Moi!
Mä haluaisin kovasti lähteä au pairiksi,mutta mietin,että kun mulla ei ole muuta kokemusta kuin oman pikkuveljeni hoidosta eli kuitenkin reippaasti yli 200h(pikkuveli on nyt 5v.) Suosittelijana olisi isäpuoleni,joka ei ole minulle mitään sukua(EF:llä kuulemma käy).
Mietin kuitenkin eniten,että sopiikohan mun luonne au pairille:En nimittäin ole kovinkaan auktoriteettinen.Olen enemmän sellainen "kaverityylinen" lasten kanssa ja en sitten tiedä pitäisikö tota harjoitella,mutta toisaalta olen kuullut,että jenkeissä lapset kasvatetaan juuri tällaisella vapaalla tyylillä? Mutta tulisihan toi jotenkin ilmentää isäntäperheelle sitten etteivät pettyisi,kun huomaisivat etten ole kovinkaan hyvä pitämään kuria.Ikävä totuus,mutta pärjään parhaiten ns.helppojen lasten kanssa(rauhallisten)
Ja vielä mietityttää se,että en ole kovinkaan sosiaalinen vieraille ihmisille,joten kun tutustun isäntäperheeseeni,niin olen varmasti erittäin oma itseni heidän kanssaan(energinen!),mutta jos tulisikin jotkut lasten big-partyt,jossa pitäisi kaitsia kymmentä lasta samaan aikaan,niin musta ei olisi sellaiseen.En ole sellainen super au pair,joka viihdyttää kaikkia.
Tahtoisin niin kovasti kuitenkin au pairiksi,ehkä perheeseen jossa yksi lapsi.Tahtoisin oikeasti vinkkejä ja mitä vain teiltä,jotka osaatte sanoa,että onko tässä nyt mitään järkeä lähteä vuodeksi ulkomaille lapsia paimentamaan?
Olisin kovin kiitollinen vastauksista,sillä hirveä epävarmuus on sisälläni näiden seikkojen suhteen!
Minusta Au pair?
14
1515
Vastaukset
- au pairiksi
Tuohon kokemuksen riittävyyteen, suosittelijoihin yms en osaa sanoa mitään mutta suosittelen lähtemistä. Itselläni oli samantapaisia ajatuksia nuorena ja olin sillon muutenkin arka, hiljainen ym enkä sitten lähtenyt au pairiksi. Nyt aikuisena se on harmtittanut. Nyt olisi hyvä tilaisuus minullakin au pairiksi, mutta useimmissa tapauksissa olen jo "yli-ikäinen". Eli homma todellakin kannattaa tuossa iässä (vai onko tuo numero syntymävuotesi?) ettei tarvitse sitten myöhemmin katua :).
- -dana90
oon tässä kyllä päätynyt siihen,että jonnekkin lähden ja vuodeksi(tai siis nimenomaan jenkkeihin),sillä tiedän,että katuisin sitä koko loppuelämäni ellen lähtisi ja siitä saisi kärsiä sitten kaikki läheiseni kun olisin niin katkera.Olin muutama vuosi sitten kuukauden jenkeissä ja olin vielä arempi kuin nyt,mutta se arkuus taisi kadota parissa päivässä ja minusta tuli sellainen jenkki-tyttö,joka hymyili ja jutteli kaikille.Se oli kyllä ihanaa aikaa:)
Mutta tosiaan tuo,että onko minusta nimenomaan aupairiksi ja onko perheitä,joille sopii kaltaiseni aupair-hoito-tyyli,sillä en haluaisi olla maailman huonoin ja toivottomin aupair.Ja kuinkakohan paljon saan vaikuttaa siihen,että pääsisin hoitamaan nimenomaan yhtä lasta?
Ja offtopiccia vähän,mutta:
MIKÄ OLI SEN AUPAIR-FOORUMIN OSOITE?vanha ei näyttänyt enää toimivan(tarkoitan sitä usa-foorumia) - auppari4
-dana90 kirjoitti:
oon tässä kyllä päätynyt siihen,että jonnekkin lähden ja vuodeksi(tai siis nimenomaan jenkkeihin),sillä tiedän,että katuisin sitä koko loppuelämäni ellen lähtisi ja siitä saisi kärsiä sitten kaikki läheiseni kun olisin niin katkera.Olin muutama vuosi sitten kuukauden jenkeissä ja olin vielä arempi kuin nyt,mutta se arkuus taisi kadota parissa päivässä ja minusta tuli sellainen jenkki-tyttö,joka hymyili ja jutteli kaikille.Se oli kyllä ihanaa aikaa:)
Mutta tosiaan tuo,että onko minusta nimenomaan aupairiksi ja onko perheitä,joille sopii kaltaiseni aupair-hoito-tyyli,sillä en haluaisi olla maailman huonoin ja toivottomin aupair.Ja kuinkakohan paljon saan vaikuttaa siihen,että pääsisin hoitamaan nimenomaan yhtä lasta?
Ja offtopiccia vähän,mutta:
MIKÄ OLI SEN AUPAIR-FOORUMIN OSOITE?vanha ei näyttänyt enää toimivan(tarkoitan sitä usa-foorumia)Vähän vaikea sinänsä neuvoa, mutta jos päädyt lähtemään, heitä tuo arkuutesi romukoppaan! Kaveri voit olla lapsille, mutta kyllä lastenhoitajan pitää olla myös auktoriteetti. Välillä saa tietysti vähän rymytäkin, mutta sinun sanasi on laki silloin kun vanhemmat eivät ole kotona.
Minäkin arkailin alkuun esim. babysittauksissa,kun lapsien kierrokset tuppasivat nousemaan äkkijyrkästi juuri ennen nukkumaan menoa. Iltatoimet venyivät ja venyivät ja pian kenelläkään ei ollut kivaa;ei minulla, eikä lapsilla. Muutaman kerran odotin aina kauhulla tulevaa iltaa, mutta sitten ajattelin että se olen MINÄ joka päättää milloin sammuu telkka, MINÄ sanon milloin mennään pesemään hampaat, ja iltasatua ei lueta, jos lapset eivät kuuntele ja silloin mennään nukkumaan samantien. Pitää uskoa myös itse siihen että olet auktoriteetti (ei siis tyranni), joten kyllä lapsetkin siihen oppivat ennemmin tai myöhemmin. Varaudu myös siihen että he kyllä tulevat kokeilemaan rajoja. Vinkiksi viekä että jos olet tottunut todella pieniin lapsiin, he uskovat helpommin kuin 6-9 vuotiaat. - au pairiksi
-dana90 kirjoitti:
oon tässä kyllä päätynyt siihen,että jonnekkin lähden ja vuodeksi(tai siis nimenomaan jenkkeihin),sillä tiedän,että katuisin sitä koko loppuelämäni ellen lähtisi ja siitä saisi kärsiä sitten kaikki läheiseni kun olisin niin katkera.Olin muutama vuosi sitten kuukauden jenkeissä ja olin vielä arempi kuin nyt,mutta se arkuus taisi kadota parissa päivässä ja minusta tuli sellainen jenkki-tyttö,joka hymyili ja jutteli kaikille.Se oli kyllä ihanaa aikaa:)
Mutta tosiaan tuo,että onko minusta nimenomaan aupairiksi ja onko perheitä,joille sopii kaltaiseni aupair-hoito-tyyli,sillä en haluaisi olla maailman huonoin ja toivottomin aupair.Ja kuinkakohan paljon saan vaikuttaa siihen,että pääsisin hoitamaan nimenomaan yhtä lasta?
