Oon toisen vuoden opiskelija. Oon huomannu, et opettajat alkaa yhä enemmän puhuu varsinki syksyn yo-kirjoituksista. Pitäiskö niihin tosiaan jo nyt alkaa valmistautuu? Miten te jo yo-tutkinnon suorittaneet ootte harjotellu ylppäreitä varten? Erityisesti mua kiinnostaa kieliin ja äikkään valmistautuminen. Miten jotain äikkää voi harjoitella, jos oikeinkirjotuksessa ei oo ongelmii? Kirjoittamalla vai vaan? Kiitti jo valmiiks:)
Yo-kirjoituksiin valmistautumisesta
Donna
9
2315
Vastaukset
- aigara
Tässä selostan, miten hommasin itselleni 4 ällää ja lopulta yhdellä pyrkimiskerralla paikan lääkikseenkin :=)
Varmaa on, että tähän viestiin vastaa joku jolla on asiana "höh ei tollas tarvii, kato ko mä lui viikon ja sain kuus ällää". Älä usko. Miksei saisi pelata varman päälle ja hoitaa hommat niin, ettei abivuonna tarvitse tappaa itseään työllä. Monet jättävät kaiken ns. vakavan opiskelun juuri abivuoteen, ja ovat niin burnout ylppäreiden jälkeen ettei pääsykokeisiin lukemisesta tule mitään.
Ihmettelit, miksi opettajat puhuvat jo nyt kirjoituksista. Vastaus: 1. koska vain todella hullun tuurilla pystyy opiskelemaan täysin uusia asioita ylppäreihin. 2. koska järkevä ihminen hajauttaa kirjoituksensa ja siksi koko homma on syytä suunnitella viimeistään 2. vuonna.
Eli: suunnittele. Hajauta. Kirjoita pari itsellesi helppoa ainetta syksyllä (äidinkieli?), mutta jätä ehdottomasti kielet kevääseen, ellet ole varma ällästäsi (tai mihin sitten tähtäätkään). Käy kaikki mahdolliset kurssit niissä kielissä, jotka aiot kirjoittaa. Ylppäreihin valmentavat järjestetään yleensä juuri kevään kirjoitusajankohtaa varten (useimmissa lukioissa). Päätä jo nyt, mihin vastaat reaalissa. Yhteen aineeseen keskittyminen (ellei vastaa vain fysiikkaan jos aikoo pyrkiä esim. TKK:n) on selvä itsemurha; valitse kaksi reaaliainetta joista eniten pidät. Niillä ei välttämättä tarvitse olla paljoakaan tekemistä tulevan opiskelupaikkasi kanssa (koska ilmeisesti kirjoitat vielä vanhanmuotoisen reaalin, eikö vain?), joten valitse kiinnostavimmat aineet. Tosin historian kaveriksi kannattaa valita jokin vähäkurssinen aine, koska historia on niin laaja homma. Pidä huolta, että näissä valitsemissasi aineissa käyt KAIKKI mahdolliset kurssit jotka lukiosi tarjoaa. Nykyään reaalikokeessa suurin osa kysymyksistä ylittää kurssirajat, joten helponkin tuntuisessa kysymyksessä saatetaan odottaa tietojen yhdistelyä eri kursseista.
Itse vastasin biologiaan, kemiaan ja maantietoon. Maantieto on ehkä hankalin juuri siinä suhteessa, että kaikki kurssit on hallittava jos haluaa 6 pistettä tehtävästä.
Sitten äidinkieli. Paras ohje (koska hallitset jo kieliopin) on käydä kaikki mahdolliset yo-ainekurssit (useimmat lukiot tarjoavat tällaisia). Ne ovat yleensä kullanarvoisia. Kirjoita paljon, ja löydä oma tyylilajisi. Seuraava on osin tulkintakysymys, mutta tässä pari vinkkiä omilta kursseiltani koskien aiheenvalintaa itse kokeessa:
1) aineistoaine. Argumentaatiota vaativat aiheet ovat varmimpia; kannattavia. Runo- ja novellianalyysit ovat riskialteimpia.
