Virheen tein minäkin...

Pitkä tarina... Yritän lyhentää!

Parisuhteellamme on takana 3 ihanaa yhteistä vuotta. Olimme molemmat onnellisia ja elämä tuntui liiankin hyvältä, kaikki osui kohdalleen. Hankimme yhteisen talon, koiran, suunnittelimme kihloihin menoa ja lasta muutaman vuoden päähän häiden jälkeen. Vaikka olemme nuoria (minä 26, hän 25) on molemmilla kokemusta jo tarpeeksi takanaan muista ihmisistä ja suhteista, joten panostimme tähän ja uskoimme tähän. Ainut ongelma oli hänen alkoholinkäyttö. Kun hän joi, hän joi itsensä pihalle tästä maailmasta. Haastoi riitaa, ei tiennyt kenen kanssa puhuu, joutui tappeluihin yms. Ikimaailmassa en olisi uskonut joutuvani petetyksi hänen kanssaan. Toisin kävi. Vahvassa humalassa oli lähtenyt toisen naisen mukaan... Kaikki romahti. Hän romahti. Taistelimme ja päätimme jatkaa. Anteeksi en osannut antaa... mutta kaikkeni yritin. Meni taas hyvin, olimme onnellisia, tai niin luulin. Luulin todella että kaikki oli jo hyvin, kunnes aloin ihastumaan toiseen ihmiseen. Petin. Nyt en enää tiedä mitä tehdä... Molemmat haluavat suhteen kanssani, minä haluan suhteen, en vain tiedä kumman kanssa.

Tämä suhteemme olisi tekemiämme virheitämme lukuunottamatta niin loistava!! Ymmärrän nykyään kun joku sanoo, että arki on kuin juhlaa. Hänen kanssaan se oli... Nyt minäkin tein virheen, osittain varmaan kostaakseni (alitajuntaisesti), osittain koska sillä hetkellä ajattelin etten saa luottamustani enää häneen takaisin ja suhteemme olisi ohi. Mutta nyt tuntuu etten mitään muuta haluakaan kuin hänet, mutta pelkään että tuhlaan aikaa. Pelkään että alkoholi tulee joskus vielä erottamaan meidät, vaikka hän juokin harvoin. Selvinpäin hän ei ikinä tekisi mitään mikä loukkaisi tunteitani. Tunnen, että minulla alkaa olla jo kiire. Haluan jo perheen ja kaiken joka minulla jo oli nenäni edessä, ennen hänen virhettään. Tähän uskoin niin paljon, vaikka olen ihminen joka ei usko pilvilinnoihin. Tähän uskoin.

Mitä tehdä... ? Onko kukaan saanut parisuhteen onnistumaan virheiden jälkeen?
1518
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

me saimme suhteemme onnistumaan, vaikka minä onneton heti suhteen alussa eksyin toisen naisen matkaan. Onnistuimme koska rakastamme toisiamme ja haluamme elää yhdessä. Sitä kannattaa totisesti miettiä onko hän juuri sinun elämäsi rakkaus kaikilla tasoilla, jos on, te onnistutte kyllä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Molempi pahempi kirjoitti:

Pitkä tarina... Yritän lyhentää!

Parisuhteellamme on takana 3 ihanaa yhteistä vuotta. Olimme molemmat onnellisia ja elämä tuntui liiankin hyvältä, kaikki osui kohdalleen. Hankimme yhteisen talon, koiran, suunnittelimme kihloihin menoa ja lasta muutaman vuoden päähän häiden jälkeen. Vaikka olemme nuoria (minä 26, hän 25) on molemmilla kokemusta jo tarpeeksi takanaan muista ihmisistä ja suhteista, joten panostimme tähän ja uskoimme tähän. Ainut ongelma oli hänen alkoholinkäyttö. Kun hän joi, hän joi itsensä pihalle tästä maailmasta. Haastoi riitaa, ei tiennyt kenen kanssa puhuu, joutui tappeluihin yms. Ikimaailmassa en olisi uskonut joutuvani petetyksi hänen kanssaan. Toisin kävi. Vahvassa humalassa oli lähtenyt toisen naisen mukaan... Kaikki romahti. Hän romahti. Taistelimme ja päätimme jatkaa. Anteeksi en osannut antaa... mutta kaikkeni yritin. Meni taas hyvin, olimme onnellisia, tai niin luulin. Luulin todella että kaikki oli jo hyvin, kunnes aloin ihastumaan toiseen ihmiseen. Petin. Nyt en enää tiedä mitä tehdä... Molemmat haluavat suhteen kanssani, minä haluan suhteen, en vain tiedä kumman kanssa.

Tämä suhteemme olisi tekemiämme virheitämme lukuunottamatta niin loistava!! Ymmärrän nykyään kun joku sanoo, että arki on kuin juhlaa. Hänen kanssaan se oli... Nyt minäkin tein virheen, osittain varmaan kostaakseni (alitajuntaisesti), osittain koska sillä hetkellä ajattelin etten saa luottamustani enää häneen takaisin ja suhteemme olisi ohi. Mutta nyt tuntuu etten mitään muuta haluakaan kuin hänet, mutta pelkään että tuhlaan aikaa. Pelkään että alkoholi tulee joskus vielä erottamaan meidät, vaikka hän juokin harvoin. Selvinpäin hän ei ikinä tekisi mitään mikä loukkaisi tunteitani. Tunnen, että minulla alkaa olla jo kiire. Haluan jo perheen ja kaiken joka minulla jo oli nenäni edessä, ennen hänen virhettään. Tähän uskoin niin paljon, vaikka olen ihminen joka ei usko pilvilinnoihin. Tähän uskoin.

Mitä tehdä... ? Onko kukaan saanut parisuhteen onnistumaan virheiden jälkeen?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu