Miksi minä kohtaan netissä miehiä, jotka sanovat olevansa kunnon miehiä tai kunnollisia miehiä.
Miten minusta tuntuu, että he ovat ehdottomia, sovinistisia (vaativat naiselta sellaista mitä ei itseltään), perinteisiä miehen työt naisen työt ajatuksineen. Kriteerit naiselle ovat aivan uskomattomia.
Ja sitten haukutaan että naiset rakastuvat renttuihin. Minusta tuntuu, että naiset kelpaavat vain rentuille. Olisiko se renttu sitten hieman rennompi niin nainenkin voi rentoutua?
Noille kunnon miehinä itseään mainostaville ei tunnu omantasoinen nainen kelpaavan.
Jotenkin kireäpipoisia tyyppejä, jos noin näin voi sanoa.
Mistä löytyisi normaali, mukava mies, joka ei vaadi kohtuttomia ja joka ei valita koko ajan?
Miten minusta tuntuu, että he ovat ehdottomia, sovinistisia (vaativat naiselta sellaista mitä ei itseltään), perinteisiä miehen työt naisen työt ajatuksineen. Kriteerit naiselle ovat aivan uskomattomia.
Ja sitten haukutaan että naiset rakastuvat renttuihin. Minusta tuntuu, että naiset kelpaavat vain rentuille. Olisiko se renttu sitten hieman rennompi niin nainenkin voi rentoutua?
Noille kunnon miehinä itseään mainostaville ei tunnu omantasoinen nainen kelpaavan.
Jotenkin kireäpipoisia tyyppejä, jos noin näin voi sanoa.
Mistä löytyisi normaali, mukava mies, joka ei vaadi kohtuttomia ja joka ei valita koko ajan?
Vastaukset 20
Vanhimmat
...
Itse olen kunnollinen mies ja normaali mies.
En ikinä ole vaatinut naisilta mitään. Aina olen antanut kaikkeni seurustelukumppaneille ilman mitään takaisin pyytämättä.
Ainoita asioita missä olen ehdoton, on lojaalisuus ja rehellisyys.
Kohtelen kuin kukkaa kämmenellä mutta jos luottamus petetään niin se oli siinä sitten.
Näin on valitettavasti käynyt omalla kohdalla enemmän kuin laki sallii, joten vastakysymys: mistä löytyy normaaleita ja kunnollisia naisia?
Parisuhteessa pitää kyetä antamaan anteeksi ja pyytämään anteeksi.
Luottamuksen pettäminen voi toki olla todellistakin, mutta joskus se voi kertoa myös kyvyttömyydestä antaa toiselle anteeksi.
Jotkut ihmiset ovat sellaisia, etteivät pysty luottamaan kehenkään ja se on kyllä jo ongelma.
Parisuhteessa pitää kyetä antamaan anteeksi ja pyytämään anteeksi.
"Normaaleissa elämän tilanteissa tietenkin pitää nämä asiat osata."
Luottamuksen pettäminen voi toki olla todellistakin, mutta joskus se voi kertoa myös kyvyttömyydestä antaa toiselle anteeksi.
"En puhunut pienistä arkisista asioista vaan valehtelusta ja kolmansista osapuolista suhteessa, antaisitko itse anteeksi?"
Jotkut ihmiset ovat sellaisia, etteivät pysty luottamaan kehenkään ja se on kyllä jo ongelma.
"Allekirjoittanut ainakin luottaa muihin ihmisiin vaikka syytä olisi alkaa ajattelemaan niinkin pikkusieluisesti ettei luota kehenkään.
Jos ei luota ihmisiin niin siinähän tekee vain hallaa itselleen."
En tiedä miten reagoisin vastaavassa tilanteessa. Voihan se olla, että antaisin anteeksi valehtelun (mistä asiasta?) ja pettämisen, jos kokisin itse ajaneeni toisen siihen tilanteeseen. Voihan se olla vastapuolen halu lopettaa suhde yhtälailla, sellaistakin voisi olla. Kyllähän se ongelmista omassa suhteessa kertoo. Jos muuten menee huonosti, niin ehkä se voi olla se lopullinen niitti. En tosiaankaan pysty tuohon vastaamaan.
Luottamus on tärkeä asia, se on totta.
Minusta on surullista, että jotkut ihmiset eivät enää kykene luottamaan kehenkään.
Kyllähän minä ihmisiin luotan. Uskon kaikista hyvää kunnes he omalla käytöksellään toisin todistavat.