2) otsikkoaine. Älä valitse sellaista aihetta josta on helppo kirjoittaa, vaan sellainen, joka on sinulle henkilökohtaisesti läheisin. Joka yo-äikässä on pari aihetta, joista tollokin osaisi raapustaa latteuksia paperille; älä valitse liian helppoa hommaa.
- Älä kirjoita liian pitkästi äläkä liian lyhyesti. Suunnittele aine suttupaperille. Varaa tunti suunnitteluun, kolme kirjoittamiseen ja kaksi puhtaaksikirjoittamiseen. Opettele ehtimään tässä aikataulussa (tai sovella omiin tapoihisi :=)
Miten eri arvosanat määräytyvät? Laudatur eli ällä on korkein, ja sen alla heti eximia, joka on itse asiassa keksitty siihen väliin vasta muutama vuosi sitten, koska abit saivat liikaa älliä. Eximia korvasi vanhan ällän, ja ällän taso nousi... yhteentoista, eli ns. superällään. Äidinkielessä eximian saa, kun kirjoittaa hyvän, omaperäisen ja kieliopillisesti ja rakenteellisesti moitteettoman aineen, jolla on paljon sanottavaa. Ällän saa, kun pistää ranttaliksi (tietysti kaikkien sääntöjen puitteissa :=) Tutustu niin moneen "Ylioppilasaineet 19XX" -kirjaan kuin vain mahdollista ja tee niistä tehtävät (yleensä hyviä).
Sitten kielet. Kielet ovat monelle murhe ylppäreissä, kun yhtäkkiä tajutaan, että työ olisi pitänyt tehdä sen koko kolmen vuoden aikana joka lukiossa on vietetty. Sanavarastoa on kartutettava koko ajan - se ei yhtäkkiä abivuonna paisu kuin pullataikina, koska abilla on monta muutakin koetta treenattavana. Opettele hyvästä kielioppikirjasta säännöt etuperin takaperin ulkoa, käy läpi vanhat kappaleet ja niiden sanastot. Luota itseesi, mutta älä käytä aineessa niin vaikeita ja hienoja kieliopillisia koukeroita ettet ole varma niiden oikeellisuudesta. On myös olemassa paljon hyviä aihesanastokirjoja, joita kannattaa vilkaista; sen jälkeen olet valmis käsittelemään aihetta kuin aihetta kohdekielellä. Englannista on olemassa mm. mainio WordFiles -niminen opus.
Matikka. Vaikka inhoaisit ja olisit saanut huonoja arvosanoja, kirjoita ylimääräisenä kokeena (reaali kannattaa kirjoittaa pakollisena, siitä on tavallaan helpompi ehkä saada hyvä arvosana). Kaikki aineet joista voi yo-kokeen kirjoittaa, kannattaa kirjoittaa. Lukemiseen ohjeeksi: käy kertauskurssi ja käy läpi kaikkien kurssien kirjat vaikka niin, että joka kappaleesta lasket 2 tehtävää.
Arvaan, mitä haluaisit tässä kohti kysyä: miten ihmeessä voi ehtiä / jaksaa kaiken tuon?!
Vastaus: hyvin. Itselleni abivuosi ei tuntunut rankalta, koska aloitin lukemisen niin ajoissa, ettei minun tarvinnut päntätä kuin pari tuntia päivässä, jolloin ehdin myös käydä töissä ja harrastaa viimeisten lukiokurssien käymisen sivussa. Aloitin heinäkuun alussa (kai nyt yhden kesänpuolikkaan voi tulevaisuutensa eteen uhrata). Kirjoitin syksyllä englannin, äikän ja reaalin (englannin siksi, että se on aina ollut minulla vahva ja ällä oli aika varma). Ruotsi ja matikka jäivät kevääseen, mikä oli kätevää, koska ne olivat vaikeimmat aineet, ja näin sain keskittyä niihin rauhassa.
