Yösyöppö

Kai tää on mulla vain opittu tapa. Syön aivan normaalisti päivällä .. ammupala, päivällä lämmi ateria, ja iltapala ja välipalat siinä välissä. Olen myös yrittänyt syödä illalla ja yöllä proteiinipitoista ruokaa, leikkeleitä tai tonnikalaa yms. mutta nämä eivät tuo minulle unta. Se on tää leipä joka minut saa nukkumaan, ei tosin ilman nukahtamislääkettä, mutta leipä ja lääke yhdessä ja tiedän, että tämä määrä mitä minä syön ruisleipää lihottaa. Ei minulla yöllä oikeesti ole nälkä, mutta kun se uni ei tule ilman tuota leipää, mutta kun en voikkaan sitten hillitä sitä yösyöntiä. Ei onnistu yhden leipäsiivun syöminen, vaan kun otan sen yhden haluan toisen ja kolmannen jne.. Jo ekaa leipäpalaa haukatessani suunittelen jo toisen voileivän tekemistä jne.. taidan olla vaan pöljä.

syöppösyöppö kirjoitti:

Kai tää on mulla vain opittu tapa. Syön aivan normaalisti päivällä .. ammupala, päivällä lämmi ateria, ja iltapala ja välipalat siinä välissä. Olen myös yrittänyt syödä illalla ja yöllä proteiinipitoista ruokaa, leikkeleitä tai tonnikalaa yms. mutta nämä eivät tuo minulle unta. Se on tää leipä joka minut saa nukkumaan, ei tosin ilman nukahtamislääkettä, mutta leipä ja lääke yhdessä ja tiedän, että tämä määrä mitä minä syön ruisleipää lihottaa. Ei minulla yöllä oikeesti ole nälkä, mutta kun se uni ei tule ilman tuota leipää, mutta kun en voikkaan sitten hillitä sitä yösyöntiä. Ei onnistu yhden leipäsiivun syöminen, vaan kun otan sen yhden haluan toisen ja kolmannen jne.. Jo ekaa leipäpalaa haukatessani suunittelen jo toisen voileivän tekemistä jne.. taidan olla vaan pöljä.

Lue lisää

siis mun mielestä kuulostaa että se sun todellinen ongelma on toi nukkuminen, tai unensaanti. Ootko kokeillut reipasta liikuntaa muutama tunti ennen nukkumaanmenoa? Varmasti oletkin tätä jo kokeillut, mutta muutakaan neuvoa en osaa antaa unihäiriöistä kärsivälle.

liikuntaa illansuussa kirjoitti:

siis mun mielestä kuulostaa että se sun todellinen ongelma on toi nukkuminen, tai unensaanti. Ootko kokeillut reipasta liikuntaa muutama tunti ennen nukkumaanmenoa? Varmasti oletkin tätä jo kokeillut, mutta muutakaan neuvoa en osaa antaa unihäiriöistä kärsivälle.

Lue lisää

ootko käynyt lääkärissä. jos sulla on diabetes ?
Janottaako, kusettaako... noo ei sulla varmaan oo diabetes, jos kerta lihot, mutta kantsii silti tarkistuttaa verensokerit varmuudenvuoksi !

syöppösyöppö kirjoitti:

Kai tää on mulla vain opittu tapa. Syön aivan normaalisti päivällä .. ammupala, päivällä lämmi ateria, ja iltapala ja välipalat siinä välissä. Olen myös yrittänyt syödä illalla ja yöllä proteiinipitoista ruokaa, leikkeleitä tai tonnikalaa yms. mutta nämä eivät tuo minulle unta. Se on tää leipä joka minut saa nukkumaan, ei tosin ilman nukahtamislääkettä, mutta leipä ja lääke yhdessä ja tiedän, että tämä määrä mitä minä syön ruisleipää lihottaa. Ei minulla yöllä oikeesti ole nälkä, mutta kun se uni ei tule ilman tuota leipää, mutta kun en voikkaan sitten hillitä sitä yösyöntiä. Ei onnistu yhden leipäsiivun syöminen, vaan kun otan sen yhden haluan toisen ja kolmannen jne.. Jo ekaa leipäpalaa haukatessani suunittelen jo toisen voileivän tekemistä jne.. taidan olla vaan pöljä.

