Meillä on hyvä suhde molempiin appivanhempiin. Ainoa asia mikä oikeastaan rassaa on se, että mikä työnjako perheissä on.
Itse olen saanut kasvaa perheessä missä isä on aina osallistunut myös kotitöihin. Mieheni taas on vastavuoroisesti perheestä, missä äiti tekee taas ihan kaiken, isänsä juuri mitään.
Vaikeata näistä lähtöastelmista tekee se, kun menemme kyläilemään appivanhemmille pidemmäksi aikaa. Itse olen aina ottanut roolin omien vanhempien luona helpottaa vanhempieni työtaakkaa laittamalla vastavuoroisesti ruokaa ja siivoamalla. Joskus nakitan saamani kasvatuksen uhmassa myös miestäni mukaan esim. tiskaamaan.
Mutta mieheni vanhempien luona siirränkin sitten auttamisen vastuuta oikeudenmukaisesti miehelleni, joka taas on oppinut omassa kotonansa kai enemmän vain olemaan. Kotonamme mies kyllä tekee kotitöitä paljonkin. Itse taas en oikein uskalla tehdä anopin keittiössä mitään, hän kun on ihmisenä huomattavasti hallitsevampi kuin oma äitini, joka ei näkyvästi ota keittiötä omaksi alueekseen. Toisaalta en edes opittujen arvojeni puolesta suostuisi yksin anoppini kanssa kantamaan vastuuta ruoasta ja jälkien siivoamisesta. Silti...joka kerta anoppilassa (tästä talosta oikeampi nimitys) tunnen itseni riittämättömäksi kun en arvaa ja kehtaa toimia siellä kuin kotonani, toisin kuin mieheni omien vanhempieni luona. Enkä näe tuleeko tähän muutosta koskaan.
Onko muilla vastaavanlaisia tuntemuksia?
Työnjako Anopeilla
18
1141
Vastaukset
- oppinut..
Vaikuttaa ihan sinun omalta korvein välissä olevalta ongelmaltasi (hyvällä tarkoitettu :)).
Aikuiset ihmiset eivät ole velvollisia tai vastuullisia toisten tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. Sinä teet justiinsa vain oman osuutesi uhrautumatta ja jos muut eivät tee osuuttaan saavat siitä itse kärsiä ja kantaa vastuunsa.
Neuvoksi, että ota ihan rennosti vaan ja lopeta muiden holhoaminen. Perheiden tavat ovat erilaisia, eikä sinun tehtäväsi ole puuttua muiden sukujen tapoihin. Kuten sanottu, kannattaa huolehtia VAIN omista asioista.- aloit*
Huolehdin lähinnä siitä, että ketään ei jätetä ns. yksin, ja että ketään ei pidetä itsestään selvyytenä edes arjessa. En nyt oikein ymmärtänyt reagointiasi.
Ja onhan miehenikin minun asiani, yhdessä kun elämää taivalletaan. Se, että hän on oppinut synnyinperheessään toisen roolituksen, ei katso sitä ettei hän olisi kykenevä oppimaan muuta. Onhan hän oppinut kotitöihin yhteisessä kodissammekin.
En silti yritä tuomita muiden tapoja tehdä asioita, joskus selkeä työnjako voi olla ainoa tapa suoriutua arjesta. Mutta kukapa äiti ei olisi kiitollinen jos poikansa oppisi myös arvostamaan hänen työtään kotona, välin auttamalla tätä askareissaan. Miksi se olisi aina miniän tai tyttären tehtävä?
Siis tarkoitukseni ei ollut loukata ketään, niinkuin itse käjistäessä ehkä tulkitsit. Tarkoitus oli herättää keskustelua aiheesta. Lähinnä roolien vaihdosta ja siitä miten uudenlaiseen perheeseen sopeutua, ja omalta kohdaltani lähinnä se, mistä tiedän missä toisen ihmisen pätemisen reviiri kulkee? - näkemys..
aloit* kirjoitti:
Huolehdin lähinnä siitä, että ketään ei jätetä ns. yksin, ja että ketään ei pidetä itsestään selvyytenä edes arjessa. En nyt oikein ymmärtänyt reagointiasi.