Toivottavasti tästä oli apua! Jos haluat lisätietoa tai vaikkapa mailailla aiheesta, vastaa tähän viestiin niin keksitään miten homma toteutetaan.- äpärä
antaisin vähän kommenttia tohon tekstiisi:
"suunnittele. Hajauta. Kirjoita pari itsellesi helppoa ainetta syksyllä (äidinkieli?), mutta jätä ehdottomasti kielet kevääseen, ellet ole varma ällästäsi (tai mihin sitten tähtäätkään). "
kielet kannattaa hajauttaa osittain. meinaan et jos kirjoitat esim saksan ja ruotsin niin voi kieliopit ja sanastot mennä "Hiukka" sekaisin. syksyllä siis yks tai kaks ainetta on aika jees määrä, loput sit keväällä.
"Matikka. Vaikka inhoaisit ja olisit saanut huonoja arvosanoja, kirjoita ylimääräisenä kokeena (reaali kannattaa kirjoittaa pakollisena, siitä on tavallaan helpompi ehkä saada hyvä arvosana). "
toi kans on niin subjektiivinen kommentti. toisille voi se täydet pisteet matikasta (ainakin lyhyeestä) olla melkeen läpihuutojuttu kun taas reaali toisenlainen urakka.reaalista ei todellakaan ole helpompi saada hyvä arvosana. siihen pitää tehdä suhteessa paljon suurempi urakka niin lukemisessa kuin koetilanteessakin (ellei sit rupee kikkailemaan niiden fyssantehtävien kanssa ja poistu kokeesta sen 3h jälkeen)
"1) aineistoaine. Argumentaatiota vaativat aiheet ovat varmimpia; kannattavia. Runo- ja novellianalyysit ovat riskialteimpia. "
toikin kans niin yksilöllistä. toiset löytävät runoista ja novelleista sen punaisen langan heti ekalla lukukerralla ja näin pääsevät helpommalla. toisilla taas tuottaa vaikeuksia. ei kannata yleistää. - aigara
äpärä kirjoitti:
antaisin vähän kommenttia tohon tekstiisi:
"suunnittele. Hajauta. Kirjoita pari itsellesi helppoa ainetta syksyllä (äidinkieli?), mutta jätä ehdottomasti kielet kevääseen, ellet ole varma ällästäsi (tai mihin sitten tähtäätkään). "
kielet kannattaa hajauttaa osittain. meinaan et jos kirjoitat esim saksan ja ruotsin niin voi kieliopit ja sanastot mennä "Hiukka" sekaisin. syksyllä siis yks tai kaks ainetta on aika jees määrä, loput sit keväällä.
"Matikka. Vaikka inhoaisit ja olisit saanut huonoja arvosanoja, kirjoita ylimääräisenä kokeena (reaali kannattaa kirjoittaa pakollisena, siitä on tavallaan helpompi ehkä saada hyvä arvosana). "
toi kans on niin subjektiivinen kommentti. toisille voi se täydet pisteet matikasta (ainakin lyhyeestä) olla melkeen läpihuutojuttu kun taas reaali toisenlainen urakka.reaalista ei todellakaan ole helpompi saada hyvä arvosana. siihen pitää tehdä suhteessa paljon suurempi urakka niin lukemisessa kuin koetilanteessakin (ellei sit rupee kikkailemaan niiden fyssantehtävien kanssa ja poistu kokeesta sen 3h jälkeen)
"1) aineistoaine. Argumentaatiota vaativat aiheet ovat varmimpia; kannattavia. Runo- ja novellianalyysit ovat riskialteimpia. "
toikin kans niin yksilöllistä. toiset löytävät runoista ja novelleista sen punaisen langan heti ekalla lukukerralla ja näin pääsevät helpommalla. toisilla taas tuottaa vaikeuksia. ei kannata yleistää.Hyviä pointteja. Kaikki neuvot, jotka aiheesta antaa, ovat tietysti subjektiivisia, mutta mainitsemasi kohdat eivät kaikki ole omia keksintöjäni.