Ja offtopiccia vähän,mutta:
MIKÄ OLI SEN AUPAIR-FOORUMIN OSOITE?vanha ei näyttänyt enää toimivan(tarkoitan sitä usa-foorumia)Ikävä kyllä mulla ei oo mitään tietoo tollasista foorumeista yms kun oon katellu niitä paikkoja vaan työkkärin sivulta ja itse olen halunnut aina vaan Eurooppaan
- -dana90
au pairiksi kirjoitti:
Ikävä kyllä mulla ei oo mitään tietoo tollasista foorumeista yms kun oon katellu niitä paikkoja vaan työkkärin sivulta ja itse olen halunnut aina vaan Eurooppaan
Tosiaan,tiedän jo pikkuveljeni hoitamisesta sen verran,että minun tulee olla se auktoriteetti,joka sanoo,että nyt syödään tai siivotaan tms. Mutta ongelma piilee siinä,että en aina osaa sanoa milloin olen jo liian ilkeä.En kuitenkaan halua aiheuttaa lapselle esimerkiksi surkeaa itsetunoa tai sellaista tunnetta,että vihaisin lasta,en todellakaan.Ehkä apunani voisi toimia lastenhoito-oppaat?
Olen kuitenkin tässä nyt enemmän lähdön kannalla,sillä kyllä tiedän,että kunhan asetun taloiksi,niin olen oma itseni ja uskallan sanoa ja tehdä.Alussa voi olla vain hankalaa juuri kun lapset käyttävät vähän liiankin usein sitä,että: "Äiti antaa kyllä mun katsoa tätä ohjelmaa"(vaikka ei todellisuudessa antaisi) tai vastaavaa.Mietin,että pärjäänkö tällaisille hulttioille sitten siellä? Olen kaukana arasta,kun tunnen oloni kotoisaksi(tähän voi mennä pari viikkoa).
löysinkin itse sen aupair-foorumin! - Host aiti
-dana90 kirjoitti:
Tosiaan,tiedän jo pikkuveljeni hoitamisesta sen verran,että minun tulee olla se auktoriteetti,joka sanoo,että nyt syödään tai siivotaan tms. Mutta ongelma piilee siinä,että en aina osaa sanoa milloin olen jo liian ilkeä.En kuitenkaan halua aiheuttaa lapselle esimerkiksi surkeaa itsetunoa tai sellaista tunnetta,että vihaisin lasta,en todellakaan.Ehkä apunani voisi toimia lastenhoito-oppaat?
Olen kuitenkin tässä nyt enemmän lähdön kannalla,sillä kyllä tiedän,että kunhan asetun taloiksi,niin olen oma itseni ja uskallan sanoa ja tehdä.Alussa voi olla vain hankalaa juuri kun lapset käyttävät vähän liiankin usein sitä,että: "Äiti antaa kyllä mun katsoa tätä ohjelmaa"(vaikka ei todellisuudessa antaisi) tai vastaavaa.Mietin,että pärjäänkö tällaisille hulttioille sitten siellä? Olen kaukana arasta,kun tunnen oloni kotoisaksi(tähän voi mennä pari viikkoa).
löysinkin itse sen aupair-foorumin!Hei!
Minusta sina kuullostat oikein kivalta au pair kandidaatilta, kokemuksesi on ihan sopiva ja on varmasti paljon 1-lapsisia perheita tarjolla. Jos luulet etta sinulla voisi olla auktoriteetti ongelmia niin ehka kannattaisi menna tosiaan perheeseen jossa lapsi on viela pieni eika ole viela oppinut toivottavasti huonoja tapoja.
Mutta varmaa on etta rajat kokeillaan kylla aina hoitajan kanssa ja ei sita kukaan varmaankaan ilkeytena pida jos osaa ne rajat vetaa. Ei lapset ole erityisen onnellisia jos ne saa vaan mellastaa, vaan turvallisuuden tunne tulee juuri niista saannoista kun niita johdonmukaisesti noudatetaan. Kylla tasta aiheesta on paljon kirjoitettu lastenhoito-oppaissakin. - tuleva auppari
-dana90 kirjoitti:
oon tässä kyllä päätynyt siihen,että jonnekkin lähden ja vuodeksi(tai siis nimenomaan jenkkeihin),sillä tiedän,että katuisin sitä koko loppuelämäni ellen lähtisi ja siitä saisi kärsiä sitten kaikki läheiseni kun olisin niin katkera.Olin muutama vuosi sitten kuukauden jenkeissä ja olin vielä arempi kuin nyt,mutta se arkuus taisi kadota parissa päivässä ja minusta tuli sellainen jenkki-tyttö,joka hymyili ja jutteli kaikille.Se oli kyllä ihanaa aikaa:)
Mutta tosiaan tuo,että onko minusta nimenomaan aupairiksi ja onko perheitä,joille sopii kaltaiseni aupair-hoito-tyyli,sillä en haluaisi olla maailman huonoin ja toivottomin aupair.Ja kuinkakohan paljon saan vaikuttaa siihen,että pääsisin hoitamaan nimenomaan yhtä lasta?
Ja offtopiccia vähän,mutta:
MIKÄ OLI SEN AUPAIR-FOORUMIN OSOITE?vanha ei näyttänyt enää toimivan(tarkoitan sitä usa-foorumia)Jos suostut hoitamaan vain yhtä lasta, ei esim EF hyväksy sinua ollenkaan. Yhtenä ehdoista on se, että on suostuvainen hoitamaan väh. 2 lasta, sillä yksilapsisia perheitä on melko vähän. Tämä sanottiin minulle haastattelussa =)
- miiimu
tuleva auppari kirjoitti:
Jos suostut hoitamaan vain yhtä lasta, ei esim EF hyväksy sinua ollenkaan. Yhtenä ehdoista on se, että on suostuvainen hoitamaan väh. 2 lasta, sillä yksilapsisia perheitä on melko vähän. Tämä sanottiin minulle haastattelussa =)
Olin kesä aupparina jenkeissä, perheessäni oli kolme lasta, 9, 7 ja 4 vuotiaat.
Vanhemmat, etenkään äiti, eivät olleet hirmu tiukkoja, vaan vanhin tyttö kyllä välillä pyöritti koko taloutta... Ite kun en voi sellasta sietää, että muksu pompottaa aikusia, niin en katellut sellasta niiltä lapsilta vaan laitoin ne hoitamaan hommansa ja kuuntelemaan mua.. Vaikka välillä tuntu pahalta olla niin tiukka vanhempiin verrattuna, niin viimesenä päivänä vanhin tyttö muisteli lämmöllä nauraen, kuinka olin käskenyt sitä siivoamaan tai kieltänyt telkan tms. Eli lopulta sain lapsiltakin kiitoksen, se tuntui hyvältä. :)
Ennen pelkäsin, että jos saan lapsen suuttumaan/surulliseksi, kun määrän häntä jotain tekemään, ettei hän enää pidä minusta. Opin, ettei asia ole niin, ja sen jälkeen ei ole ollut ongelma olla selvänä auktoriteettina lapsen elämässä ja välillä hölmöillä heidän kanssaan sydämensä kyllyydestä. :) - -dana90
miiimu kirjoitti:
Olin kesä aupparina jenkeissä, perheessäni oli kolme lasta, 9, 7 ja 4 vuotiaat.
