Ero, vaikka kumpikin rakastaa.

Suhteemme oli vasta alussa. Vain 2kk oltiin yhdessä. Oltiin tätä ennen tunnettu jo jonkun aikaa. Tämä mies oli ihastunut minuun, soitteli ja lähetteli viestejä useasti. Puhuttiin päivittäin messengerissä mukavia, ymmärrettiin toisiamme ja huomattiin että viihdytään yhdessä. Alussa miulla ei ollut kiinnostusta häntä kohtaan. Kun tutustuin paremmin, ihastuin.
Yhdessä ollessamme tykättiin tosi paljon toisistamme, meillä meni hyvin. Kun ei nähty, kummallakin oli tosi ikävä. Puhuttiin suhteestamme todella avoimesti, missä mennään ja miltä kummastakin tuntuu.
Mies halusi olla minun kanssa ja hänellä oli hyvä olla kanssani, olin kuulemma niin kiltti ja sydämellinen ihminen. Hän sanoi ettei pysty olla ilmankaan minua. Mutta joku tästä puuttuu. Hän ei ollut kuitenkaan varma, ei tiennyt mitä tehdä, koska tykkäsi minusta. Hän oli vaan niin tarkka kaikesta, hänen on ollut aina vaikea löytää naista, koska kaiken pitää loksahtaa paikoilleen. Jokin meissä oli erilaista ja se häntä häiritsi. Minusta liian pieni syy. Ja olisin halunut jatkaa suhdetta. Mutta sovittiin yhdessä, että ero on paras vaihtoehto.

Kumpaakin sattui todella paljon. Kummallakaan ei ole ketään muuta kiikarissakaan.
Ja sovittiin että ollaan hyvät ystävät, niin kuin sillion aluksi, ennen seurustelua.
Erosta on nyt viikko, ja pidetään tiiviisti yhteyttä. Hänellä on ikävä minua, eikä halua menettää minua ystävänä. Minussa oli kaikki hyvää, mutta rakkaus vain puuttui. Hän haluaa nähdä minua ja tehdä yhdessä kaikkea.
Nähtiin yksi päivä, ja halailtiin ystävinä. Meillä on todella hyvät välit, välitetään toisistamme paljon ja hän haluaa vielä tulla meille yöksi ja olla kanssani. Ei pysty olla ilman minua. Eikä hän ollut vielä jättäessään varma, haluaako erota lopullisesti.

Minä olisin valmis jatkamaan hänen kanssa. Mutta ei olla puhuttu vielä siitä.

Mitä tämä voi tarkoittaa? Luulen että hän vielä ikävöi minua ja toivon että haluaisi palata.
Mutta ainakin löysin todella ihanan ystävän :)