Niin alkaa heti tuntumaan paremmalta. Enää ei edes parit nosta mulle kateutta. Parempi vaan elää omaa elämää.
Kun luovuttaa
M23,8
9537
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
vaan olet oppinut että sulla on oma elämä elettävänä. Olet nähtävästi ollut kateellinen toisten "onnelle", mitä se nyt milloinkin sitten tarkoittaakaan. Kun opit kunnioittamaan omaa elämääsi ainutlaatuisena, se alkaa maistua heti paremmalta, alat tehdä valintoja, joista on iloa sulle ittelles ja kun opit nauttimaan elämästäsi niinkuin kerroit, niin se alkaa näkyä ajan myötä myös ulospäin ja säkin lopulta löydät sen oman parin jota nähtävästi kaipaat. Et sä oo luovuttanut, vaan tajunnut ettei elämää voi määrätä vaan ehkä vain ohjailla oikeaan suuntaan. Kateus ei koskaan kannata koska se tekee vain ihmisen katkeraks eikä sellaista kukaan kestä...
vaan joksikin aikaa. Koskaan en kelpaa kokonaan kellekään (tyyliin naimisiin jne.) ja mitä nopeammin sen tajuan niin parempi. Ja en ole atm, ihan normaali tyyppi.
oikeaa vielä. Huonoa ei kannata ottaa ja sopivaa on vaikeampi löytää. Mutta etsimällä se onnistuu kunhan antaa ajalle ja tilaisuuksille (ihmisten tapaaminen) mahdollisuuden! Niin se vain menee! Tsemiä!! Pettymykset kuuluu elämään - meille jokaiselle, mutta niiden jälkeen aina välillä paistaa toi aurinkokin, usko pois.
etsimällä se ei onnistu.
Aika harva nainen haluaa naimisiin noin nuorena, vaikka olisitkin täysin kelpaava omana itsenäsi. Se ei ole mikään kelpaamattomuuden merkki...
pakkomielle, tai susta näkee että sä oot jotenkin epätoivoinen ja sellanen ei oo hyvä tavaramerkki naisrintamalla. Tutustu ihmisiin eri paikoissa mutta älä heti ajattele toista mahdollisena aviopuolisona tms. tai se toinen saattaa ahdistua kun siitä tuntuu että siihen ripustaudutaan. Rakenna suhdetta pikkuhiljaa tapailemalla ja tutustumalla - keksi joku uusi harrastus vaikka seinäkiipeily tms, missä tapaat ihmisiä. Pelkästään etsiminen ei oo se juttu vaan "törmääminen" erilaisiin ihmisiin erilaisissa paikoissa. Kato lehtiilmoituksista mitä tapahtumia on ja mee niihin, ei ne kaikki ees maksa mitään välttämättä. Ja tosi on niinku tos aiemmin kirjotettiin, ettei kyse ole sun kelpaamisesta vaan siitä että ei kaikki sun ikäset naiset hae välttämättä aina sitä varsinaista aviopuolisoa. Eli ei kysymys tartte todellakaan ollenkaa olla se että sä olisit jotenkin kelpaamaton tai huono. Unohda se nyt alkuunsa, -jeps?! :)
kohta olen 30v ja varma etten siihenkään mennessä kelvannut.
kiitos sulle kommenteistasi! :)
Oletko onnistunut luovuttamaan? Minäkin nimittäin luulin onnistuneeni, mutta aina se kaipuu palaa jostain, ja sitten saa taas riutua ja valittaa, kunnes lopulta onnistuu tuudittautumaan joksikin aikaa seesteisen ikirunkkarin elämään.