Lue lisää

Heipsis! Kirjoituksesi oli kuin omasta elämästäni kolmisen kuukautta sitte. Ainut ero mikä meil oli, on toi nukahtamislääke. Mulla kyllä lähti taju sen kans aika äkkiä. Mutta mä en vaan tykänny syödä niitä, koska pelkäsin koko ajan tulevani riippuvaiseksi niihin ja et keho alkaa joka ilta oottaa annostaan. Mä oon myös kunnon yökuppari, en koulun jälkeen jaksanu tehä mitään, joten hommat jäi sit yömyöhään. Kun tuli aika mennä nukkumaan olin jo niin väsyny et turrutin itteni SILLÄ RUISLEIVÄLLÄ. 4 viipaletta tökkeineen oli hyvä määrä. Sit jos ei vieläkään uni tullu, nii sit lääkettä. Helppoa. Ja sitä se tosiaan oli, helppoa ja epäterveellistä.

Mä oon kaksvitonen iältäni ja leimannu itteni ikuiseksi läskiksi. Viimeisten vuosien aikana oon ruvennu arvostamaan itseäni siten, että itseluottamukseni on varmaan terveemmällä pohjalla kuin monella muulla. Toki itsevarmuus pelkän ulkonäön kohdalla on aika alhainen, mut kokoinaisuutena se ei ole kovinkaan suuri osa. Tänä keväänä päätin, et nyt kun on pää kunnossa, niin seuraavaksi laitetaan kroppa kuntoon. Ja lähti kuule paino rytisten tippuu, oon joutunu sitä vähä toppuutteleekin. Aluksi minullakin oli tosi paljon sitä alkupalelua niinku monet näillä palstoilla kertoo, mut hammasta purren vedin vaan vaatekerroksia lisää päälle ja kämpässä taisi olla viikon ajan jotain 39 astetta lämmintä ;) Sekä näinä iltoina otin nukahtamislääkettä apuna, ettei koulu kärsi. Leipää syön edelleenki mut yritän pitää sen 4 palassa per päivä. Pikkasen muokkasin ruokavaliota enemmän proteiinipitoisemmaksi, muutapa en sit tehnykkään kuin lakkasin syömästä ku syöttöpossu. Nälkä ja ruuanhimo välillä iskee pahasti, mutta nyt mieli päihittää kehon. Uskomaton fiilis, tämä oli mulla niin pään sisällä koko homma ja kun lakkasin säälimästä itseäni, kaikki tapahtuu puoliksi itsestään. Tämä ei nyt ole mitään kauneinta tekstiä, enkä tarkoita loukata sinua, en tiedä tilannettasi/taustojasi ja puhunkin nyt vain itsestäni. Kannattaa seurata täällä näitä juttuja, ainakin mulle on ollu iso apu jo pelkästään lukea näitä juttuja vaikken oo aiemmin täällä isommin ite kirjoitellutkaan. Nyt vain osu niin silmään toi leipä lääke-yhtälö, että haluan toivottaa kovasti onnea tuosta eroon pääsemiseen!! Älä oo malttamaton, mullakin kesti pari viikkoa ennen ku kilokaan liikahti. Taisin alussa saada vähä lisäpainoakin jopa. Oo ittelles rehellinen ja mieti asioita kunnolla. Hankalia hetkiä tulee varmasti, mut hankaluuksia sulla alkaa olla jo nykyisessä eämäntilanteessasikin, kun et nukahda välttämättä lääkkeilläkään. Ja niitäkään kun ei ole tarkoitettu kuin hetkelliseksi avuksi. En voi sanoa muuta ku et tsemppiä älyttömästi ja pidä huoli itsestäsi! Käy jossain vaiheessa kirjoittaa vaikka tähän viestiketjuun, et mitä sulle kuuluu ja että ootko saanu homman käyntiin :)

Niin joo ja lääkkeitä en oo syöny viimeisen kolmen kuukauden aikana kuin 3 tabua yhden levyn sijaan. Sekä hemmottelen itseäni nykyään ihan muilla keinoilla kuin ruualla.

-13kg saavutettu kirjoitti:

Heipsis! Kirjoituksesi oli kuin omasta elämästäni kolmisen kuukautta sitte. Ainut ero mikä meil oli, on toi nukahtamislääke. Mulla kyllä lähti taju sen kans aika äkkiä. Mutta mä en vaan tykänny syödä niitä, koska pelkäsin koko ajan tulevani riippuvaiseksi niihin ja et keho alkaa joka ilta oottaa annostaan. Mä oon myös kunnon yökuppari, en koulun jälkeen jaksanu tehä mitään, joten hommat jäi sit yömyöhään. Kun tuli aika mennä nukkumaan olin jo niin väsyny et turrutin itteni SILLÄ RUISLEIVÄLLÄ. 4 viipaletta tökkeineen oli hyvä määrä. Sit jos ei vieläkään uni tullu, nii sit lääkettä. Helppoa. Ja sitä se tosiaan oli, helppoa ja epäterveellistä.

