kiusaajat

toteuttaa kun nettikiusaaminen yleistynyt ja "mustamaalaamista" ja juoruja ei juoruakkojen/ ukkojen likaisissa suissa ei pysäytä mikään ennenkuin kuopataan.

olen seurannut kiusaamistapausta sivusta jossa eräs työntekijä mustamaalaa toista innokkaasti. Kun homma ei mennytkään ihan putkeen niin kiusaaja jäi sairaslomalle. Sitä ennen kulki kyyryssä ja piilotteli huoneessaan. Molemmat voivat huonosti. On hieman kyökkipsykologiaa diagnosoida mutta kiusaajalla on kyllä melko paljon viitettä narsistiseen persoonallisuushäiriöön. Tosiasiassa kiusaaja kiusaa siksi, että kokee huonommuutta, kateutta ja kokee varmaan vilpittömästi toisen niin ärsyttäväksi, ettei jää jäljelle kuin koettaa mitätöidä ja halventaa toista. Näin hän saisi itsearvostustaan takaisin. Toiminnan motiivi voi olla tiedostamaton. Naristi on äärettömän kateellinen sekä itsetunnoltaan hauras, egoa kyllä riittää. Narsisti osaa käsitellä negatiivisia asioita itsessään vain toisen kautta ja on tarkka havainnoimaan mm. narsisti voi nähdä toisessa narsistisia piirteitä, joita ei itsessään kykene käsittelemään. Hän puolustautuu sillä, että toinen on hänelle kateellinen vaikka kateus on hänessä itsessään. Narsisti pakenee usein alkoholiin tai muuhun epätoteen maailmaan. Loukkaantumisherkkyys narsistilla on todella alhainen, hän tutkailee haukan tavoin sitä, miten häneen suhtaudutaan on poimii valppaasti kaikki merkit jos toinen ei hänen erinomaisuuttaan havaitse. Narsistille maailma on täynnä tyhmiä ja ilkeitä ihmisiä. Narsisti kolahtaa ennemmin tai myöhemmin omaan luonteeseensa. Onnellinen hän ei ole. Tosin vaikea heitä on sääliäkään, sen verran vastenmielisiä ovat. Ainoa keino on pysyä kaukana. Harvoin edes terapia puree tosi narsistiin, sairaudentunnetta kun ei ole. Narismi periytyy vahvasti: ei ehkä geneettisesti mutta sosiaalisesti. Empatiakyvytön vanhempi ei pysty antamaan lapselle tervettä peiliä minutta rakentamaan. Siksi monen esim. päihde tai kiihtouskonnollisten perheiden lapsilla on mielenterveysongelmia itsellään.

Olen kiusattu ja usein leikin ajatuksella, miten kävisi, jos toimisin, kuten laki velvoittaa. Marssisin esimiehen pomon puheille, joka pyöristelisi asioita ja pyytäisi minua vielä miettimään omaan osuuttani ongelmissa. Tästä juttu lähtisi kuitenkin kiusaamisen siunaajana toimivan lähiesimiehen ja hänen kiusaavien kamujensa korviin. Elämäni työpaikalla vaikeutuisi huomattavasti. Saisin kuunnella vittuilua henkikökohtaisuuksista irtisanomisuhkauksiin. Työsuojelujärjestelmä ei meillä toimi, joten menisin lopulta työterveyshuoltoon, joka kirjoittaisi sairaslomaa sairasloman perään, kunnes pidettäisiin yhteistyöpalaveri, jossa minut todettaisiin omasta syystäni kyvyttömäksi jatkamaan työnanatajan palveluksessa. Olisin sitten vajaakuntoisena työttömänä, joka lopulta patistettaisiin mihin tahansa koulutukseen. Tämän jälkeen olisin luultavasti jälleen työttömänä, koska olen keski-ikäinen. Eläisin puhtaasti yhteiskunnan tukien varassa. Tällä välin nykyinen sairas työyhteisöni kiusaisi jo uusia uhreja, joita odottaisi sama putki.

Tylsä tarina. Jos kaikki Suomen kiusatut lähtisivät ensi viikosta alkaen toimimaan samoin, työterveyshuollot ja muut viralliseen auttamisketjuun kuuluvat tahot menisivät tukkoon. Melko pian työttömyys lisääntyisi, kun kiusatut päätyisivät kortistoon. Sos.tukien maksatus vaikeutuisi. Päättäjät ja media vauhkoontuisivat "työhaluttomuuden" räjähdysmäisestä kasvusta maassamme. Kiusaaminen työpaikoilla kuitenkin jatkuisi, sillä siihen ei kajota pitkällä tikullakaan!