Puolison

todellakin puoliso voi periä vainajan.
Tosin sinunkaan esimerkkisi ei ollut oikea, vaan LAPSETTA kuolleen voi periä aviopuoliso.
Avioeron ollessa vireillä puolisolla ei ole oikeutta periä vainajaa.

Summa summarum; Jos vainajalla on lapsia niin PUOLISO EI PERI mitään.

hiukan ja kirjoitti:

todellakin puoliso voi periä vainajan.
Tosin sinunkaan esimerkkisi ei ollut oikea, vaan LAPSETTA kuolleen voi periä aviopuoliso.
Avioeron ollessa vireillä puolisolla ei ole oikeutta periä vainajaa.

Summa summarum; Jos vainajalla on lapsia niin PUOLISO EI PERI mitään.

Lue lisää

Avioliitossa puoliso perii AINA puolet vainajan omaisuudesta, aviopuolisoilla on AVIO-OIKEUS toinen toisensa omaisuuteen. Jos lapsia on, perivät he vainajan omaisuudesta toisen puolen.

Jos esim. talo on yhteisessä omistuksessa, perii puoliso vainajan puolikkaasta puolet. Puolison omistukseen jää siis 3/4 talosta. Puolet vainajan omistamasta puolikkaasta siirtyy lapsille, eli 1/4. Jos talo on vainajan omistuksessa, perii puoliso siitä puolet ja lapset puolet.

Ei taida sulla olla oikeen lakiasiat hallussa.

fisutt kirjoitti:

Avioliitossa puoliso perii AINA puolet vainajan omaisuudesta, aviopuolisoilla on AVIO-OIKEUS toinen toisensa omaisuuteen. Jos lapsia on, perivät he vainajan omaisuudesta toisen puolen.

Jos esim. talo on yhteisessä omistuksessa, perii puoliso vainajan puolikkaasta puolet. Puolison omistukseen jää siis 3/4 talosta. Puolet vainajan omistamasta puolikkaasta siirtyy lapsille, eli 1/4. Jos talo on vainajan omistuksessa, perii puoliso siitä puolet ja lapset puolet.

Ei taida sulla olla oikeen lakiasiat hallussa.

Lue lisää

Avoliitossahan avio-oikeutta ei ole, joten avopuoliso ei peri mitään ilman testamenttia.

fisutt kirjoitti:

Avioliitossa puoliso perii AINA puolet vainajan omaisuudesta, aviopuolisoilla on AVIO-OIKEUS toinen toisensa omaisuuteen. Jos lapsia on, perivät he vainajan omaisuudesta toisen puolen.

Jos esim. talo on yhteisessä omistuksessa, perii puoliso vainajan puolikkaasta puolet. Puolison omistukseen jää siis 3/4 talosta. Puolet vainajan omistamasta puolikkaasta siirtyy lapsille, eli 1/4. Jos talo on vainajan omistuksessa, perii puoliso siitä puolet ja lapset puolet.

Ei taida sulla olla oikeen lakiasiat hallussa.

Lue lisää

jotain linkkiä, missä puhutaan tuollaisia?
Tällä hetkellä kuitenkin uskon enemmän lakitekstiä ja käytäntöä kuin sinun oletustasi.

laittaa kirjoitti:

jotain linkkiä, missä puhutaan tuollaisia?
Tällä hetkellä kuitenkin uskon enemmän lakitekstiä ja käytäntöä kuin sinun oletustasi.

Olen opiskellut lakitietoa useita kursseja parin vuoden sisällä, tuo on ihan omaa tietoa.

Perinnön jakaminen on todella monimutkainen asia osinkoineen ja tasinkoineen, jota on vaikea mitenkään lyhyesti edes selittää.

Et ole varmaan koskaan lakitietoa opiskellut jos et siitä lakitekstistä saa selvää.

Yksi kirja josta löytyy paljon lakitietoa, joka on minulla ollut oppikirjana:
Opi oikeutta (Suojanen, Savolainen, Vanhanen)

fisutt kirjoitti:

Avioliitossa puoliso perii AINA puolet vainajan omaisuudesta, aviopuolisoilla on AVIO-OIKEUS toinen toisensa omaisuuteen. Jos lapsia on, perivät he vainajan omaisuudesta toisen puolen.