Ja onhan miehenikin minun asiani, yhdessä kun elämää taivalletaan. Se, että hän on oppinut synnyinperheessään toisen roolituksen, ei katso sitä ettei hän olisi kykenevä oppimaan muuta. Onhan hän oppinut kotitöihin yhteisessä kodissammekin.
En silti yritä tuomita muiden tapoja tehdä asioita, joskus selkeä työnjako voi olla ainoa tapa suoriutua arjesta. Mutta kukapa äiti ei olisi kiitollinen jos poikansa oppisi myös arvostamaan hänen työtään kotona, välin auttamalla tätä askareissaan. Miksi se olisi aina miniän tai tyttären tehtävä?
Siis tarkoitukseni ei ollut loukata ketään, niinkuin itse käjistäessä ehkä tulkitsit. Tarkoitus oli herättää keskustelua aiheesta. Lähinnä roolien vaihdosta ja siitä miten uudenlaiseen perheeseen sopeutua, ja omalta kohdaltani lähinnä se, mistä tiedän missä toisen ihmisen pätemisen reviiri kulkee?Sepä se, että huolehdit muista siirtää muiden vastuun kotitöistä sinulle.
Vaikka olette naimisissa ei sinun tehtäväsi ole kouluttaa ja opettaa toista ellei hän sitä itse halua. Et omista toista ihmistä joten et voi häntä määrätä tekemään haluamiasi asioita.
Äidin ja pojan välinen työnjako on heidän kahden välinen asia, joka ei kuulu kellekään muulle osapuolelle, ei siis pojan vaimollekaan. Jos äiti suostuu passaamaan poikaansa, se on hänen päätöksensä.
Kukaan ei ole määrännyt mitään tehtäviä miniälle tai tyttärelle, he ovat itse osansa valinneet. Miniän, tyttären tai äidin ei ole mikään pakko tehdä muiden täysi-ikäisten eteen mitään jos eivät halua. Eiköhän aikuiset ihmiset osaa itsekin ruokansa eteen vaivaa nähdä jos ei kukaan sitä eteen valmiina tuo.
En tulkinnut mitään loukkaavaa tekstissäsi vaan tulkitsin sen sellaisena mihin asemaan suomalaiset naiset on alistettu kulttuurin ja kasvatuksen myötä. Nyt olisi aika vihdoinkin heittää pois marttyyrin viitta harteilta ja lopettaa muiden hyysääminen jos ei sitä itse vapaaehtoisesti sitten halua.
Mitä ihmeen väliä on sovituilla rooleilla ja muiden tekemisillä! Kun huolehtii vain omista asioista ja rooleista muut huolehtivat omistaan tai ovat huolehtimatta. Vai ajattelitko itsesi jonain työnjohtajana, jonka tehtäviin kuuluu valvoa muiden työtehtäviä ja niistä suoriutumista? - ....................
näkemys.. kirjoitti:
Sepä se, että huolehdit muista siirtää muiden vastuun kotitöistä sinulle.
Vaikka olette naimisissa ei sinun tehtäväsi ole kouluttaa ja opettaa toista ellei hän sitä itse halua. Et omista toista ihmistä joten et voi häntä määrätä tekemään haluamiasi asioita.
Äidin ja pojan välinen työnjako on heidän kahden välinen asia, joka ei kuulu kellekään muulle osapuolelle, ei siis pojan vaimollekaan. Jos äiti suostuu passaamaan poikaansa, se on hänen päätöksensä.
Kukaan ei ole määrännyt mitään tehtäviä miniälle tai tyttärelle, he ovat itse osansa valinneet. Miniän, tyttären tai äidin ei ole mikään pakko tehdä muiden täysi-ikäisten eteen mitään jos eivät halua. Eiköhän aikuiset ihmiset osaa itsekin ruokansa eteen vaivaa nähdä jos ei kukaan sitä eteen valmiina tuo.
En tulkinnut mitään loukkaavaa tekstissäsi vaan tulkitsin sen sellaisena mihin asemaan suomalaiset naiset on alistettu kulttuurin ja kasvatuksen myötä. Nyt olisi aika vihdoinkin heittää pois marttyyrin viitta harteilta ja lopettaa muiden hyysääminen jos ei sitä itse vapaaehtoisesti sitten halua.
Mitä ihmeen väliä on sovituilla rooleilla ja muiden tekemisillä! Kun huolehtii vain omista asioista ja rooleista muut huolehtivat omistaan tai ovat huolehtimatta. Vai ajattelitko itsesi jonain työnjohtajana, jonka tehtäviin kuuluu valvoa muiden työtehtäviä ja niistä suoriutumista?Heh. En ole työnjohtaja, vaan sopeudun itse kyllä tekemään esim. keittiössä töitä useamman kanssa ja olen myös vastaanottavainen muiden ohjaukselle.
Niin, no toisaalta, olen ehkä siinä mielessä työnjohtaja, että pidän huolen ainakin omassa kotonani, että jokainen tekee jotain yhteisen hyvän eteen, ilman perinteistä roolijakoa. Kun on tottunut siihen että jokainen ottaa osaa kodin arjen pyörittämiseen, ei voi katsoa tv:n edessä röhnöttävää miestä, joka antaa vain naisen raataa. Kyse onkin itsekunnioituksesta.
Ja kyllä parisuhteessa saa ja tulee voida opettaa puolisoaan, jos toinen on vastaanottavainen yhteisten asioiden hoidolle. Kyllä jokaisen aikuisen miehen, jolla on omatunto ja joka välittää yhtään läheisistään tulisi osallistua myös arjen pyörittämiseen, huolimatta siitä mitä mallia on omassa kodissaan ammentanut. Mieheni ymmärtää kyllä tämän, ja kiitos tästä kuuluu ihan vaan sille että hän ehti asua omillaan ennen kun tapasimme. Pahinta onkin katsoa kuinka tuo fiksu mies asettuu niin helposti isänsä tallomaan rooliin omassa kotonaan. Tämä nostaa myös periaattellisesti omat käteni pystyyn.
Ja olen kyllä kanssasi eri mieltä siitä, että jokaisen tulisi huolehtia vain omista asioistaan. Tämä maailma olisi tuolla periaatteella aika mätä, jos kukaan ei ottaisi huomioon tekemisissään muita ihmisiä. Tai itse en ainakaan haluaisi noin julmassa yhteisössä elää. - ..............
.................... kirjoitti:
Heh. En ole työnjohtaja, vaan sopeudun itse kyllä tekemään esim. keittiössä töitä useamman kanssa ja olen myös vastaanottavainen muiden ohjaukselle.
Niin, no toisaalta, olen ehkä siinä mielessä työnjohtaja, että pidän huolen ainakin omassa kotonani, että jokainen tekee jotain yhteisen hyvän eteen, ilman perinteistä roolijakoa. Kun on tottunut siihen että jokainen ottaa osaa kodin arjen pyörittämiseen, ei voi katsoa tv:n edessä röhnöttävää miestä, joka antaa vain naisen raataa. Kyse onkin itsekunnioituksesta.
Ja kyllä parisuhteessa saa ja tulee voida opettaa puolisoaan, jos toinen on vastaanottavainen yhteisten asioiden hoidolle. Kyllä jokaisen aikuisen miehen, jolla on omatunto ja joka välittää yhtään läheisistään tulisi osallistua myös arjen pyörittämiseen, huolimatta siitä mitä mallia on omassa kodissaan ammentanut. Mieheni ymmärtää kyllä tämän, ja kiitos tästä kuuluu ihan vaan sille että hän ehti asua omillaan ennen kun tapasimme. Pahinta onkin katsoa kuinka tuo fiksu mies asettuu niin helposti isänsä tallomaan rooliin omassa kotonaan. Tämä nostaa myös periaattellisesti omat käteni pystyyn.
Ja olen kyllä kanssasi eri mieltä siitä, että jokaisen tulisi huolehtia vain omista asioistaan. Tämä maailma olisi tuolla periaatteella aika mätä, jos kukaan ei ottaisi huomioon tekemisissään muita ihmisiä. Tai itse en ainakaan haluaisi noin julmassa yhteisössä elää.Se, että huolehtii vain omista asioista ei sulje pois etteikö ottaisi huomioon muitakin. Nämä ovat kaksi eri asiaa.
No, elä sinä omassa käsityksessäsi ihan vapaasti ja stressaa vain ihan turhasta.
Kaikki eivät ole valmiita kyseenalaistamaan omaa ajatusmalliaan vaikka se olisi tuhoisaa niin itselle kuin ympäristölleenkin.
Et saa kannatusta ajatuksillesi aiankaan minun puoleltani. - .............
.............. kirjoitti:
Se, että huolehtii vain omista asioista ei sulje pois etteikö ottaisi huomioon muitakin. Nämä ovat kaksi eri asiaa.
No, elä sinä omassa käsityksessäsi ihan vapaasti ja stressaa vain ihan turhasta.
Kaikki eivät ole valmiita kyseenalaistamaan omaa ajatusmalliaan vaikka se olisi tuhoisaa niin itselle kuin ympäristölleenkin.
Et saa kannatusta ajatuksillesi aiankaan minun puoleltani.En siis saa kannatustasi sille, että työt kotona jaetaan tasapuolisesti, vai? En voi ymmärtää tätä muuten kuin niin, että olet itse mainitsemani "kivikautinen" mies tai nainen, jonka päätyö on kotityö.
Ihan ymmärrettävää, mies käy ulkona töissä, nainen tekee työt kotona. Todella harvinaista vaan nykypäivänä, jolloin suuri osa vanhemmista käy töissä, jäämättä kotiin. Ja kotityöt jää näin myös molemmille.
Vai mikä olisi mielestäsi oikeudenmukaisempi malli? Sekö, että mieheni, kun ei ole lapsuudenkodidssa joutunut mitään tekemään, ei tarvitsisi tehdä tästä syystä omassa kotonaankaan mitään. En ihan nyt ymmärrä logiikkaasi...ehkei tarvikaan :) - tarpeet
............. kirjoitti:
En siis saa kannatustasi sille, että työt kotona jaetaan tasapuolisesti, vai? En voi ymmärtää tätä muuten kuin niin, että olet itse mainitsemani "kivikautinen" mies tai nainen, jonka päätyö on kotityö.
Ihan ymmärrettävää, mies käy ulkona töissä, nainen tekee työt kotona. Todella harvinaista vaan nykypäivänä, jolloin suuri osa vanhemmista käy töissä, jäämättä kotiin. Ja kotityöt jää näin myös molemmille.
Vai mikä olisi mielestäsi oikeudenmukaisempi malli? Sekö, että mieheni, kun ei ole lapsuudenkodidssa joutunut mitään tekemään, ei tarvitsisi tehdä tästä syystä omassa kotonaankaan mitään. En ihan nyt ymmärrä logiikkaasi...ehkei tarvikaan :)Maailma ei ole oikeudenmukainen, sitä eivät pysty määräämään edes mitkään maailman lait. Tuomioistuinten langettamat tuomioitkaan eivät läheskään aina ole oikeudenmukaisia.
Kenellä perheenjäsenistä on valta päättää perheessä suoritettavista asioista ja määrätä muut oikeudenmukaisuuden nimissä tottelemaan tämän perheessä olevan "valtiaan" määräyksiä? Mielestäni ei kenelläkään!
Jos miehesi ajattelee, että hän ei tarvitse puhtaita vaatteita tai ruokaa, hän päättäköön siitä itse. Ei sinun tehtäväsi ole huolehtia hänen tarpeistaan ellet sitten sitä vapaaehtoisesti halua. Aikuinen huolehtikoon puhtaudestaan ja ruuastaan itse tai olkoon likainen tai nälissään, päätös on hänen omansa. Jos miestäsi ei häiritse likaiset astiat pöydillä tai likaiset sukat pitkin lattioita, hänellä ei ole syytä niitä korjatakaan. Jos nämä asiat kuitenkin sinua häiritsee on sinulla ainakin seuraavat vaihtoehdot: korjaat ne itse pois tai kerrot miehellesi, että kyseiset asiat häiritsevät sinua, että josko hän jatkossa ottaisi sinun toiveesi huomioon asioiden parantamiseksi. Miehesi joko on sinut huomioonottava ihminen ja hoitaa likaiset astiat ja vaatteet asianmukaisille paikoilleen tai sitten ei ota sinun tarpeitasi huomioon ja jättää likaiset tavarat lojumaan niin kuin ennenkin. Sinun asiasi on elää asioiden kanssa miten ne sitten ovatkin ja päättää jatkotoimistasi. Mies sitten päättää omista toimistaan sen mukaan miten asiat etenevät.
Kyse siis on miehesi asioista ja hänen päätöksestään tehdä asioille jotain tai olla tekemättä. Hän kantaa vastuun omista päätöksistään eli onko nälissään tai kulkeeko likaisissa vaatteissa. Hän kantaa myös oman vastuunsa siitä jos et enää haluakaan elää sottaisen ihmisen kanssa ja haluat vaikka sen vuoksi erota. Mies siis päättää omista asioistaan ja kantaa seurauksista vastuun. - .............
tarpeet kirjoitti:
Maailma ei ole oikeudenmukainen, sitä eivät pysty määräämään edes mitkään maailman lait. Tuomioistuinten langettamat tuomioitkaan eivät läheskään aina ole oikeudenmukaisia.
Kenellä perheenjäsenistä on valta päättää perheessä suoritettavista asioista ja määrätä muut oikeudenmukaisuuden nimissä tottelemaan tämän perheessä olevan "valtiaan" määräyksiä? Mielestäni ei kenelläkään!
Jos miehesi ajattelee, että hän ei tarvitse puhtaita vaatteita tai ruokaa, hän päättäköön siitä itse. Ei sinun tehtäväsi ole huolehtia hänen tarpeistaan ellet sitten sitä vapaaehtoisesti halua. Aikuinen huolehtikoon puhtaudestaan ja ruuastaan itse tai olkoon likainen tai nälissään, päätös on hänen omansa. Jos miestäsi ei häiritse likaiset astiat pöydillä tai likaiset sukat pitkin lattioita, hänellä ei ole syytä niitä korjatakaan. Jos nämä asiat kuitenkin sinua häiritsee on sinulla ainakin seuraavat vaihtoehdot: korjaat ne itse pois tai kerrot miehellesi, että kyseiset asiat häiritsevät sinua, että josko hän jatkossa ottaisi sinun toiveesi huomioon asioiden parantamiseksi. Miehesi joko on sinut huomioonottava ihminen ja hoitaa likaiset astiat ja vaatteet asianmukaisille paikoilleen tai sitten ei ota sinun tarpeitasi huomioon ja jättää likaiset tavarat lojumaan niin kuin ennenkin. Sinun asiasi on elää asioiden kanssa miten ne sitten ovatkin ja päättää jatkotoimistasi. Mies sitten päättää omista toimistaan sen mukaan miten asiat etenevät.
Kyse siis on miehesi asioista ja hänen päätöksestään tehdä asioille jotain tai olla tekemättä. Hän kantaa vastuun omista päätöksistään eli onko nälissään tai kulkeeko likaisissa vaatteissa. Hän kantaa myös oman vastuunsa siitä jos et enää haluakaan elää sottaisen ihmisen kanssa ja haluat vaikka sen vuoksi erota. Mies siis päättää omista asioistaan ja kantaa seurauksista vastuun.Selvä...olet siis yksin elävä mies. Ymmärrän. Mutta mieheni ei ole. Hän on päättänyt elää parisuhteessa, siis yhdessä jonkun toisen kanssa.
Hän ei ole myöskään yksin asuessaan elänyt kuin porsas vaikka mies onkin. Ja se, että mieheni synnyinkodissa on tehty kaikki sen eteen ettei mieheni olisi mitään kotitöitä oppinut, ei tarkoita eteikö hän ole joutunut itsenäistyesssään niitä tekemään. Nyt ei siis puhuta enää mistään mamman pojasta.
Ja jos hän menee vanhemmilleen oletuksena, että "sieltä saa kuitenkin ruokaa", ei kai ole kohtuutonta osallistua itse myös jotenkin äitiään avustaen. Edes sitten tiskinsä pois hoitaen.
Peilaat nyt tähän asiaan jotain omia menneitä tai katkerana uskolteltuja parisuhdetraumoja, siksi kärjistät. Kukaan terve ihminen ei näe vääränä sitä, että auttaa muita yhteisen hyvän eteen. Jokainenhan saa tietty halutessaan elää yksin miten haluaa, mutta parisuhteessa joutuu tekemään kompromisseja, niin minäkin olen joutunut tekemään. Siis sana oli KOMPROMISSI! ..paina mieleesi, jos vahingossa pääset vielä seurustelusuhteeseen.....
"Minä olin vesi, sinä maa,
kohtasimme rannalla" - heh..
............. kirjoitti:
Selvä...olet siis yksin elävä mies. Ymmärrän. Mutta mieheni ei ole. Hän on päättänyt elää parisuhteessa, siis yhdessä jonkun toisen kanssa.
Hän ei ole myöskään yksin asuessaan elänyt kuin porsas vaikka mies onkin. Ja se, että mieheni synnyinkodissa on tehty kaikki sen eteen ettei mieheni olisi mitään kotitöitä oppinut, ei tarkoita eteikö hän ole joutunut itsenäistyesssään niitä tekemään. Nyt ei siis puhuta enää mistään mamman pojasta.
Ja jos hän menee vanhemmilleen oletuksena, että "sieltä saa kuitenkin ruokaa", ei kai ole kohtuutonta osallistua itse myös jotenkin äitiään avustaen. Edes sitten tiskinsä pois hoitaen.
Peilaat nyt tähän asiaan jotain omia menneitä tai katkerana uskolteltuja parisuhdetraumoja, siksi kärjistät. Kukaan terve ihminen ei näe vääränä sitä, että auttaa muita yhteisen hyvän eteen. Jokainenhan saa tietty halutessaan elää yksin miten haluaa, mutta parisuhteessa joutuu tekemään kompromisseja, niin minäkin olen joutunut tekemään. Siis sana oli KOMPROMISSI! ..paina mieleesi, jos vahingossa pääset vielä seurustelusuhteeseen.....
"Minä olin vesi, sinä maa,
kohtasimme rannalla"Sainpahan hyvät naurut kirjoituksestasi :)!
En voi muuta kuin pahoitella miehesi puolesta, kun joutuu tuollaisen pirttihirmulta vaikuttavan kanssa elämään. Ja sukulaisreppanatkin saavat osansa päällepäsmäröinnistäsi. Huh huh.. - ................
heh.. kirjoitti:
Sainpahan hyvät naurut kirjoituksestasi :)!
En voi muuta kuin pahoitella miehesi puolesta, kun joutuu tuollaisen pirttihirmulta vaikuttavan kanssa elämään. Ja sukulaisreppanatkin saavat osansa päällepäsmäröinnistäsi. Huh huh..Sairaita ihmisiä täällä nää anopit, apet ja niiden aikamiespojat... ei voi muuta enää todeta.....
- mulle miehelle
................ kirjoitti:
Sairaita ihmisiä täällä nää anopit, apet ja niiden aikamiespojat... ei voi muuta enää todeta.....
mistä voit tietää kuka täällä on anoppi,kuka appi, kuka aikamiespoika ..??
Ei taida löytyä sulta siihen vastausta!
Elikkäs omat luulosi pidät totena...heh.
Katkera..ko..??
- ökföljdkhf
Minustakin kotityöt kuuluvat sekä miehelle, että naiselle. Me miehen kanssa teemme kotona myös kumpikin kotitöitä.
Oma äitin tykkää tehdä ruuat eikä minun tarvitse sinne keittiöön mennä. Miehen äiti pääsääntöisesti tekee ruuat eikä ole siitä niin innostunut. Siellä on hieman hankalaa kun ei tiedä mitä tehdä.
Hän on itse kärsinyt taas oman miehensä sukulaisten vanhankantaisista ajatuksista.
Siksi siis toisaalta siellä on syyllinen olo kun/ jos ei tee mitään toisaalta emme mitään palvelua vaadikkaan.
Ja jos pidemmäksi aikaa menisi niin voisi laittaa omat ruokansa.
Miehen isän isä taas vanhanaikainen ja siellä törmäsin siihen ajatteluun, että naisten täytyisi passata. Ohitin sen ja en mene sitten.
En muuta omaa tasaarvo ajattelua joidenkin muiden takia. Sellainen normaali vieraanvaraisuus on ok, tietenkiin keittelen kahvia y.m.s omille vieraille, mutta kohtuutonta olettaa, että alkaisin hoitaa joidenkin kaukaisten mies suksulaisten huusholleja.
Mutta siis ymmärrän sinua, on vaikea määritellä miten auttaa vieraassa paikassa jos sieltä päästä ei tule toivetta. Itse ehkä juttelisin miehelle, että hän kysysi ja sitten tietenkin osallistuisi eikä kaataisi sinun niskoillesi töitä. - random_N
Ehkä avauksesta saa väärän käsityksen, mutta siitä tulee se tunne että avaajan mielestä hänen lapsuuskotinsa malli on hyvä ja oikea ihan siksi että se on avaajalle tutumpi.
Teet vaan anoppilassa sen minkä haluat ja muut tekevät samoin. Älä stressaa muiden puolesta.- aloit*
Pitää paikkansa, kunnioitan saamaani kasvatusta ja isäni antamaa miehen mallia. Mutta voin olla varma, että kuka tahansa muukin nyt kannattaa oikeudenmukaista työnjakoa kotona.
En usko että perinteistä työnjakoa, missä nainen laittaa ja mies makaa, kannattaa muut kuin saamattomat, vaimoaan halvelksuvat miehet tai omaa arvoaan tehostavat naiset. - random_N
aloit* kirjoitti:
Pitää paikkansa, kunnioitan saamaani kasvatusta ja isäni antamaa miehen mallia. Mutta voin olla varma, että kuka tahansa muukin nyt kannattaa oikeudenmukaista työnjakoa kotona.
En usko että perinteistä työnjakoa, missä nainen laittaa ja mies makaa, kannattaa muut kuin saamattomat, vaimoaan halvelksuvat miehet tai omaa arvoaan tehostavat naiset.Kunnioita oman lapsuusperheesi mallia, mutta älä suotta vaadi meitä kaikkia muitakin sitä noudattamaan. Anoppilassa olet kylässä, miehesi on siellä enemmän omalla maaperällä kuin sinä. Ajattele, jos mies pakottaisi sinut toimimaan omien vanhempiesi kanssa hänen lapsuuskotinsa tyylillä? Eikö se tuntuisi oudolta?
Äläkä suotta oleta, että työnjaon perusteet ovat aina automaattisesti samat. Perheiden tarinat ja historiat ova niin monenlaisia, persoonat erilaisia jne ettei niihin kannata puuttua ulkoapäin.
Esimerkiksi minä tykkään tehdä kotihommia niin yksin kuin yhdessä ja omassa kodissa ja kavereilla. Mutta oman äitini luona keittiössä on yksi henkilö ja se on äitini. Hänestä on kiusallista ja epämukavaa jos kukaan tunkee siihen tontille. Luulen että aika kiinnostavaa analyysia pukkaisi jos jonkun vieraan tarkkailijan (viittaa lähinnä äitini ystäväiin, joita sattuu samaan aikaan paikalle) ajatukset kuulisivat. Varmaan ihmettelevät että miten VOI olla noin patalaiska pentu ja että miten se omassa huushollissaan pärjää :-D - jo perkule
aloit* kirjoitti:
Pitää paikkansa, kunnioitan saamaani kasvatusta ja isäni antamaa miehen mallia. Mutta voin olla varma, että kuka tahansa muukin nyt kannattaa oikeudenmukaista työnjakoa kotona.
En usko että perinteistä työnjakoa, missä nainen laittaa ja mies makaa, kannattaa muut kuin saamattomat, vaimoaan halvelksuvat miehet tai omaa arvoaan tehostavat naiset.se oman tapasi tyrkyttäminen !!!!!
- eroja..
aloit* kirjoitti:
Pitää paikkansa, kunnioitan saamaani kasvatusta ja isäni antamaa miehen mallia. Mutta voin olla varma, että kuka tahansa muukin nyt kannattaa oikeudenmukaista työnjakoa kotona.
En usko että perinteistä työnjakoa, missä nainen laittaa ja mies makaa, kannattaa muut kuin saamattomat, vaimoaan halvelksuvat miehet tai omaa arvoaan tehostavat naiset.Siitähän ei nyt ollutkaan kyse minkälaista ihmistenvälistä "työroolia" perheissä ja suvuissa kannatetaan. Kyse oli siitä onko kenelläkään oikeutta puuttua aikuisten ihmisten päätöksiin olla tekemättä jotakin mitä ei halua tehdä. Eli onko toisella käskyvalta toiseen vai olisiko sittenkin niin, että jokainen päättäköön omista asioistaan miten parhaaksi näkee.
Edelleenkin se, joka marttyyriksi alkaa on valinnut itse oman roolinsa. Kukaan ei ole työjuhdaksi pakottanut. Jos kyläily on noin rankkaa työntekoa kannattaisiko jättää kyläily väliin..
- miniäehdokas
Ymmärrän kyllä. Minunkin perheessäni vanhemmat ovat hoitaneet asioita yhdessä, ja meidät lapsetkin on opetettu tekemään ruokaa ja huolehtimaan kotitöistä pienestä pitäen. Mieheni luona äiti hoitaa kaikki ruoka-asiat, ja kantaa päävastuu muistakin kotitöistä. Mieheni ei onneksi odota minulta mitään samanlaista, vaan pitää itsekin kotinsa mallia vähän huonona.
Tuntuu vähän hassulta mennä pidemmäksi aikaa kyläilemään heille, kun itse ei osaa pitää sitä luonnollisena, että yhden imisen vastuulla on kaikki ruokahuolto aamusta iltaan. Varsinkin mökillä se on tosi sitovaa. Toisaalta hän ei halua apua, jos sitä tarjoan. Enkä haluaisi myöskään ruveta toteuttamaan sitä mallia, jossa naiset ovat kokoajan tekemässä kotitöitä ja miehet oleilevat. Joten olen päättänyt tarjota aina silloin tällöin apuani, mutta muuten antaa olla. En ajattele, että siitä kannattaisi hirveästi stressaantua.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1057361
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h985243Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv1163506Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p253441Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska352534Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1191856Oletko tyytyväinen
Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?961511Mikseivät suomalaiset kuluta? istutaan vaan säästötilirahojen päällä..
...Ihan haluamalla halutaan että maa menee konkurssiin? Ihan käsittämätöntä, ennätymäärät säästöjä sekä konkursseja sam3421472Jos oikeasti haluat vielä
Tee mitä miehen täytyy tehdä ja lähesty rohkeasti 📞 laita vaikka viestiä vielä kerran 😚1311356Onko Sanna menossa Ukrainaan viettämään vuosipäivää?
Kun on bongattu Varsovan lentokentältä?541314