Mä oon kaksvitonen iältäni ja leimannu itteni ikuiseksi läskiksi. Viimeisten vuosien aikana oon ruvennu arvostamaan itseäni siten, että itseluottamukseni on varmaan terveemmällä pohjalla kuin monella muulla. Toki itsevarmuus pelkän ulkonäön kohdalla on aika alhainen, mut kokoinaisuutena se ei ole kovinkaan suuri osa. Tänä keväänä päätin, et nyt kun on pää kunnossa, niin seuraavaksi laitetaan kroppa kuntoon. Ja lähti kuule paino rytisten tippuu, oon joutunu sitä vähä toppuutteleekin. Aluksi minullakin oli tosi paljon sitä alkupalelua niinku monet näillä palstoilla kertoo, mut hammasta purren vedin vaan vaatekerroksia lisää päälle ja kämpässä taisi olla viikon ajan jotain 39 astetta lämmintä ;) Sekä näinä iltoina otin nukahtamislääkettä apuna, ettei koulu kärsi. Leipää syön edelleenki mut yritän pitää sen 4 palassa per päivä. Pikkasen muokkasin ruokavaliota enemmän proteiinipitoisemmaksi, muutapa en sit tehnykkään kuin lakkasin syömästä ku syöttöpossu. Nälkä ja ruuanhimo välillä iskee pahasti, mutta nyt mieli päihittää kehon. Uskomaton fiilis, tämä oli mulla niin pään sisällä koko homma ja kun lakkasin säälimästä itseäni, kaikki tapahtuu puoliksi itsestään. Tämä ei nyt ole mitään kauneinta tekstiä, enkä tarkoita loukata sinua, en tiedä tilannettasi/taustojasi ja puhunkin nyt vain itsestäni. Kannattaa seurata täällä näitä juttuja, ainakin mulle on ollu iso apu jo pelkästään lukea näitä juttuja vaikken oo aiemmin täällä isommin ite kirjoitellutkaan. Nyt vain osu niin silmään toi leipä lääke-yhtälö, että haluan toivottaa kovasti onnea tuosta eroon pääsemiseen!! Älä oo malttamaton, mullakin kesti pari viikkoa ennen ku kilokaan liikahti. Taisin alussa saada vähä lisäpainoakin jopa. Oo ittelles rehellinen ja mieti asioita kunnolla. Hankalia hetkiä tulee varmasti, mut hankaluuksia sulla alkaa olla jo nykyisessä eämäntilanteessasikin, kun et nukahda välttämättä lääkkeilläkään. Ja niitäkään kun ei ole tarkoitettu kuin hetkelliseksi avuksi. En voi sanoa muuta ku et tsemppiä älyttömästi ja pidä huoli itsestäsi! Käy jossain vaiheessa kirjoittaa vaikka tähän viestiketjuun, et mitä sulle kuuluu ja että ootko saanu homman käyntiin :)

Niin joo ja lääkkeitä en oo syöny viimeisen kolmen kuukauden aikana kuin 3 tabua yhden levyn sijaan. Sekä hemmottelen itseäni nykyään ihan muilla keinoilla kuin ruualla.

Lue lisää

Millä keinoin sinä "-13kg saavutettu" sait sen yösyöpttelysi loppumaan. Tai eikai siinä mitään keinoa tarvii, kun ei vaan syö. Kokeilen nyt mennä ensi yön, etten syö, juon vettä jos siltä tuntuu.
Ja sitten toisille kyselijöille vastaan, että olen liikkuntu iltaisin, siis ulkoillut ja muutenkin olen päivälläkin paljon ulkona ja diabetesta minulla tuskin on ei janota sen kummemmin ja verensokeri on tarkistettu noin vuosi sitten.
Tää valvominen ei oo mitään mukavaa ja sitten sitä viimein yleensä lannistuu, että syökkäsempäs jotain niin uni tulee, mutta koitan nyt sinnitellä ja jospa aamuyöstä pääsisin nukkuun ja se vielä, että aamulla mua kyllä nukuttaa, mutta en anna periksi, herän aina samaan aikaan viikonloppuisinkin ja noista unilääkkeistä vielä, olen josku ottanut tupla annoksen ja sitten olen huomannut vasta aamulla, että oho, olen taas yöllä syönyt vaikka en muista siitä itse mitään. No kokeillaas taas tää yö, joskus kai se aurinko paistaa risukasaankin .. tänään paistoi...siis aurinko...

