"Samantasoinen" kumppani

Esim kauniit on toistensakaa,fiksut samoin,typerät ja rumat myös,sekä samoista asijoista kiinnostuneet ja samalla tasolla olevat ihmiset tulee paremmin juttuun keskenään,ei ole niin paljon komplekseja.

Mun mielestä;

Toisen pitää omata samat käytöstavat ja valtaosin arvot kuin mitä itsellä. Ei pubi-istuja ja ulkoilija-ihminen toisiaan kestä; rahvas rasisti ja kukkahattu-ituhippi.

Sama koulutustausta tai uskooko toinen jeesukseen ja toinen ydinvoimaan ei minusta ole tarpeen. Taloudellisestikaan ei tarvitse olla samalla tasolla, mutta silloin pitää asenteen kestää avioehto.

Kaksi ihmistä voi olla samantasoisia vaikkeivät olisikaan yhtä koulutettuja tai kasvaneet hienostopiireissä. Ehkäpä niin että älykkyydeltään pitäisi olla samantasoinen, muttei viisaudeltaan. Itse en kestäisi jos toiselta ei mikään luonnistu tai suu lyö pelkkää tyhjää.

Ulkoisestikin samantasoisuutta on vaikea täysin mitata. Musta tullaan siihen että jos molemmat pitävät itsestään huolta, ei pienellä epämuotoisuudella ole väliä. Mutta jos toinen on armoton läski ja toinen himokuntoilija on toisella ainakin asenteessa korjattavaa. Tässä niin päin että nössölle miehelle voi kelvata mikä vaan.

Ikäpuolella musta alle 10-v erot menee kuin vettä, Haukio-Niinistö -jutut on lähes sairaita. Voi naisparkaa.

Semmosta.

ja naisilla taso merkkaa hiukan eri asiaa. Miehen taso on raha, valta ja hyvä työpaikka ja naisten taso on tissit, kroppa ja lärvi. Siis näin ainakin ihmisille jotka omaavat jommat kummat avut, sit on me loput jotka ei olla niin nuukia :-)

Sen pitää olla mahdollisimman samalla tasolla mun kanssa vähän joka asiassa, sekä materiaalisissa että henkisissä (siis ajatusmaailmaltaan) jutuissa.

Samantasoinen= suurin mahdollisuus onnistua ilman tappeluita, traumoja ja/tai alistus/hyväksikäyttösuhdetta.

Taso kokonaisuudessa ratkaisee. Mitään poissulkematta ja mitään lisäämättä.

Jos on paska musiikkimaku, ei pidä edes haaveilla mistään vakavammasta. Silloin voi saada korkeintaan hetken hupia.

se että kuka/mikä sen tason määrittää, esim. ulkonäössä? Mulle toisessa ihmisessä on tärkeintä se että elämän perusarvot on samanlaiset.

Eikö voisi enemmin käyttää sanaa "vertainen" tai vaikka sentään "samavertainen"? Itselleni sanasta "samantasoinen" tulee mieleen lähinnä hevosmarkkinat tms. Saatan arvottaa samantasoisiksi esimerkiksi kaksi laulusuoritusta, kaksi ulkomuodoltaan yhtä vetoavaa, kaksi autoa tai kaksi kesälomakohdetta, mutta ihmisten luonteita en pysty upottamaan siihen kategoriaan ts. käsittelemään tuon kys. termin kautta ja yhteensopivuuteen liittyvän kumppanuuden miettiminen taas edellyttäisi myös luonteiden pohtimista.

Jos miettisin, että mitä sana "samantasoinen" mulle merkitsisi, niin mielestäni termi on vähän pinnallinen. Ymmärrän ja käsitän, että sitä sanaa voidaan käytettää myös kuvaamaan itsen kanssa kaikinpuolin passelia & luonteiltaan yhteensopivan samantyyppistä ihmistä, mutta pakostikin tulee mieleen myös kaikki hotornot-sivustot ja ylipäätään vastenmielinen ihmisten "valkkailu", kuin kaupan tiskiltä ikään. Uskonkin kys. termin varmasti olevan yleisestikin käytetty(?) ja luonnolliseksi ymmärretty ainakin jossakin deittisivustoilla nykyisin, vaikken koskaan itse nettideittailua ole harrastanutkaan. Itse kavahdan ainakin ihmistä, joka viljelee sanaa samantasoinen kovin helposti ja usein. Sanasta itsestään jää tosiaan jälkimauksi paitsi hienoinen tympeäkin pinnallisuus, myös usein jonkinasteinen muunlainen lapsellinen nyanssittomuus.