Kielten hajauttamisesta. Pysyn edelleen sanassani siinä suhteessa, että suuren osan ikäluokasta kirjoittaessa kaikki aineet keväällä järjestetään elintärkeitä kertaus- ja valmentavia kursseja yleensä vain kevään kirjoituksia ajatellen, enkä kehottaisi ketään jättämään niitä väliin jos yhtään epäilee taitojaan.
Matikasta. Matemaattiset nerot jätän tässä huomiotta; heidän varmasti kannattaakin kirjoittaa matematiikka pakollisena. Fakta on, että matikkaa reputetaan enemmän kuin reaalia, ja reaalista saadaan korkeampia arvosanoja keskimäärin. Subjektiivista kyllä osittain, riippuu sitä mitä mieluiten lukee - monella se on se kiinnostavin reaaliaine. - Donna
Ensiks, kiitti ihan hirveesti. Sun noista vinkeistä oli tosi paljon apuu. Mä aattelinkin hajauttaa kirjotukseni silleen et syksyllä ainakin äikkä ja ruotsi. Ruotsi on mulle aika helppoo ja en haluu kirjottaa kolmee kieltä keväällä (mulla on ranskakin). Opo suosittelee matikkaakin jo syksyl mut mulla jäis kyllä puolet soveltavista ja syventävistä käymättä sillon, että en oikeen tiiä... Toisaalta, voihan sitä aina kokeilla.
Lukemisenkin hajauttaminen kuulostaa fiksulta hommalta. Mua vähän pelottaa toi reaali - niin järkyttävästi luettavaa. Mutta kyllä kai se siitä, kun alottaa tarpeen aikasin. Reaalii en kyl syksyllä rupee kirjottamaan! En ehdi kurssejakaan siks käymään. Suunnitelmissa mulla ois kirjottaa bilsa, kemia ja psykologia. Bilsassa mua ei kyllä kiinnosta muu kuin ihminen, että käyn vaan ne syventävät kurssit (siis valtakunnalliset), en soveltavii (niissä on jotain muurahaisbilsaa). Ei kai siitä pahasti haittaa oo.
Susta siis kielissä pitäis keskittyä kielioppiin, ei sanavaraston lisäämiseen. Oon aatellu vähän samaa. Luitko niinku pelkästään vaan kielioppikirjaa vai yrititkö saada sääntöjä päähän tekstin muodossa esim. lukemalla kappaleita?
Sulla ei siis ollu ylimäärästä kieltä. Mulla on vähän ongelmana et uskallanko kirjottaa ranskaa ollenkaan. Kuulemma sillä arvosanalla ei niin oo välii... Ylimääräsestä kielestä kai saa pisteitä, jos vaan pääsee läpi. Täytyy ottaa selvää asiasta.
Voinks mä vielä kysyy jotain lääkiksestä? Oon harkinnu lääkistä (vaihtoehtoisesti myös jotain kieliin liittyvää) lukion jälkeen, mut en ihan oo varma. Millasta siellä on? Onks kauheen vaikeeta ja teoreettista? Entä tarviiko fysiikkaa siellä paljon (en oo yhtään syventävää kurssii opiskellu)?
Ei kai tässä muuta. Kiitti vielä kauheesti, kun autoit:) - pantsa
aigara kirjoitti:
Hyviä pointteja. Kaikki neuvot, jotka aiheesta antaa, ovat tietysti subjektiivisia, mutta mainitsemasi kohdat eivät kaikki ole omia keksintöjäni.
Kielten hajauttamisesta. Pysyn edelleen sanassani siinä suhteessa, että suuren osan ikäluokasta kirjoittaessa kaikki aineet keväällä järjestetään elintärkeitä kertaus- ja valmentavia kursseja yleensä vain kevään kirjoituksia ajatellen, enkä kehottaisi ketään jättämään niitä väliin jos yhtään epäilee taitojaan.
