Kosinta on varmasti ikimuistoinen kokemus. Itseltäni se kokemus vielä puuttuu, mutta olisi kiva kuulla kuinka paljon eri kulttuuri taustaisten kosinnat eroavat toisistaan, vai eroavatko?
Kuinka teillä
kosittiin?
11873
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
nigerialainen tuli 7 päivää ennen oleskeluluvan umpeenmenoa sanomaan mennäänkö naimisiin ja mieluiten heti
Nigerialainen "turvapaikanhakija" vaati naimisiin kanssaan tai yhteisen lapsen. Kun en näihin suostunut, jätti minut.
Löysi paperivaimon hyvin pian, ennenkuin kielteinen turvapaikkapäätös ehti tulla.
kai sinä tarkoitit kuinka mies kosii? ( siis perinteisesti mies kosii eikö niin?)
Ihmettelen että nyt täällä suomipoika vastaa kuinka hänet on nigerialainen mies kosinut!
Aika tuntematon ilmiö mutta se ei ole minulta poissa eikä mulla ole mitään homofobiota.
Olimme pitkällä kävelyllä (jotain 12 km) viileänä kesäpäivänä, ja kun olimme kaukana kotoa, alkoi sataa aivan kaatamalla. Juoksimme jonnekin katokseen sadetta suojaan, ja siellä tämä sitten tapahtui. Ei siinä mitään kummallista kai ollut. Ei tainnut olla ihan suunniteltu juttu muutenkaan, vaan vähän niin kuin pääsi suusta. :-)
miten varsinainen kosinta sujui - miehen kulttuurissa kun kaikkeen avioliiton solmimiseen liittyviin juttuihin kuuluu niin paljon perinteisiä tapoja, mutta tulin siihen lopputulokseen, että ei mies oikeastaan koskaan kosinut. Päätettiin vain, että nyt mennään naimisiin. Rikoimme kaikkia muitakin traditioita, joten miksi emme myös tässäkin kohtaa...
Tarkoitus oli mennä naimisiin kesällä 2003, mutta yllätimme molempien suvut, ja avioiduimmekin jo talvella. Päätimme haluta naimisiin auringonlaskun aikaan paratiisirannalla, ennen Suomeen paluutamme ja niin sitten teimme.
Kysymyksesi oli hyvä - pistän sen kiertoon, kunhan mies tuolta heräilee. Katsotaan, miten hän asian muistaa...
että kyllä hän kosi. Kun olin hämmästyneen näköinen (en todellakaan muista kosintaa), niin hän selvensi kysyneensä, että mennäänkö naimisiin nyt heti. No, siinä hän on oikeassa, en vaan mieltänyt sitä kosinnaksi, sillä mielestäni kysymys oli ainoastaan alkuperäisen suunnitelman muuttamisesta.
Oli hauskaa palata muistojen tielle, ja kiitos aloittamasi keskustelun, teimme aamukahvilla istuessamme päätöksen käväistä ensi kesänä visiittillä Agrassa, jossa suhteemme aikoinaan alkoi. Tämä oli miehen idea - en koskaan tiennyt, että hänestä löytyy tällaista romantiikkaa arjenpyörityksen keskellä.
Njuu, meilläkin tuossa pari viikkoa sitten vain päätettiin, että mennäänpäs naimisiin, ei siinä sen kummempia kommervenkkeja ollut. :)
Tässä keväällä olisi tarkoitus käväistä maistraatissa ja pitää kunnon keimit sitten suvulle ja ystäville myöhemmin kun olemme rahoissamme. :)
Nimimerkillä "Siviilisäätytodistusta odotellessa".
Olimme juhlissa aurinkoisena kesäpäivänä, meillä oli valtavan hauskaa. Mies sanoi iloisesti: "sun kanssa olisi varmasti ihana olla naimisissa". Minä vastasi: "voin myös hyvin kuvitella, että se olisi aivan ihanaa." Jälkeenpäin mies väitti, että tuo oli jo se kosinta ja minä olin sanonut "kyllä" :-) Minä kylläkin vaadin jälkeenpäin uuden "oikean" kosinnan, timanttisormukset ja kaikki.
Mies oli ollut työmatkalla pari päivää ja sitten illalla soittaessa kyseli että miltäs kuulostais... oli kotiin tullessa sormus ja kukkapuska mukana ja siinä lentokentän aulassa sitten "suoritti kosinnan virallisesti". Ei ehkä romanttisinta ja omaperäisintä, mutta toimi meillä :-D
Mies tuli pikareissultaan Turkista (taas hautajaiset)ja olimme menossa illalla unille. Tulin makkariin yöpuvussa ja ilman silmälasejani. Mies pyysi että "Voitko kulta tuoda vielä mun puhelimen keittiön pöydältä?" Kipitin keittiöön kaikessa pimeydessä ja hamusin keittiön pöydältä kännykkää. Jotain siinä oli päällä, mutta kaivoin kännyn ja palasin makkariin. Mies siihen että, "eikö siellä ollut jotain muutakin pöydällä?" En mä tiedä, onko? Suhautin takaisin keittiöön ja sieltä kaappasin sormiini pienen punaisen pussukan. Takaisin makkariin ja nyyttiä availemaan. Hah, sormuslaatikkohan se siellä.. Ja oikein kaunis rinkula sieltä paljastui.. ;) Loppu tarinasta sensuroitakoon..
Olimme vastarakastuneita ja tiesimme, että haluamme olla yhdessä. Mies oli lähdössä armeijaan ja minä palaamassa Suomeen. Suhteen tulevaisuudesta jutellessamme naimisiinmeno tuli mainituksi ensin puoliksi leikillä, mutta ajan kuluessa muuttui itsestäänselvyydeksi. Loman lopussa olimme sormusostoksilla, ja tarkoitus oli ensin ostaa minulle vain muuten vaan-sormus, mutta ex-tempore päätimme hankkia sellaisen myös miehelleni, ja paikkansa ne löysivät molempien vasemmasta nimettömästä. :) Nyt olemme olleet onnellisesti yhdessä kuusi vuotta, naimisissa kaksi ja puoli.