Toivottovasti kirjoittaja ei pahastu.
Täytyykin
Kirjoittanut: vielä sanoa 24.3.2009 klo 20.02
ihmetykseni siitä, että miten ihmeessä ihmisten kirjoituksista päätellen narsisteja on joka puolella, vaikka todellisuudessa niitä on todella pieni osuus väestöstä.
Oisiko kenties itsessä, ihmisten ymmärtämisessä, ihmisten tulkitsemisessa ja oman vastuun ottamisessa tilanteisiin nähden jotain vikaa? Jos syyttelee muita noin...
Vai onko se sitä, että narsistit ei ikinä ole itsetuhoisia ja kun sanot toista narsistiksi, niin voit käyttäytyä vaikka kuinka huonosti sitä kohtaan, kun
a) se ei siitä välitä, se on narsisti
b) se ansaitsee sen, se on narsisti
ja kun se on narsisti, itsessään ei ole mitään vikaa. On vain viaton uhri, hyvyyden perikuva. Ja toista voi painaa sen varjolla alas.
Nyt joku varmaan kommentoi, että ihan kukkua, kyllä mun ex-aviomies-narsisti oli joskus itsetuhoinen!! Niin......
Korjaan puolestasi tuon mitä kirjoitit parempaan muotoon:
"On varmaan niinkin, että olen ollut ihastunut mielikuvaan sinusta. Jossain määrin, mutta mielummin tietäisin kaiken sinusta ja olisin ihastunut sinuun. Oikea ihminen on parempi kuin typerät mielikuvat. Toisaalta tiedän kyllä sinut, ja haastavan sekä ihanan luonteesi. Pidän sinusta ihmisenä. En ole riippuvainen tästä netissä kirjoittelusta - sinusta ehkä olen. Vaikka ei rakkaus ole riippuvuutta, muuta kuin vähän. Sen verran että tietää haluavansa toisen lähelleen. Olen ajatellut niin, että sinä olet auttanut minua oivaltamaan jotain niin suurta, että sanat eivät riitä, enkä siitä tässä puhu. Olen halunnut osaltani auttaa sinua oivaltamaan samat jutut.
Sinulle olisi hyväksi puhdistua ja kuoriutua kuin Feenix-lintu. Arvostan monia asioita ihmisissä. En yksittäisiä piirteitä, vaan sitä millaisia he ovat kokonaisuuksina - siihen sinussakin ihastuin joskus kaaaauan sitten.
Vahvuus ei ole sitä, että on toisille ilkeä kovapää, eikä halua muuksi muuttua. Kaukana siitä. Sinä et ole ilkeä, joskus pelkäät vain. Niin me kaikki joskus. Sinä olet vahva, koska tunnet. Joskus toivoisin, että tahtoisit käsitellä asioita. Etenkin toivoisin, että tahtoisit tehdä niin minun kanssani. Voisimme käsitellä ongelmiamme yhdessä. Olet lujatahtoinen, koska et ole luovuttanut elämän kanssa. Ehkä joskus olet joutunut tekemään paljon töitä itsesi kanssa, että olet selvinnyt siihen pisteeseen, missä nyt olet.
Kukaan ei ole ongelmaton. Mutta sitä varten läheiset ihmiset ovat, että heidän kanssaan voi hiljalleen opetella rakastamaan itseään lempeästi hyväksyen. Ammattiapu ei ole aina paras vaihtoehto, paras on kasvaa yhdessä toisen kanssa ongelmiin tarttuen ja niitä selvittäen. Olen ollut naimisissa kanssasi - kuvitelmissani - ja aina vaikeuksien tullen pitänyt kiinni sinusta entistä lujemmin. En tiedä mitä haluat elämältä, ehkä olet tyytyväinen itseesi ja elämään. Okei, oikein hyvä - niin kauan kuin et satuta itseäsi.
Rakkaudella."
Täytyykin
Kirjoittanut: vielä sanoa 24.3.2009 klo 20.02
ihmetykseni siitä, että miten ihmeessä ihmisten kirjoituksista päätellen narsisteja on joka puolella, vaikka todellisuudessa niitä on todella pieni osuus väestöstä.
Oisiko kenties itsessä, ihmisten ymmärtämisessä, ihmisten tulkitsemisessa ja oman vastuun ottamisessa tilanteisiin nähden jotain vikaa? Jos syyttelee muita noin...
Vai onko se sitä, että narsistit ei ikinä ole itsetuhoisia ja kun sanot toista narsistiksi, niin voit käyttäytyä vaikka kuinka huonosti sitä kohtaan, kun
a) se ei siitä välitä, se on narsisti
b) se ansaitsee sen, se on narsisti
ja kun se on narsisti, itsessään ei ole mitään vikaa. On vain viaton uhri, hyvyyden perikuva. Ja toista voi painaa sen varjolla alas.
Nyt joku varmaan kommentoi, että ihan kukkua, kyllä mun ex-aviomies-narsisti oli joskus itsetuhoinen!! Niin......
Korjaan puolestasi tuon mitä kirjoitit parempaan muotoon:
"On varmaan niinkin, että olen ollut ihastunut mielikuvaan sinusta. Jossain määrin, mutta mielummin tietäisin kaiken sinusta ja olisin ihastunut sinuun. Oikea ihminen on parempi kuin typerät mielikuvat. Toisaalta tiedän kyllä sinut, ja haastavan sekä ihanan luonteesi. Pidän sinusta ihmisenä. En ole riippuvainen tästä netissä kirjoittelusta - sinusta ehkä olen. Vaikka ei rakkaus ole riippuvuutta, muuta kuin vähän. Sen verran että tietää haluavansa toisen lähelleen. Olen ajatellut niin, että sinä olet auttanut minua oivaltamaan jotain niin suurta, että sanat eivät riitä, enkä siitä tässä puhu. Olen halunnut osaltani auttaa sinua oivaltamaan samat jutut.
Sinulle olisi hyväksi puhdistua ja kuoriutua kuin Feenix-lintu. Arvostan monia asioita ihmisissä. En yksittäisiä piirteitä, vaan sitä millaisia he ovat kokonaisuuksina - siihen sinussakin ihastuin joskus kaaaauan sitten.
Vahvuus ei ole sitä, että on toisille ilkeä kovapää, eikä halua muuksi muuttua. Kaukana siitä. Sinä et ole ilkeä, joskus pelkäät vain. Niin me kaikki joskus. Sinä olet vahva, koska tunnet. Joskus toivoisin, että tahtoisit käsitellä asioita. Etenkin toivoisin, että tahtoisit tehdä niin minun kanssani. Voisimme käsitellä ongelmiamme yhdessä. Olet lujatahtoinen, koska et ole luovuttanut elämän kanssa. Ehkä joskus olet joutunut tekemään paljon töitä itsesi kanssa, että olet selvinnyt siihen pisteeseen, missä nyt olet.
Kukaan ei ole ongelmaton. Mutta sitä varten läheiset ihmiset ovat, että heidän kanssaan voi hiljalleen opetella rakastamaan itseään lempeästi hyväksyen. Ammattiapu ei ole aina paras vaihtoehto, paras on kasvaa yhdessä toisen kanssa ongelmiin tarttuen ja niitä selvittäen. Olen ollut naimisissa kanssasi - kuvitelmissani - ja aina vaikeuksien tullen pitänyt kiinni sinusta entistä lujemmin. En tiedä mitä haluat elämältä, ehkä olet tyytyväinen itseesi ja elämään. Okei, oikein hyvä - niin kauan kuin et satuta itseäsi.
Rakkaudella."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.