Vanhemmat, etenkään äiti, eivät olleet hirmu tiukkoja, vaan vanhin tyttö kyllä välillä pyöritti koko taloutta... Ite kun en voi sellasta sietää, että muksu pompottaa aikusia, niin en katellut sellasta niiltä lapsilta vaan laitoin ne hoitamaan hommansa ja kuuntelemaan mua.. Vaikka välillä tuntu pahalta olla niin tiukka vanhempiin verrattuna, niin viimesenä päivänä vanhin tyttö muisteli lämmöllä nauraen, kuinka olin käskenyt sitä siivoamaan tai kieltänyt telkan tms. Eli lopulta sain lapsiltakin kiitoksen, se tuntui hyvältä. :)
Ennen pelkäsin, että jos saan lapsen suuttumaan/surulliseksi, kun määrän häntä jotain tekemään, ettei hän enää pidä minusta. Opin, ettei asia ole niin, ja sen jälkeen ei ole ollut ongelma olla selvänä auktoriteettina lapsen elämässä ja välillä hölmöillä heidän kanssaan sydämensä kyllyydestä. :)okei hyvä tietää tuo että EF:llä pitää suostua hoitamaan kahta lasta! Tosiaan pidän toisaalta kahta lasta helpompana,sillä heillä on sitten toisistaan seuraa minun lisäksi.
Kiitos kuitenkin kannustuksistanne!Täytyy vielä testailla auktoriteettitaitoja oman pikkuveljen kanssa,sillä hän on oikea hulivili:D
Ja olen varmaan lähdössä tämän vuoden lopussa,niin toivon,että kasvan henkisestikin tässä ajassa jonkun verran,niin uskallan sanoa vastaan sitten lapsille.
Mut mietin vain sellaistakin tilannetta,että lapsi on esim.kylvyssä ja minä käsken tulla jo pois.Sitten lapsi sanoo ilkeä virne naamallaan:"En tule!". Sitten minä sanon:"okei,ei lueta iltasatua".Lapsi sanoo:"ei haittaa!".Noh varoitan kerran vielä ,sitten lasken kolmeen ja jos ei mitään tapahdu,niin vedän kylpyammeen tulpan pois ja sanon,että nyt pitää tulla pois.Lapsi itkee kuin viimeistä päivää ja sanoo,että olen maailman hirvein aupair.Sitten pukee pyjaman itkien päälle ja menee itkien nukkumaan.Ei iltasatua.
Esim.onko kuvailemani tilanne hyväksyttävää minun kannalta?
vaikutan varmasti mielettömän epävarmalta,ehkä olen,mutta haluan nyt tuoda vain pienimmätkin epävarmuuteni esille,joten tottakai minusta saa mielettömän epävarman kuvan,heh. - AuPair89
-dana90 kirjoitti:
okei hyvä tietää tuo että EF:llä pitää suostua hoitamaan kahta lasta! Tosiaan pidän toisaalta kahta lasta helpompana,sillä heillä on sitten toisistaan seuraa minun lisäksi.
Kiitos kuitenkin kannustuksistanne!Täytyy vielä testailla auktoriteettitaitoja oman pikkuveljen kanssa,sillä hän on oikea hulivili:D
Ja olen varmaan lähdössä tämän vuoden lopussa,niin toivon,että kasvan henkisestikin tässä ajassa jonkun verran,niin uskallan sanoa vastaan sitten lapsille.
Mut mietin vain sellaistakin tilannetta,että lapsi on esim.kylvyssä ja minä käsken tulla jo pois.Sitten lapsi sanoo ilkeä virne naamallaan:"En tule!". Sitten minä sanon:"okei,ei lueta iltasatua".Lapsi sanoo:"ei haittaa!".Noh varoitan kerran vielä ,sitten lasken kolmeen ja jos ei mitään tapahdu,niin vedän kylpyammeen tulpan pois ja sanon,että nyt pitää tulla pois.Lapsi itkee kuin viimeistä päivää ja sanoo,että olen maailman hirvein aupair.Sitten pukee pyjaman itkien päälle ja menee itkien nukkumaan.Ei iltasatua.