syöppösyöppö kirjoitti:

Millä keinoin sinä "-13kg saavutettu" sait sen yösyöpttelysi loppumaan. Tai eikai siinä mitään keinoa tarvii, kun ei vaan syö. Kokeilen nyt mennä ensi yön, etten syö, juon vettä jos siltä tuntuu.
Ja sitten toisille kyselijöille vastaan, että olen liikkuntu iltaisin, siis ulkoillut ja muutenkin olen päivälläkin paljon ulkona ja diabetesta minulla tuskin on ei janota sen kummemmin ja verensokeri on tarkistettu noin vuosi sitten.
Tää valvominen ei oo mitään mukavaa ja sitten sitä viimein yleensä lannistuu, että syökkäsempäs jotain niin uni tulee, mutta koitan nyt sinnitellä ja jospa aamuyöstä pääsisin nukkuun ja se vielä, että aamulla mua kyllä nukuttaa, mutta en anna periksi, herän aina samaan aikaan viikonloppuisinkin ja noista unilääkkeistä vielä, olen josku ottanut tupla annoksen ja sitten olen huomannut vasta aamulla, että oho, olen taas yöllä syönyt vaikka en muista siitä itse mitään. No kokeillaas taas tää yö, joskus kai se aurinko paistaa risukasaankin .. tänään paistoi...siis aurinko...

Lue lisää

Mä en oo lopettanu sitä, enkä ees oo yrittäny. Jos mulla on illalla/yöllä nälkä, niin syön. Kun pari viikkoa olin totutellut siihen, että annoskoot ovat huomattavasti pienempiä, heijastui tämä myös yösyömiseen. Enää en siis syö neljää ruispalaa, vaan riittää yksi tai kaksi. Joinain iltoina menee jopa ilman mitään jos oon myöhemmin syöny päivällisen. Vaati kyllä hirveet pari viikkoa, et pienensi mahalaukkuaan (ilmeisesti tämä siinä tapahtui) ja silloin mulla oli just ne nukahtamislääkkeet apuna. Mut loppujen lopuksi se oli tottumiskysymys ja kun painokin alkoi sen jälkeen tippua, loppu on ollut helppoa. En rätnää kaloreita, en tosiaan jaksa niitä laskea. Joitain arvioita opettelin ulkoa alussa, mutta mun kalorimäärät elää miten sun sattuu. Ainut muutos on, et ne ei elä enää yli tarpeen. En uskalla sanoa mistään jipoista, et toimiiko ne vai ei, mutta tämä minun tapani toimii ainakin mun kohdalla.

Kävin viikonloopuna pizzallakin, otin herkkuani kebabbia ja majoneesiakin jopa, mutta söin sen puoliksi kaverini kanssa ja hirmusesti salaattia siihen kylkeen. Kokonaispudotukseni itse asiassa on jo 15kg kun aamulla kävin puntarilla. Mulla on tosin paljon pudotettavaakin, että siksi tämä osaltaan kai on ollutkin helppoa kuin heinänteko. Itsekuria en ole tarvinnut kuin päivän rytmittämisessä, joka auttoi myös tähän nukahtamisongelmaan. Minä kun en malttanut mennä iltaisin nukkumaan vaan touhuilin kaikenlaista, joten huomaamattani piristyin vaan yötä kohden. Nykyään herään aamuisin pirteämpänä ja näin ollen tunnen illalla tervettä väsymystä. Vaikka olen tietysti halunnut laihduttaa jo pitkään, enemmäkseen rupesin rytmittää päivääni ja syömisiäni juuri tuon nukahtamisongelman takia. En tiedä kuinka painonlasku on itessään siihen vaikuttanut, mutta nukun nykyään hyvin plus painokin laskee. Tämä on ihan uusi maailma suorastaan, enkä luopuisi siitä mistään hinnasta enää.

Mää vaan lihon edelleen .. taidan tappaa itseni ... osiko tänään hyvä päivä kuolla ?