Silikonit

Minä en koskaan ottaisi silikoneja toisen mieliksi. Jos toinen on valmis JÄTTÄMÄÄN sen takia etten ota silikoneja, niin auttaisin häntä ja potkaisisin sinne missä pippuri kasvaa! Jos hän OIKEASTI sinusta välittää, niin hän ei missään tapauksessa painottaisi sinua tuollaiseen asiaan, vaan päin vastoin ehdottaisi ettet ota koska ne ovat niin vaaralliset! Minusta on vääränlaista "uhrautumista" se, että tekee itselleen hallaa koska toinen ei ole sinuun tyytyväinen sellaisena kuin olet.

Kyllä sinua arvostavia fiksuja miehiä löytyy. Eivät välttämättä ole niitä machoimpia, mutta ymmärtävät terveyden ja aidon kauneuden päälle.

Jos hänellä on sairaita päähänpinttymiä, että kaikilla naisilla pitää olla kauheat melonit niin anna hänen pitää päähänpinttymänsä vaikka sitten erossa sinusta. Jos todellakin itse olet tyytyväinen vartaloosi niin älä missään nimessä mene sitä muuttamaan! Vika on avopuolisosi päässä!

Ehdota että mies käy vuoden terapiassa puhumassa fiksaatiostaan, jos vielä sen jälkeen on sitä mieltä että silikonit on saatava niin sitten harkitaan uudelleen.

Tuollainen vaatimus puolisolta on täysin sairas, ja kaukana rakkaudesta.

Tuollaisen miehen voisit jättääkin saman tien. Hän varmaan tulee painostamaan sinua koko ikänsä. Ja mikä tärkeintä: sinä et kelpaa hänelle sellaisna kuin olet.

Myöhemmin tulet tuosta kärsimään vaikka vielä oletkin kestänyt. Mitäs sitten kun vanhenet? Voi olla ukon listassa hieman enemmänkin noita kirurgisia "tarpeita" sinun osaksesi.

Olet kaunis juuri omana itsenäsi. Rumat ne silikoneilla koreilee ja vielä vähemmän kun et itse niitä halua.
Sairasta kiusata sua tuollaisella asialla.

Voi hyvänen aika. Jätä nyt moinen paskiainen heti! Ei tuollainen mies ole sinun arvoisesi.

Kaameeta ajatella, että mies ei rakasta sinua sellaisena kuin olet.

Itse valitettavasti jouduin turvautumaan silikooneihin, koska minulle ei tullut edes aaaa-kuppeja. Ei siis mitään, mutta tämän tein ihan itseni takia...en ikinä miehen takia.
Jos minulla olisi ollut edes a-kuppi, en olisi tähän ryhtynyt.

Joka tapauksessa miehelläsi viiraa:(.
Varmasti olet upea nainen ihan omana itsenäsi!!!!
Älä suostu mihinkään mikä sinusta itsestäsi ei tunnu hyvältä.

tahtoo tämä mies ainakin!Ja ajatteles jos se suhde sitten kariutuu kuitenkin?

Miten suhteenne voi muuten olla tasapuolinen ja onnellinen, jos mies ei pidä sinua viehättävänä? Tästähän on ihan selkeästi kyse, jos seksi ei tissien takia kiinnosta.

Sinuna olisin jo 10 vuotta sitten jättänyt miehen, ei tuo mielipide tuosta muutu. Mitäs sitten, kun on lapsia ehkäpä? Raskausarvet? Ehkäpä riipahtavat tissit? Mites sitten?

Jos hän on sinut valmis jättävään muovinpalasten takia, niin sinuna kyllä miettisin tarkoin, onko suhde tasapuolinen ja onnellinen? Miten se on tasapuolinen tuossa tilanteessa, jos mies uhkaa lähteä jatkuvasti?

Kun et itse niitä halua, niin älä niitä hanki. Mikset saman tien ehdottele, että mitäs jos mies hankkis penisjatkeen? Oisko vielä vähän botoxia otsaan ja muualle, ettei varmasti ilme värähdä?

Siis mies ei tuosta muutu, kuten olet 10 vuoden kuluessa huomannut. En ymmärrä ,miten olet jaksanut tuollaista vähättelyä koko ajan. Vaihda vielä miestä, kun voit ja olet hehkeä. Et sitä enää 10 vuoden päästä ole. Entäpä sitten kun tulee rypyt? Suonikohjut?

Uskallatko riskeerata hedelmällisen aikasi mieheen, joka sitä ei arvosta eikä aio muuttua? Entäpä, jos hän vaihtaakin jossain vaiheessa nuorempaan? Siinä vaiheessa, kun sinulla ei ole enää niin hyvin valinnanvaraa?