Esim.onko kuvailemani tilanne hyväksyttävää minun kannalta?
vaikutan varmasti mielettömän epävarmalta,ehkä olen,mutta haluan nyt tuoda vain pienimmätkin epävarmuuteni esille,joten tottakai minusta saa mielettömän epävarman kuvan,heh.Ei tosta auktoriteettijutusta kannata murehtia! Lapset tottuu tosi akkia siihen, etta millaiset saannot on vanhemmilla ja au pairilla. Pidat vaan alusta asti saman linjan, ja vaikka lapsi huutaakin ni se unohtuu akkia. Komentaminen ei oo mitenkaan vaarin, itse teen sita kahden pienen lapsen kanssa koko ajan :D Mutta kunhan muistat sitten kehua kun lapsi tekee jotain hyvin tai tottelee ensimmaisella kerralla!
- vanhaa aihetta:)
-dana90 kirjoitti:
okei hyvä tietää tuo että EF:llä pitää suostua hoitamaan kahta lasta! Tosiaan pidän toisaalta kahta lasta helpompana,sillä heillä on sitten toisistaan seuraa minun lisäksi.
Kiitos kuitenkin kannustuksistanne!Täytyy vielä testailla auktoriteettitaitoja oman pikkuveljen kanssa,sillä hän on oikea hulivili:D
Ja olen varmaan lähdössä tämän vuoden lopussa,niin toivon,että kasvan henkisestikin tässä ajassa jonkun verran,niin uskallan sanoa vastaan sitten lapsille.
Mut mietin vain sellaistakin tilannetta,että lapsi on esim.kylvyssä ja minä käsken tulla jo pois.Sitten lapsi sanoo ilkeä virne naamallaan:"En tule!". Sitten minä sanon:"okei,ei lueta iltasatua".Lapsi sanoo:"ei haittaa!".Noh varoitan kerran vielä ,sitten lasken kolmeen ja jos ei mitään tapahdu,niin vedän kylpyammeen tulpan pois ja sanon,että nyt pitää tulla pois.Lapsi itkee kuin viimeistä päivää ja sanoo,että olen maailman hirvein aupair.Sitten pukee pyjaman itkien päälle ja menee itkien nukkumaan.Ei iltasatua.
Esim.onko kuvailemani tilanne hyväksyttävää minun kannalta?
vaikutan varmasti mielettömän epävarmalta,ehkä olen,mutta haluan nyt tuoda vain pienimmätkin epävarmuuteni esille,joten tottakai minusta saa mielettömän epävarman kuvan,heh.Voi tuo kuulostaa niin tutulta. Sinä olet tosiaan se jolla on päätäntä valta. Itku pitkästä ilosta, niin se yleensä menee. Mutta kyllä minäkin sen tulpan olen monta kertaa joutunut poistamaan ja protesteja saattaa tulla.
Mutta meillä ainakin lapsille on niin tärkeää iltarutiinit jonkun aikuisen kanssa että he eivät riskeeraa iltasatua, vaan uskovat kun on pakko. Joskus on tullut itkukin, kun olen ollut ilonpilaaja, mutta vihaisena ja väsyneenä se aikuinen on vieläkin tärkeämpi ja syli tuntuu vieläkin kivemmalta. Näin olen huomannut, joten turha murehtia mahdollisia tilanteita mitä voi sattua. Kyllä he antavat anteeksi yhden kyplyhetken:)
- think about it
Kysyit hyvän kysymyksen: onko mitään järkeä lähteä vuodeksi ulkomaille lapsia paimentamaan?
Niinpä. - ida-abi
Itse olin viikon yhdessä päiväkodissa, että saisin suosituksen. Jo ensimmäinen päiväkoti otti mut ilomielin viikoksi harjoittelemaan, kun soitin ja kysyin. Siellä ollaan vain iloisia apukäsistä, ja sain ihanan ja korvaamattoman kokemuksen. Päiväkodista saadun suosituksen jälkeen sain heti perheen.
Kuvailisin itseäni aika lailla samanlaiseksi kuin sinä. Mulla on onneksi aika kiltit ja hiljaiset lapset hoidettavana, ja tulen niiden kanssa tosi hyvin toimeen. Enemmän "ongelmia" mulla on on ollut vanhempien kuin lasten kanssa, enkä taida olla ainoa, jolla näin on asian laita. Ei mitään vakavaa kuitenkaan.
Musta au pairin on parempi olla ennemmin vähän hiljainen ja mukautuvainen kuin liian päämäärätietoinen, koska au pair on perheessä vain vuoden, eikä voi muuttaa perheen arkea omien tottumustensa mukaiseksi.
Musta on ollut erittäin antoisaa ollut "lähteä vuodeksi lapsia kaitsemaan", ja olen onnellinen, että lähdin. - aupairina:)
Hei -dana90 ja muut jotka tätä lukevat!
Ensinnäkin, useimmat perheet arvostavat sitä, että mahdollisella au pairilla on lastenhoitokokemusta omassa perheessä, että tietävät millaista on asua 24/7 lasten kanssa.
Jos nyt olet lähdössä auppariksi, niin ensi alkuun kannattaa tietysti tarkkailla lapsia. Nyt on menossa toinen kokemus au pairina, olin syksystä -07 alkutalveen -08 Saksassa ja tammikuun alussa tätä vuotta läksin Norjaan :) Saksassa olin enemmän kaveri hoidokkilapsille, mutta välillä piti näyttää että kuka käskee silloin kun vanhemmat poissa. Auttaa tietysti valtavasti, jos vanhemmat sanovat lapsille että aupparin sana on laki kun vanhemmat poissa :) Lapset koettelevat kyllä rajojasi, joten kannattaa mahdollisimman tarkkaan ottaa selville että miten perheen vanhemmat toimivat esim. tv:n katsomis-asioissa tms. Ettei vain anna lapsille lupaa tehdä jotain mitä he eivät muuten saisi tehdä (kun vanhemmat paikalla).
Norjassa miulla on -olen siis edelleen täällä- sen verran nuori hoidokki, ettei tuollaisista asioista tarvitse niin välittää, joten jos mahdollista ja et pelkää lähteä pienen lapsen hoitajaksi, niin suostu sellaiseen! Onhan se vähän rankempaa, mutta ainakaan ei tarvitse tapella uhmaikäisten ja/tai esimurkkujen kanssa ;D
Ja yksi asia mitä EI IKINÄ kannata tehdä! Ellet ole henkisesti tarpeeksi vahva. älä koskaan lähde perheeseen jossa on raskaana oleva nainen!! Raskaana olevien naisten kanssa saa olla varpaillaan koko ajan ja voisin kertoa kaikenlaisia kauhutarinoita heistä (nimimerkillä kummassakin isäntäperheessä perheen äiti raskaana). Toisaalta, jotkut raskaana olevat naiset käyttäytyvät normaalisti, joten ehkäpä minulla vain kävi huono tuuri :P En myöskään suosittele yksinhuoltajaperheitä, vaikka sellaisessa on omat hyvät puolensa.
Ensimmäisen perheeni löysin Aupairworld.net sivulta, toisen työkkärin sivuilta. Kannattaa katsastaa työkkärin sivut, siellä on yleensä suomalaisia jotka etsivät ulkomaille au pairia :)
Suosittelen vilpittömästi au pairiksi lähtöä! Itse olin todella ujo ennen ensimmäistä reissua, mutta enpä ole enää :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h32711Jos vedetään mutkat suoraksi?
Niin kumpaan ryhmään kuulut? A) Niihin, jotka menevät edellä ja tekevät? Vai B) Niihin, jotka kulkevat perässä ja ar1062491Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv42229Vain vasemmistolaiset ovat aitoja suomalaisia
Esimerkiksi persut ovat ulkomaalaisen pääomasijoittajan edunvalvojia, eivät auta köyhiä suomalaisia.441855- 321433
Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska141413- 1761145
Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1011124Persu ajoi autoa
Ajoi lapsen yli https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/597a7468-3d1d-455e-bed2-21c1efc31ac1201043Oletko tyytyväinen
Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?81928