Tää aihe on mulle aivan tuttu.Olin muutama vuosi sitten eräässä konttorissa töissä,ja ihastuin erääseen työkaveriin.Pyysin häntä tansseihin ja hän suostui.Sen jälkeen tapasimme joka viikko sillai,että hän soitti lauantai iltapäivällä ja sanoi tulevansa illalla(jos sopii).Hän tuli illalla ja lähti joskus aamuyöllä kotiin(hän asui äitinsä kanssa).Näin mentiin monta kuukautta.Mua rupes jo tympiin.Sitten eräänä lauantaina hän suuttui mulle kun minä tein vähän "tuhmia"temppuja sängyssä hänelle.Sen jälkeen en ole häntä nähnyt enkä kuullut hänestä mitään.Lopetin työni siellä,kun se oli määräaikainen.Että se siitä työpaikkaromanssista.Ei kannata,kun ei tiedä minkälainen ihminen se toinen on.
Työpaikkaromanssit
siru
1687
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
pätee työpaikkajutuissa kuin muissakin: ehkä kannattaa tutustua toiseen ensin ihmisenä ja sitten vasta siirtyä sänkykamarin puolelle? Jos pokaat baarista mukaasi jonkun, joka alkaa sitten la-iltaisin käymään luonasi seksin vuoksi, tunnetko hänet sitten paremmin..?
Tunsin oman rakkaani "työn puolesta" vuosikausia ennen kuin mitään tapahtui normi-läpänheiton lisäksi. Ehkä juuri se, että tunsi toisen ajatuksen juoksun jo varsin hyvin, johti suureen roihahdukseen, jonka seurauksena meistä tuli pari.