Kummasa vika?

muuta tekemistä kuin telkkarin katselua?

Ja tuokin on niin tyypillistä naisen marinaa: "Tuntuu välillä että meillä ei ole mitään yhteistä eikä hän halua tehdä minun kanssani mitään. Viime sunnuntaina oltiin sentään ulkona retkeilemässä."

Huomaatko ristiriidan? Ei tehä ikinä mitään eikä hän haluu... Sitten joo, oltiin viime sunnuntaina ulkona retkeilemässä.

Mitä me naiset oikein vaaditaan??

Että jos kerran on niin tylsää ja ukko vaan rellestää, niin miksi ihmeessä olet lapsen hänen kanssaan tehnyt? Olisiko sinun kannattanut miettiä näitä asioita vähän aikaisemmin? Vai oliko vaan niin kiire saada se lapsi ettei pahemmin tullut mietittyä mitään...

Kuulostan varmaan tylyltä, mutta ihan faktojahan nämä on. Jos ukko on luonteeltaan rilluttelija ja viina maistuu, niin tuskin hän yhtäkkiä muuksi muuttuu?

teillä on kun olette yhdessä; onko homma mennyt siihen että sinä näytät tyytymättömältä/jäkätät näistä teidän ongelmista. Rauhoita tilanne jos näin on, koeta olla hauska ja rento. On asioita joita ei kannata jankuttaa eikä voi edes puhumalla selvittää. Kuten edellinen sanoi, mies on luonteeltaan sellainen ,älä yritä muuttaa.
Muutenkin jatkuva tunteista puhuminen ärsyttää, jopa minua naisena.

ja hyvää päivää.En voi ku ihmetellä mikä saa ihmset tekemään lapsia, jos parisuhdekkaan ei ole vakaalla pohjalla.Yhdessä olo vaatii kiintymystä ja sitoutumista, mutta myöskin toki toiselle tilaa hengittää,...Jos suhde on vähän niin ja näin ja ollaan epävarmoja itsesä sekä toisesta, ei se ainakaan lapsen myötä korjaannu.Lapsen avulla ei parisuhdetta voi rakentaa paremmakasi.Ensin tarvitaan kypsä ja luottamuksellinen aikuisten välinen suhde jossa rakkaudesta toista kohtaan ruetaan sitt lapsentekoon kun aika on.
Älä nalkuta menemisistä, vaan korosta hyviä hetkiä.Kerro miltä sinusta tuntuu silloin kun olette yhdessä, käykää yhdessä vaikka iltaisin pienellä kävelyllä, kyllä siihen aikaa löytyy puoli tuntia jos tahtoa on.
Istukaa keittiönpöydän ääreen ja keskustelkaa asioista, ilman nalkutusta , syyttelyä.Kysy mieheltäsi tunteistä, peloista.Monet miehet eivät ehkä vielä tajua mitä lapsi tuo tulleessaan, ei varmaan naisetkaan jos kyseessä on ensimmäinen muksu...
Vaikee neuvoa kun ei teidän tilannetta tiedä, mutta jokaisen on pärjättävä niillä eväillä mitä annetaan.Helppoa sanoaettä miettikää nyt hyvät uhmisetensin ja tehkää asioita vasta sitten.KOskee muutakin kun lapsen tekoa.

Lasta ei kannata hankkia liian varhaisessa vaiheessa tai varsinkaan epäkypsän alkoholistin kanssa. Mitä muuta voin sanoa näin miehenä...en mitään.

Kyllä tuossa vaiheessa puolison pitää hillitä niitä ryyppymenoja ja tulla puolitiehen vastaan. Teidän yhteinen lapsihan sieltä käsittääkseni on tulossa. Toisaalta tuo yhteisen tekemisen puutteesta valittaminen ei korjaudu sillä, että baarireissut vähenee. Ehdota nyt ihmeessä itsekin jotain yhteistä tekemistä, järjestäkää kavereille illanistujaiset tjmv. Kyllähän aikuiset ihmiset voivat keskenään harrastaa vaikka mitä, jos vain halua ja tahtoa löytyy.

Ei kai siinä ole välttämättä vikaa kummassakaan. Mitä yhdessä elävät pariskunnat yleensä muuta tekevät yhdessä: syövät, naivat ja nukkuvat. Sitä samaa kuin sinäkin ukkosi kanssa siis. Siihenhän se arki ennen pitkää menee lähes kaikilla.

Se, onko se paha juttu, onkin toinen kysymys. Joillekin on, mutta ei kaikille. Mitä olet odottanut mieheltä ja parisuhteelta? Puhu hänelle, pysäytä mies ja puhu. Kun saatte lapsen, yhteinen aika - jos käsität sen kahdenkeskiseksi ajaksi - vähenee entisestään.

Mieti ihmeessä nyt, mitä sinä hänen kanssaan haluaisit tehdä syömisen, nukkumisen, TV:n katselun ja naimisen lisäksi. Minulle nuo riittävät yhteiseksi ajaksi, muita asioita haen ja saan ystäviltä, työkavereilta, omista harrastuksista.

Onneksi olkoon vauvasta, sinun oma aikasi tulee kultaakin kalliimmaksi kun se syntyy! :)
terveisin tämänkin kokenut äiti

Miehellesi kannattaa ehkä jossain vaiheessa mainita, että mitä saattaa tapahtua, jos eroatte: Lapsi viettää joka toisen viikon isänsä kanssa.
--> Ei baareja, ei viinaa, aikaisin töistä kotiin jne.

Todennäköisesti ihan sun miehenkin etu, että saisitte tilanteen selvitettyä ja että hän yrittäisi kantaa vastuuta hieman enemmän.

Lisäksi voisit yrittää ehdottaa parisuhdeterapiaa. Menin joskus mieheni kanssa ja kokemus oli hyvä. Teki hyvää kuulla rakentavaa kommenttia muiltakin kuin vaikkapa omilta kavereilta. oman kokemukseni mukaan ainakin meidän terapeutti asettuisi tukemaan sun kantaa suhteellisen vahvasti. Hänen mielipiteensä oli, että parisuhde tarkoittaa sitä, että juhliminenkin tapahtuu pääsääntöisesti yhdessä. Kyseessä on kuulemma kevyt suhde tai muu suhde, jos seurustelevan pitää joka viikonloppu itsekseen baarissa juosta.