Jos esim. talo on yhteisessä omistuksessa, perii puoliso vainajan puolikkaasta puolet. Puolison omistukseen jää siis 3/4 talosta. Puolet vainajan omistamasta puolikkaasta siirtyy lapsille, eli 1/4. Jos talo on vainajan omistuksessa, perii puoliso siitä puolet ja lapset puolet.

Ei taida sulla olla oikeen lakiasiat hallussa.

Lue lisää

Tämä nyt meni aika lailla pieleen. Jos vainajalla oli lapsia, he perivät vanhempansa, ellei vainaja ole tehnyt testamenttia jonkun hyväksi. Silloinkin lapset ovat oikeutettuja lakiosaan. Jos vainajalla oli lapsia, puoliso ei peri yhtään mitään ilman testamenttia.

Sotket asioita, sillä avioliitossa puolisolla on avio-oikeus, jos ei sitä erikseen ole suljettu pois. Ja avio-oikeuden mukaan puoliso voi saada tasinkoa vainajan omaisuudesta, mutta tasingon määrään vaikuttaa puolison oma omaisuus. Tasinko lasketaan puolisoiden yhteenlasketusta varallisuudesta. Jos puoliso eli leskeksi jäänyt oli varakkaampi kuin vainaja, leski ei saa mitään tasinkoa (ei tosin joudu sitä luovuttamaankaan).

Esimerkissäsi siis talo oli yhteisessä omistuksessa, leski omistaa siitä 50%. Jos talo oli pariskunnan ainoa omaisuus, niin osituksessa vainajan ja lesken omaisuudet ovat valmiiksi yhtä suuret. Leski ei saa tasinkoa, ja vainajan omaisuuden eli osuuden talosta perivät hänen lapsensa. Leski omistaa oman 50% ja vainajan lapset toisen 50%. Asia muuttuu, jos jommallakummalla oli enemmän omaisuutta kuin 50% talosta.

Jos taas toisessa esimerkissäsi talo oli niinikään pariskunnan ainoa omaisuus ja pelkästään vainajan omistuksessa eikä leski omista mitään, silloin hän saa 50% jäämistöstä tasinkona. Hän ei peri sitä silloinkaan, vaan saa tasinkona. Eron tekee juuri se, että tasingon määrään vaikuttaa lesken oma omaisuus.

Koska sinun jutussasi eivät ole perusasiat hanskassa, ja jos koko kirjoituksesi ei ole provo, niin kannattaa vaikka lukaista perintökaarta. Sieltä selviää.

höpöti kirjoitti:

Tämä nyt meni aika lailla pieleen. Jos vainajalla oli lapsia, he perivät vanhempansa, ellei vainaja ole tehnyt testamenttia jonkun hyväksi. Silloinkin lapset ovat oikeutettuja lakiosaan. Jos vainajalla oli lapsia, puoliso ei peri yhtään mitään ilman testamenttia.

Sotket asioita, sillä avioliitossa puolisolla on avio-oikeus, jos ei sitä erikseen ole suljettu pois. Ja avio-oikeuden mukaan puoliso voi saada tasinkoa vainajan omaisuudesta, mutta tasingon määrään vaikuttaa puolison oma omaisuus. Tasinko lasketaan puolisoiden yhteenlasketusta varallisuudesta. Jos puoliso eli leskeksi jäänyt oli varakkaampi kuin vainaja, leski ei saa mitään tasinkoa (ei tosin joudu sitä luovuttamaankaan).

Esimerkissäsi siis talo oli yhteisessä omistuksessa, leski omistaa siitä 50%. Jos talo oli pariskunnan ainoa omaisuus, niin osituksessa vainajan ja lesken omaisuudet ovat valmiiksi yhtä suuret. Leski ei saa tasinkoa, ja vainajan omaisuuden eli osuuden talosta perivät hänen lapsensa. Leski omistaa oman 50% ja vainajan lapset toisen 50%. Asia muuttuu, jos jommallakummalla oli enemmän omaisuutta kuin 50% talosta.