Matikasta. Matemaattiset nerot jätän tässä huomiotta; heidän varmasti kannattaakin kirjoittaa matematiikka pakollisena. Fakta on, että matikkaa reputetaan enemmän kuin reaalia, ja reaalista saadaan korkeampia arvosanoja keskimäärin. Subjektiivista kyllä osittain, riippuu sitä mitä mieluiten lukee - monella se on se kiinnostavin reaaliaine.Ainakin meidän koulussa järjestetään englannista ja ruotsista kaikki kirjoituksissa hyödyksi olevat extrakurssit myös syksyn ensimmäisessä jaksossa. ("Poikkeuksina" englannin keskustelukurssi ja ruotsin niveltämiskurssi, joista jälkimmäinen on tarkoitettu yläasteen oppimäärän kertaamiseen.) Eka jakso on tosin vielä meneillään silloin kun kirjoitukset alkaa, mutta ainakin meillä ehdittiin käydä asiat ihan hyvin läpi. Sitäkään ei parane unohtaa, että mm. kesäyliopistoissa järjestetään loman loppupuolella hyviä kursseja syksyn kirjoituksiin valmentautumista varten.
Hajauttamisessa ja kaikessa muussakin kannattaa käyttää eniten omaa järkeään. Opettajiltakin voi kysyä neuvoa. Kukaan ulkopuolinen ei voi antaa näissä asioissa kuin yleispäteviä neuvoja, jotka ei ikinä toimi kaikkiin. Hajauttaminen ei välttämättä ole paras ratkaisu, vaikka useimpia hyödyttääkin. - Kandi
Donna kirjoitti:
Ensiks, kiitti ihan hirveesti. Sun noista vinkeistä oli tosi paljon apuu. Mä aattelinkin hajauttaa kirjotukseni silleen et syksyllä ainakin äikkä ja ruotsi. Ruotsi on mulle aika helppoo ja en haluu kirjottaa kolmee kieltä keväällä (mulla on ranskakin). Opo suosittelee matikkaakin jo syksyl mut mulla jäis kyllä puolet soveltavista ja syventävistä käymättä sillon, että en oikeen tiiä... Toisaalta, voihan sitä aina kokeilla.
Lukemisenkin hajauttaminen kuulostaa fiksulta hommalta. Mua vähän pelottaa toi reaali - niin järkyttävästi luettavaa. Mutta kyllä kai se siitä, kun alottaa tarpeen aikasin. Reaalii en kyl syksyllä rupee kirjottamaan! En ehdi kurssejakaan siks käymään. Suunnitelmissa mulla ois kirjottaa bilsa, kemia ja psykologia. Bilsassa mua ei kyllä kiinnosta muu kuin ihminen, että käyn vaan ne syventävät kurssit (siis valtakunnalliset), en soveltavii (niissä on jotain muurahaisbilsaa). Ei kai siitä pahasti haittaa oo.
Susta siis kielissä pitäis keskittyä kielioppiin, ei sanavaraston lisäämiseen. Oon aatellu vähän samaa. Luitko niinku pelkästään vaan kielioppikirjaa vai yrititkö saada sääntöjä päähän tekstin muodossa esim. lukemalla kappaleita?
Sulla ei siis ollu ylimäärästä kieltä. Mulla on vähän ongelmana et uskallanko kirjottaa ranskaa ollenkaan. Kuulemma sillä arvosanalla ei niin oo välii... Ylimääräsestä kielestä kai saa pisteitä, jos vaan pääsee läpi. Täytyy ottaa selvää asiasta.
Voinks mä vielä kysyy jotain lääkiksestä? Oon harkinnu lääkistä (vaihtoehtoisesti myös jotain kieliin liittyvää) lukion jälkeen, mut en ihan oo varma. Millasta siellä on? Onks kauheen vaikeeta ja teoreettista? Entä tarviiko fysiikkaa siellä paljon (en oo yhtään syventävää kurssii opiskellu)?
Ei kai tässä muuta. Kiitti vielä kauheesti, kun autoit:)Ei siellä lääkiksessä sinänsä fysiikkaa ainakaan ensimmäisinä vuosina niin hirveästi tarvita, mutta pääsykokeissa tarvitaan ja paljon. Kaikki fysiikan kurssit on pääsykokeissa käytännössä osattava melkein kuin vettä valaen, ja ilman lukiofysiikan hyvää osaamista pääsykoekirjan fysiikkaa on hyvin vaikea ymmärtää. Jos et ole lainkaan fysiikan syventäviä kursseja käynyt, niin lääkikseen pyrkimisessä on tulossa kohtalaisen kova urakka. Fysiikalla on hyvin suuri osuus pääsykoepisteiden muodostumisessa.
- aigara
Donna kirjoitti:
Ensiks, kiitti ihan hirveesti. Sun noista vinkeistä oli tosi paljon apuu. Mä aattelinkin hajauttaa kirjotukseni silleen et syksyllä ainakin äikkä ja ruotsi. Ruotsi on mulle aika helppoo ja en haluu kirjottaa kolmee kieltä keväällä (mulla on ranskakin). Opo suosittelee matikkaakin jo syksyl mut mulla jäis kyllä puolet soveltavista ja syventävistä käymättä sillon, että en oikeen tiiä... Toisaalta, voihan sitä aina kokeilla.
Lukemisenkin hajauttaminen kuulostaa fiksulta hommalta. Mua vähän pelottaa toi reaali - niin järkyttävästi luettavaa. Mutta kyllä kai se siitä, kun alottaa tarpeen aikasin. Reaalii en kyl syksyllä rupee kirjottamaan! En ehdi kurssejakaan siks käymään. Suunnitelmissa mulla ois kirjottaa bilsa, kemia ja psykologia. Bilsassa mua ei kyllä kiinnosta muu kuin ihminen, että käyn vaan ne syventävät kurssit (siis valtakunnalliset), en soveltavii (niissä on jotain muurahaisbilsaa). Ei kai siitä pahasti haittaa oo.
Susta siis kielissä pitäis keskittyä kielioppiin, ei sanavaraston lisäämiseen. Oon aatellu vähän samaa. Luitko niinku pelkästään vaan kielioppikirjaa vai yrititkö saada sääntöjä päähän tekstin muodossa esim. lukemalla kappaleita?
Sulla ei siis ollu ylimäärästä kieltä. Mulla on vähän ongelmana et uskallanko kirjottaa ranskaa ollenkaan. Kuulemma sillä arvosanalla ei niin oo välii... Ylimääräsestä kielestä kai saa pisteitä, jos vaan pääsee läpi. Täytyy ottaa selvää asiasta.
Voinks mä vielä kysyy jotain lääkiksestä? Oon harkinnu lääkistä (vaihtoehtoisesti myös jotain kieliin liittyvää) lukion jälkeen, mut en ihan oo varma. Millasta siellä on? Onks kauheen vaikeeta ja teoreettista? Entä tarviiko fysiikkaa siellä paljon (en oo yhtään syventävää kurssii opiskellu)?
Ei kai tässä muuta. Kiitti vielä kauheesti, kun autoit:)>Suunnitelmissa mulla ois kirjottaa bilsa, kemia >ja psykologia. Bilsassa mua ei kyllä kiinnosta >muu kuin ihminen, että käyn vaan ne syventävät >kurssit (siis valtakunnalliset), en soveltavii >>>(niissä on jotain muurahaisbilsaa). Ei kai >siitä pahasti haittaa oo.
Soveltavat ovat käytännössä joka lukion omia kursseja, joista ei ole hyöttyä (eikä tietenkään) haittakaan, koska niitä ei ylppäreissä kysytä. Arvokasta lisätietoa niistä kyllä voi saada :=)
Lääkikseen pyrkimisen kannalta sen genetiikankin kannattaisi kyllä kiinnostaa; se on todella keskeinen juttu kaikessa lääketieteessä nykyään, muutenkin kuin vain geneettisten sairauksien kannalta. Yksi sairaus voi saada eri potilaissa monenlaisia muotoja riippuen vaikkapa perityistä immuunipuolustukseen liittyvistä geeneistä, eri taudeille altistavista geeneistä jne.
>Susta siis kielissä pitäis keskittyä >kielioppiin, ei sanavaraston lisäämiseen. Oon >aatellu vähän samaa. Luitko niinku pelkästään >vaan kielioppikirjaa vai yrititkö saada sääntöjä >päähän tekstin muodossa esim. lukemalla >kappaleita?
Sekä että ja kaikkea kanssa niin sanotusti :=) Sanavarastosta koitin pitää huolta koko lukioajan, ja ylppäreitä varten luin usean, erityisesti laajimpien (syventävien kurssien) tekstikirjojen sanastot. Kielioppikirja vei kyllä enimmän huomion, kun kielioppi on hallussa ei tarvitse pelätä ainettakaan. Muutama outo sana kokeessa ei kaada venettä, mutta parikin pahaa kielioppivirhettä rapistelee jo sitä arvosanaa alas kuin kevät kuusenneulasia...
Luin myös kappaleet läpi uudelleen kaikista kirjoista (käsitellyt kappaleet). Niistä oppii mainiosti idiomeja ja muita kielten kummallisuuksia joilla voi näyttää osaamisensa. Ylppäreissä voi laskelmoida aika rankasti ja aineessa voi hyvin heittää pari ihme juttua jotka on jostain oppikirjasta mieleensä painanut.
>Sulla ei siis ollu ylimäärästä kieltä. Mulla on >vähän ongelmana et uskallanko kirjottaa ranskaa >ollenkaan. Kuulemma sillä arvosanalla ei niin oo >välii... Ylimääräsestä kielestä kai saa >pisteitä, jos vaan pääsee läpi. Täytyy ottaa >selvää asiasta.
Jos pyrit yliopistoon ei monillekaan aloille (tarkista tietysti mikä tilanne on kunkin alan suhteen, pääsykoevaatimuksia esim. eri tiedekuntien välillä on todella vaikea yleistää) anneta lähtöpisteitä C- tai D-kielistä. Mutta ilman muuta kannattaa kirjoittaa, priorisoi sitten vaikka ranskan lukeminen tärkeysjärjestyksessä viimeiseksi. Kaikesta kielitaidosta on aina hyvä olla joku paperi olemassa - siitä voi olla hyötyä muuallakin kuin jatko-opintoihin pyrittäessä.
>Voinks mä vielä kysyy jotain lääkiksestä? Oon >harkinnu lääkistä (vaihtoehtoisesti myös jotain >kieliin liittyvää) lukion jälkeen, mut en ihan >oo varma. Millasta siellä on? Onks kauheen >vaikeeta ja teoreettista? Entä tarviiko >fysiikkaa siellä paljon (en oo yhtään syventävää >kurssii opiskellu)?
Mulla on kurssikavereina pari kieliä opiskellutta ex-humanistia jotka onnellisina taapertavat lääkiksen käytäviä; ei sitä koskaan tiedä mikä jokaiselle se oikea juttu on. Punnitse vaihtoehdot ihan puhtaasti kiinnostuspohjalta. Jos on suurta kiinnostusta luonnotieteisiin ylipäätään (rajaamatta sitä yksin biologiaan tai vaikka kemiaan), opiskeluhaluja ja edes vähän auttamisenhaluinen tai vaihtoehtoisesti tutkimustyöhön päin suuntautunut mieli, tervemenoa (tai siis tuloa) lääkikseen. Sisään pääsee ihan normaalia, fiksua porukkaa, eikä se fysiikka nyt aivan ehdoton este sisäänpääsylle ole. Yksi tuntemani lääkisläinen oli vuoden humanistisessa, ei ollut lukenut lukiossa kemiaa EIKÄ fysiikkaa, mutta teki kauheasti töitä, ja pääsi sisään.
Rankkaa ja työlästä on, ja jos ei kiinnosta, ei varmastikaan jaksa. Mutta en ole katunut - mitä pidemmälle mennään sitä mielenkiintoisemmaksi jutut käyvät.
Preklinikkavaiheessa eli ensimmäiset noin 2,5 vuotta ei paljoa nenää näytetä tiedekunnan ulkopuolella, mutta umpiteoriaa homma ei ole. Nykylääkiksen opetus on todella kliinisesti suuntautunutta; kaikkeen yritetään aina lisätä vähän lisätietoa siitä, millaisia sairauksia tiettyyn asiaan liittyy ja potilastapauksistakin puhutaan paljon.
Lukujärjestys sinänsä on aina välillä ollut aika väljä, mikä on hyvä asia - lukuaikaa ei koskaan tunnu olevan tarpeeksi. Suurin osa pääoppikirjoista on englanniksi ainakin preklinikkavaiheessa, mikä välillä jarruttaa tahtia ainakin ihan alkuvaiheessa (siihen kuitenkin tottuu nopeasti). Yhteishenki on fantastinen ja kandiseuratoiminta on mahtavaa ja tarjonta niin laajaa ettei kaikkeen mielenkiintoiseen millään ehdi mukaan.
Sanalla sanoen, lääkis on juuri sitä mitä odotin ja paljon enemmän :) Toivon mukaan vastaus oli edes hiukan valaiseva.
- mehu
kyllä ymmärrän miksi opettajat puhuu jo kakkosella kirjoituksista.
mielestäni kuitenkin kaikkei A ja O on se, ettei ota mieletöntä stressiä niistä.
aigaran vinkit olivat ihan jees... minulle kuitenkin sopi paremmin kirjoittaa kielet syksyllä ja loput keväällä.
aina täytyy tietysti muistaa että "parhaimmat" kirjoittavat yleensä syksyllä kielet, joten pisterajat ovat korkeammat (yleensä, ei aina.)
ja meillä ei ollut mahdollista kirjoittaa äikkää syksyllä, koska yksi pakollinen kurssi oli suorittamatta (sen verran pieni lukio, että luokattomuus ei ihan toimi)
mutta täytyy muistaa äikässä se, että ei lähde henkseleitä paukutellen kirjoittelemaan tarinoita, sillä äikkä on uskomattoman vaativa...
sillä jos kirjoitat muuten L:n aineen (kieli virheetöntä, teksti mukavaa lukea, kieli nerokasta) mutta aine ei vastaa tehtävänantoa, B:tä korkeammalle ei pääse ja helposti voi tulla hylsy.. mutta kun lukee tehtävänannon huolella ja opettelee mitä mikin termi (arvioi,tarkastele, ota kantaa) tarkoittavat, ei pitäisi olla vaikeuksia. ja lukeminen kannattaa aina!
kielissä auttaa mukavasti www.yle.fi/abitreenit
siel on kuunteluja, luetun ymmärtämisiä ja rakenneosia sekä vinkkejä aineisiin.
-Ota löysin rantein ja homma luistaa!- aigara
Hyvä neuvo äidinkieltä koskien. Kieliopin ja rakenteiden on oltava kunnossa, ja aihetta käsiteltävä orjallisesti juuri siltä kantilta kuin tehtävänanto sanoo, mutta kuitenkin niin, että asiaan on oma, originelli näkemys (tehtävänannon noudattaminen on joskus aika veteen piirretty viiva kyllä). Fiktiivissävyiset jutut ovat sensoreiden kauhuksi lisääntyneet viime vuosina, ja ehkä tulevaisuudessa niiden suhteen ollaan sallivampia, mutta nykyään fiktio on miltei poikkeuksetta tehtävänohitus. Kannattaa tutustua noihin "Ylioppilasaina 19XX" -opuksiin, niistä saa aika hyvän kuvan siitä, mitä abilta odotetaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kumpi vetoaa enemmän sinuun
Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?1022286- 1041704
- 881415
- 1331387
- 1171266
Okei nyt mä ymmärrän
Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘741228Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis631101- 511047
- 36972
- 33834