänen heilastelevan ystäväni kanssa... Vituttaa juuh, ja kusetettu olo on... Että näin täällä käy...