Jos taas toisessa esimerkissäsi talo oli niinikään pariskunnan ainoa omaisuus ja pelkästään vainajan omistuksessa eikä leski omista mitään, silloin hän saa 50% jäämistöstä tasinkona. Hän ei peri sitä silloinkaan, vaan saa tasinkona. Eron tekee juuri se, että tasingon määrään vaikuttaa lesken oma omaisuus.

Koska sinun jutussasi eivät ole perusasiat hanskassa, ja jos koko kirjoituksesi ei ole provo, niin kannattaa vaikka lukaista perintökaarta. Sieltä selviää.

Lue lisää

Olet oikeassa, kirjoitin väärin.. Siis nuo ositukset, eli todellakin puolison kuollessa leskelle jää se 50% ja lapsille 50%. Aloinkin lueskelemaan tuota kirjaa ja huomasin että muistin tuon asian väärin.

Muut asiat kyllä pitävät paikkansa,
sanoin että AVIOliitossa puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen.

Alkup. kirjoittajahan väitti että jos AVIOparilla on lapsia, ei leski saa mitään. Tämän väärinkäsityksen yritin korjata..

fisutt kirjoitti:

Olet oikeassa, kirjoitin väärin.. Siis nuo ositukset, eli todellakin puolison kuollessa leskelle jää se 50% ja lapsille 50%. Aloinkin lueskelemaan tuota kirjaa ja huomasin että muistin tuon asian väärin.

Muut asiat kyllä pitävät paikkansa,
sanoin että AVIOliitossa puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen.

Alkup. kirjoittajahan väitti että jos AVIOparilla on lapsia, ei leski saa mitään. Tämän väärinkäsityksen yritin korjata..

Lue lisää

"Alkup. kirjoittajahan väitti että jos AVIOparilla on lapsia, ei leski saa mitään. Tämän väärinkäsityksen yritin korjata.."


Alkuperäinen kirjoittaja väitti, että jos avioparilla on lapsia, ei leski PERI mitään. (Edellyttäen, että testamenttia lesken hyväksi ei ollut.)

Mikä on ihan totta. Siinä ei ole mitään korjattavaa.

väärinkäsitys kirjoitti:

"Alkup. kirjoittajahan väitti että jos AVIOparilla on lapsia, ei leski saa mitään. Tämän väärinkäsityksen yritin korjata.."


Alkuperäinen kirjoittaja väitti, että jos avioparilla on lapsia, ei leski PERI mitään. (Edellyttäen, että testamenttia lesken hyväksi ei ollut.)

Mikä on ihan totta. Siinä ei ole mitään korjattavaa.

Lue lisää

pilkun nussimista!

fisutt kirjoitti:

Olen opiskellut lakitietoa useita kursseja parin vuoden sisällä, tuo on ihan omaa tietoa.

Perinnön jakaminen on todella monimutkainen asia osinkoineen ja tasinkoineen, jota on vaikea mitenkään lyhyesti edes selittää.

Et ole varmaan koskaan lakitietoa opiskellut jos et siitä lakitekstistä saa selvää.

Yksi kirja josta löytyy paljon lakitietoa, joka on minulla ollut oppikirjana:
Opi oikeutta (Suojanen, Savolainen, Vanhanen)

Lue lisää

Vai olet oikein lakiakin lukenut?
Toivottavasti se ei ole leipätyösi kuitenkaan.

Luin jo tuolta myöhemminkin selityksiäsi, mutta ei oikein mene enää läpi kun ne ovat tässä ketjussa kaikkien luettavina.
Itse olin aloituksessa väärässä siinä, että jos lapsettomassa avioliitossa toinen kuolee niin sitten aviopuoliso perii vainajan. Luulin, että vaina
Väitit, että leski perii vainajan omaisuudesta puolet("tiesit"). Eihän siinä mitään, kaikkihan me olemme erehtyväisiä. Inhottaa vaan sellaiset selkärangattomat ihmiset, jotka yrittävät valehtelemalla vierittää syyn toisen niskoille.
Peräänkuulutan siis vastuuta omista puheista. Puhuttiinkohan lakitiedontunneilla sellaisesta mitään?

täällä taas! kirjoitti:

Vai olet oikein lakiakin lukenut?
Toivottavasti se ei ole leipätyösi kuitenkaan.

Luin jo tuolta myöhemminkin selityksiäsi, mutta ei oikein mene enää läpi kun ne ovat tässä ketjussa kaikkien luettavina.
Itse olin aloituksessa väärässä siinä, että jos lapsettomassa avioliitossa toinen kuolee niin sitten aviopuoliso perii vainajan. Luulin, että vaina
Väitit, että leski perii vainajan omaisuudesta puolet("tiesit"). Eihän siinä mitään, kaikkihan me olemme erehtyväisiä. Inhottaa vaan sellaiset selkärangattomat ihmiset, jotka yrittävät valehtelemalla vierittää syyn toisen niskoille.
Peräänkuulutan siis vastuuta omista puheista. Puhuttiinkohan lakitiedontunneilla sellaisesta mitään?

Lue lisää

Ei ole todellakaan leipätyöni, ihan pakollisia kursseja olivat enkä niistä kauheasti piitannut.

Tekstistäsi varmaankin puuttuu osa? Ainakin yksi lause loppuu kesken sanan?

Kuten joku viisas sanoi täällä, aviopuoliso ei peri mitään, mutta periaate on se että leski saa kaikesta puolet, mutta tasinkona.

"Väitit, että leski perii vainajan omaisuudesta puolet("tiesit"). Eihän siinä mitään, kaikkihan me olemme erehtyväisiä."

Jos leskellä ei ole omaa omaisuutta ollenkaan, hän saa tasinkona puolet vainajan omaisuudesta. Voin kertoa, että vaikka virheellisesti yhden asian kirjoitin väärin, niin tiedän kyllä jotain näistä jutuista..

Aviopuoliso ei peri mitään jos kuolleella on lapsia. Lapset perivät.
Yhteisomistuksessa olevasta asunnosta leski omistaa jo puolet jollei ole avioehtoa ja siinähän on tulkinnanvaraa liiton pituudesta riippuen.
Kuolleen puolison lapset perivät sen toisen puolikkaan asunnosta.

Tarkista sinäkin kirjoitti:

Aviopuoliso ei peri mitään jos kuolleella on lapsia. Lapset perivät.
Yhteisomistuksessa olevasta asunnosta leski omistaa jo puolet jollei ole avioehtoa ja siinähän on tulkinnanvaraa liiton pituudesta riippuen.
Kuolleen puolison lapset perivät sen toisen puolikkaan asunnosta.

Lue lisää

Ja taas hiukan asian vierestä. Yhteisomistuksessa olevasta asunnosta leski omistaa puolet, jos hän omistaa puolet, siis itse omistaa. Avioehdolla ei ole lesken omistamisen kanssa mitään tekemistä. Eikä se, että leskellä on ilman avioehtoa avio-oikeus puolison jäämistöön, tee asunnon omistamisesta yhteisomistusta. Vainajan jäämistö voi olla pienempi kuin lesken varallisuus, jolloin leski ei saa mitään tasinkoa.

ylemmäksi, lue myös se.
Jos ei ole avioehtoa niin omaisuus on yhteistä. Jos siis avioituessa vaarilla on kaksi miljardia ja kaunotar on pennitön niin erotessa(ilman avioehtoa) kummallakin on miljardi.
Vaikka vaari sen avioehdonkin tekisi niin uskon, että plussan puolelle se neito jää kuitenkin. Tokihan hän koruja, asuntoja, autoja ja vaatteita saa lahjaksi suuresta rakkaudestaan. Vaikka parilla olisi avioehto niin rikkaampi saa liitossa ollessaan ostaa "yhteisillä rahoilla" köyhemmälle esim. asunnon, joka eron sattuessa jää sitten tälle köyhemmälle.

jo tuohon kirjoitti:

ylemmäksi, lue myös se.
Jos ei ole avioehtoa niin omaisuus on yhteistä. Jos siis avioituessa vaarilla on kaksi miljardia ja kaunotar on pennitön niin erotessa(ilman avioehtoa) kummallakin on miljardi.
Vaikka vaari sen avioehdonkin tekisi niin uskon, että plussan puolelle se neito jää kuitenkin. Tokihan hän koruja, asuntoja, autoja ja vaatteita saa lahjaksi suuresta rakkaudestaan. Vaikka parilla olisi avioehto niin rikkaampi saa liitossa ollessaan ostaa "yhteisillä rahoilla" köyhemmälle esim. asunnon, joka eron sattuessa jää sitten tälle köyhemmälle.

Lue lisää

Olen mennyt aikanan lesken kanssa naimisiin , jolla on ensimmäisestä liitosta lapsia. Meillä on yksi yhteinen lapsi. Meillä on yhteistä omaisuutta, mutta sen lisäksi minulla on omissa nimissäni ennen avioliittoa hankittua sekä liiton aikana perittyä omaisuutta jonkun verran enemmän kuin puolisolla. Haluan että yhteinen lapsemme perii aikanan kokonaan minun omaisuuteni sekä suvultani mahdolliseti tulevaisuudessa saadut perinnöt.

Jos ymmärsin oikein, niin minun omaisuuttani on valumassa puolison lapsille tasinkona kuoli meistä kumpi tahansa ensin. Jotain pitäisi tehdä mutta mitä ? Jos puoliso ei suostu jälkikäteen avioehtoon, niin mitä vaihtoehtoja minulla on ? Toimiiko testamentti siinä tapauksessa, että puoliso kuolee ensin ?

...tarvitseva kirjoitti:

Olen mennyt aikanan lesken kanssa naimisiin , jolla on ensimmäisestä liitosta lapsia. Meillä on yksi yhteinen lapsi. Meillä on yhteistä omaisuutta, mutta sen lisäksi minulla on omissa nimissäni ennen avioliittoa hankittua sekä liiton aikana perittyä omaisuutta jonkun verran enemmän kuin puolisolla. Haluan että yhteinen lapsemme perii aikanan kokonaan minun omaisuuteni sekä suvultani mahdolliseti tulevaisuudessa saadut perinnöt.

Jos ymmärsin oikein, niin minun omaisuuttani on valumassa puolison lapsille tasinkona kuoli meistä kumpi tahansa ensin. Jotain pitäisi tehdä mutta mitä ? Jos puoliso ei suostu jälkikäteen avioehtoon, niin mitä vaihtoehtoja minulla on ? Toimiiko testamentti siinä tapauksessa, että puoliso kuolee ensin ?

Lue lisää

"minun omaisuuttani on valumassa puolison lapsille tasinkona kuoli meistä kumpi tahansa ensin"

No ei sentään ihan kumpi tahansa. Jos sinä kuolet ensin ja olet kuollessasi varakkaampi kuin puolisosi, niin silloin hän saa tasinkoa omaisuudestasi avio-oikeuden nojalla. Jos sinun nettovarallisuutesi (varat-velat) on 100 rahaa ja puolisosi 70 rahaa, niin yhteensä varallisuutenne on 170 rahaa. Se puolitettuna on 85 rahaa, joten kun puolisollasi on itsellään 70, jään hänen tasingokseen 85-70 eli 15 rahaa.

Jos taas puolisosi kuolee ensin, ja sinä olet edelleen varakkaampi kuin hän, niin sinulla toki on myös avio-oikeus puolisosi jäämistöön. Kun varallisuutesi on isompi, et saa enää tasinkoa hänen varallisuudestaan, mutta sinun ei myöskään tarvitse maksaa tasinkoa hänen perillisilleen (lapsilleen). Sitä kutsutaan lesken tasinkoprivilegiksi.