Tietysti, jotta suhde onnistuisi, pitää seurustelukumppanin olla sillä tavalla itsen kanssa yhtenäisentyyppisiä ajatusmaailmaan liittyviä elementtejä omaava, että hänet voidaan kokea itsen kanssa esim. arvomaailman ja älyllisen ymmärryksen puolesta suurinpiirtein samantyyppiseksi ja hengenheimolaiseksi.

Jollei toisen kanssa pysty esimerkiksi keskustelemaan ilman, että toinen koko ajan häiritsevässä määrin tippuu kärryiltä, on suhde usein varmasti tuhoon tuomittu pitkässä juoksussa, ainakin aidosti emotionaalisesti palkitsevassa ja vertaisuuteen liittyvässä mielessä. Ja tuskinpa esimerkiksi vakaumuksellisen äärivasemmistolaisen ja kiihkeän oikean laidan poliittisen näkemyksen omaavan välinen suhde useinkaan kantaa, vaikka on esimerkkejä niistäkin suhteista joskus historiankirjoissa ja julkisuudessakin ollut...Myös ( jos vielä lisää esimerkkejä ajateltaisiin) samantyyppisistä taloudellisista taustoista olevat ihmiset varmasti pariutuvat useinkin keskenään, koska em. taloudellisista ja sosiaaliseen taustaankin liittyvistä syistä ihmiset viettävät aikaansa erilaisissa ympyröissä ja siten "kohtaavat" varmastikin usein enemmän kanssaan samansorttisia kokemuksia omaavia ihmisiä. Kumppanusten on lisäksi koettava toistensa ulkomuoto vetoavaksi, jotta suhde voi onnistua. Jne. jne...

Käytännössä homma usein menee niin että kauniit ihmiset seurustelevat kaltaistensa kanssa, koulutetut koulutettujen jne. Miehillä ja naisilla painopistealueet ovat hieman erilaiset; nainen voi kompensoida alhaista koulutusta ja huonoa palkkaa ulkonäöllään, mies taas toisinpäin.

Minut on heivattu ja olen itsekin heivannut kumppaniehdokkaan juuri näiden "tasoerojen" vuoksi. Tasoeroja ne syyt, raadollisesti ajatellen, ovat olleet.

On kamalan surullista miten jotku ihmiset eivät voi hyväksyä kumppanikseen omantasoistaan vaan ovat onnettomia elleivät saa parempaa kuin mihin omat resurssit oikeasti riittävät. En usko että kumppanin "tasolla" lopulta on merkitystä siihen miten onnellinen parisuhteesta tulee.

Tasokkuuden ja tasottomuuden lisäksi kumppanin valintaan vaikuttavat monet monet muutkin asiat kuten arvot ja asenteet, tulevaisuuden suunnitelmat, tavoitteet, se paljon puhuttu "kemia" jne.

Riittää, kun kumpikin asennoidumme suhteeseemme samantasoisella vakaumuksella.

Kaikki muu sitten joko vahvistaa sitä, tai heikentää.

Miten tuo samantasoisuus määritellään? En mielellään puhu noin yleisesti. Muutamissa tärkeissä asioissa pitää olla "samantasoinen" tai paremminkin samansuuntainen. Tuo tasoajattelu ei välttis ole osuvin tapa jäsennellä. Mutta siis ei kai sen kumppanin pidä olla mahdollisimman eri maailmastakaan? Kyllä sitä haastavuutta tulee muutenkin.

mutta mun mielestä suhteella tuskin on kovin paljoa tulevaisuutta, jos pariskunta ei ole suunnilleen saman tasoisia. Koska jos on mahdollisuus parempaan, niin kukapa sen jättää käyttämättä...