Miehelläsi on jonkinlainen "pinttymää" isotissisestä naisesta, eikä se kai sitten siitä miksikään muutu. Jos miehesi ei hyväksy sinua, mitä sinä voit suhteelta saada?? Uskoakseni et juuri mitään? Ihminen kaipaa kuitenkin eniten sitä, että saa olla oma itsensä ja että tulee hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on.
Minulla on silikonit, mutta siksi, että itse halusin kahden lapsen ja imetyksien jälkeen "tyhjät pussit täydemmiksi". Tämä oli mieheni ja minun yhteinen päätös ja nyt molemmat ovat tyytyväisiä. Isorintaista minusta ei saa kun olen aika pienikokoinen, mutta mieheni on kuitenkin tyytyväinen minuun.. ja olisi ollut ilman implanttejakin. Aloite oli minun ja mies hyväksyi. Pointti siis se, että jos et itse halua, ei ole mitään järkeä.
Miksi ihmeessä olette "tapelleet" asiasta vuosia?? Miksi et ole lähtenyt jo aikoja sitten?? Varmasti on miehiä, jotka osaavat arvostaa naista, eivätkä koko ajan latele vaatimuslistaa naisen eteen!!
Nykyinen miehesi ei ole arvoisesi.. niin se vaan on :(

Kyllä mäkin mietin, että nko tää provo.
"Muuten suhteemme on todella tasapuolinen ja onnellinen. "
Miten muuten? Mies ei hyväksy sua sellaisena kun olet, vaan haluaa että menet leikkaukseen sen takia. Hän on pakkomielteinen. Uhkaa jättää sut. Ei halua koskea sinuun, koska et vastaa ihannetta. Mietit alistumista uhraukseen, mikä on riskialtis, ja mitä et halua...

Mitenkähän tommonen suhde voi olla onnellinen ja etenkään tasapuolinen? Vaadit peniksen pidennykseen miestäsi?
Mun mielestä sulla on kyllä kieroutunut käsitys terveestä ja toimivasta suhteesta ja kohtuullisuudesta. Puhumattakaan miehestäsi.

En voi muuta sanoa, kun että jätä se mies ja mene sitten psykologille juttelemaan, miksi siedät tuollaista ja mikä saa sut edes harkitsemaan. Mitä kaikkea muuta teetkään vaikka et halua? En tiedä, eikä tarvitse, mutta tosissaan, jotain on kyllä pahasti vialla. Ja tämä oli kaikella rakkaudella sanottu, ei vit**llakseen. Että saisit itsetuntosi oikeasti kuntoon, koska kunnossa se ei voi olla.

Mutta jokainenhan valitsee mitä on valmis tekemään. Että eipä sillä.

tosiaankin kuulla ne faktat joilla perustelet että suhteenne on muuten "tasapainoinen ja onnellinen".

Ei perkele varmaan ole, jos siitä meinaa tulla ero että sinä et halua sisikuntaasi ylimääräistä tavaraa hänen mielikseen. Huom. kyseessä on iso leikkaus joihin on naisia kuollut, muista komplikaatioista puhumattakaan.

Miehelläsi on sairatta lähentelevä fiksaatio. Sinä et ilmeisesti arvosta itseäsi kovinkaan korkealle, tai sitten olet miehen kanssa joko rahan tai sosiaalisen statuksen vuoksi, ne ehkä tuovat sitten sen onnelisuuden ja tasapainoisuuden?

Koita nyt ajatella ihan itsekkin. Jos muut miehet kerran kuolaavat perääsi niin katsele niistä joku tervepäinen tapaus.

Mulla oli joskus aikoja sitten samanlainen mies. Kroppa timmissä kunnossa ja vaatekoko xs, c-kupin rinnat, pitkät tummat hiukset, urheilin ja tein mallin töitä. Miehelle en vaan riittänyt, ilmeisesti häntä otti päähän että en pitänyt itseäni niin timminä hänen takiaan, vaan itseni.

Hän alkoi n. vuoden seurustelun jälkeen vaatia, että ostaisin isommin topattuja rintsikoita. Sen jälkeen alkoi pian sadella toiveita "pornommista" alusasuista ja tiukkojen nahkahousujen pitämisestä kaupungilla. Sitten tuli toive hiusten blondaamisesta (minulla on luonnostaan erittäin tumma tukka, lähes musta) ja lopulta silikonit.

Alusasutoiveisiin myönnyin, mutta siihen loppuikin sitten äijän miellyttäminen. Kun asiat eivät menneet niinkuin hän toivoi, alkoi hän haukkua, huoritella minua ja muuttui täydeksi siaksi. Siinä tuli aika äkkiä ero sitten. Kyllä siinä oli kyse tasan tarkkaan miehen egon nostatuksesta, minä olin siinä vaan näyttelyväline, jolla hän keräsi kavereilta kehuja, aivan kuten ylitunatulla autollaakin.

Älä ihmeessä ota niitä silikoneja! Kroppasi on sinun eikä miehesi. Minäkin elän nykyään ihanan miehen kanssa joka rakastaa minua tällaisena kuin olen, eikä haittaa vaikka jäisi aamulla meikkaamatta tai rinnat ei ole pään kokoiset.