Jos puolisosi ei suostu avioehtoon, voit esimerkiksi jo eläessäsi lahjoittaa osan omaisuudestasi lapsellesi. Jos vielä pidätät siihen hallintaoikeuden, niin se vähentää lahjaveroa. Testamentti ei sinänsä auta, koska sillä et voi poistaa puolison avio-oikeutta. Kannattaisi melkein käydä lakimiehen puheilla ihan juuri niiden omien tietojesi kanssa. Hän pystyy yksityiskohdat tietäessään selvittämään, miten asiat juuri teidän tilanteessanne voivat mennä, ja mitä vaihtoehtoja sinulla on. Lakimieheen satsattu summa on varmasti kannattava, jotta varmistat, että omaisuutesi menee omalle lapsellesi kaikissa eri tilanteissa.

pari vinkkiä kirjoitti:

"minun omaisuuttani on valumassa puolison lapsille tasinkona kuoli meistä kumpi tahansa ensin"

No ei sentään ihan kumpi tahansa. Jos sinä kuolet ensin ja olet kuollessasi varakkaampi kuin puolisosi, niin silloin hän saa tasinkoa omaisuudestasi avio-oikeuden nojalla. Jos sinun nettovarallisuutesi (varat-velat) on 100 rahaa ja puolisosi 70 rahaa, niin yhteensä varallisuutenne on 170 rahaa. Se puolitettuna on 85 rahaa, joten kun puolisollasi on itsellään 70, jään hänen tasingokseen 85-70 eli 15 rahaa.

Jos taas puolisosi kuolee ensin, ja sinä olet edelleen varakkaampi kuin hän, niin sinulla toki on myös avio-oikeus puolisosi jäämistöön. Kun varallisuutesi on isompi, et saa enää tasinkoa hänen varallisuudestaan, mutta sinun ei myöskään tarvitse maksaa tasinkoa hänen perillisilleen (lapsilleen). Sitä kutsutaan lesken tasinkoprivilegiksi.

Jos puolisosi ei suostu avioehtoon, voit esimerkiksi jo eläessäsi lahjoittaa osan omaisuudestasi lapsellesi. Jos vielä pidätät siihen hallintaoikeuden, niin se vähentää lahjaveroa. Testamentti ei sinänsä auta, koska sillä et voi poistaa puolison avio-oikeutta. Kannattaisi melkein käydä lakimiehen puheilla ihan juuri niiden omien tietojesi kanssa. Hän pystyy yksityiskohdat tietäessään selvittämään, miten asiat juuri teidän tilanteessanne voivat mennä, ja mitä vaihtoehtoja sinulla on. Lakimieheen satsattu summa on varmasti kannattava, jotta varmistat, että omaisuutesi menee omalle lapsellesi kaikissa eri tilanteissa.

Lue lisää

sulkea pois avio-oikeden perinnöstä, siis puolisosi ei saa mitään kun vanhenpasi kuolee,vain sinä ja sitäkautta lapsesi.

voivat kirjoitti:

sulkea pois avio-oikeden perinnöstä, siis puolisosi ei saa mitään kun vanhenpasi kuolee,vain sinä ja sitäkautta lapsesi.

Ei taida toimia enää sen kysyjän tapauksessa, jolle ilmeisesti tarkoitit vastata. Hän nimittäin sanoi, että on jo perittyä omaisuutta. Viittaisi siihen, että perittävät ovat jo kuolleet. Jos hänelle vielä on tulossa jostain perintöjä, niin silloin tuo ehdottamasi tietenkin toimii niiden perintöjen osalta.

ei ehkä toimi kirjoitti:

Ei taida toimia enää sen kysyjän tapauksessa, jolle ilmeisesti tarkoitit vastata. Hän nimittäin sanoi, että on jo perittyä omaisuutta. Viittaisi siihen, että perittävät ovat jo kuolleet. Jos hänelle vielä on tulossa jostain perintöjä, niin silloin tuo ehdottamasi tietenkin toimii niiden perintöjen osalta.

Lue lisää

Vanhempani ovat kyllä elossa, mutta eivät enää oikeustoimikelpoisia vaikean dementian takia. Tuo vaihtoehto on poissuljettu.