Ex-vaimoni paneskeli Tallinnan lautalla kahden vieraan miehen kanssa. Sitä en voinut antaa anteeksi.
siis itse sanovat olevansa kunnollisia...hmm...?
parikertaa että on ihan kunnonmies, tai kunnollinen mies. Minä olen alkanut pitää sitä hälytysmerkkinä.
Jos on kunnollinen tarviiko sitä erikseen mainostaa?
On kunnon miehiä olemassa (= Minullakin on sellanen hakusessa, mutta en usko että nämä suomi24:ssä vuosia kierrätyksessä olleet on niitä.
Eihän kierrätykseen kelpaa muu kuin hyvä kama :).
Niin jos käsityksesi on tuo niin ei kun menoksi. Tosiaan (kama) eihän kukaan pidä kovin kuluneita vaatteitakaan ja autotkin romutetaan aikanaan.
kunnon miehiä netissä oikeastikin...
Itsellä pelkästään hyviä kokemuksia... Olen käynyt treffeillä muutaman kanssa, tosi fiksuja, kivoja, hauskoja, sävähdyttäviäkin... Oikeestaan kauhea tilanne kun kolmen kanssa käynyt treffeillä ja kaikkien kanssa olisi kiva tavata edelleen. Ja tapaillaankin. Mihinkään pidemmälle en lähde ennenkuin tietää oikeasti mitä haluaa..
Kyllä niitä hyviäkin miehiä löytyy...
ikäluokka pitäisi olla 20-30, normaalipainoisuus on vaatimus sekä ei pidä olla lapsia ja aikaa tulee viettää muualla kuin baarissa.
Jos nuo ovat liikoja vaatimuksia niin...
"Mistä löytyisi normaali, mukava mies, joka ei vaadi kohtuttomia ja joka ei valita koko ajan?"
Joo, mutta normaali en ole, ja täältähän jo löytyi parempia.
Oikeesti ei kyllä ole oikein hajuakaan mikä se kunnonmies oikein on. Ei oikein tykkää ottaa yhteyttä sellaisiin jotka sitä hakevat. Jotenkin tuntu etten voi mitenkään olla kun olen vähän erilainen. Sama koskee luonnehdintoja tosimies, mies isolla.. jne.
Epänormaalille ei tietenkään ole kysyntää, ihan jo ennakkoluulojen vuoksi.
epänormaali olet?
"Joo,mutta normaali en ole,ja täältähän jo löytyi
parempia." Jos et ole kunnon mies miksi edes pyrit vastaamaan? hmmmmmmmmmmm?
"Jos et ole kunnon mies miksi edes pyrit vastaamaan?"
En itse pidä sitä vastauksena kenellekään.
Ajatuksiensa ilmaisuun tämä foorumi on.
"Millä tavalla epänormaali olet?"
Sitä on varmaa vaikeaa määritellä tai kuvailla lyhyesti.
Jos mitataan ihmisen joitakin ominaisuuksia, niin se ei vastaa sen väestönosan tuloksia, mitä pidetään normaalina. Normaaleja arvoja tietysti on myöskin.
On vahvuuksia ja heikkouksia, mitä ei tavata kovin usein muissa.
Itsenäinen ja riippumaton (eli se boheemi), joidenkin mielestä kummallinen, toisten taas ei. Elämäntapani ei ole tavallinen.
Ei mitään sellaista että monikaan siitä mitään huomaisi, jos ei ole tuntenut pitempään.
juu eräällä tyypillä omasta mielestään kattava haku päällä. tosi masentavia laulun sanojen lainauksia (teinipoppaifanittaja, nelikymppinen) ja 'vaatimukset' aika negtiivissävitteisiä eli kertoo miehen totaalisesta epävarmuudesta.
jotenkin heikkohermonen vapisija ja huokailija se oli kaikin puolin. meni sekasin ja naurskeli ihan pienestä määrästä alkoholia. jotenkin outo koko hemmo. terapian ja mielialalääkityksn puutteessa oli mun diagnoosi. mutta sen kun lisäilee vaan 'vaatimuksiaan' listoille. mottokin on ihan masis teinirääpöstys. huh.
mutta vaikutan naisten mielestä epäilyttävältä kuin variksenraato valkopyykissä. Ei kai tätä naamaa miksikään saa muutettua, ja sulavan itsevarmasta käytöksestä ollaan kieltämättä kaukana. Siispä aina kun yritän nousta siivilleni, törmään murhaavan tarkkaan ilmatorjuntaan, mikä ei tee seuraavaa yritystä yhtään helpommaksi. Ja mitäpä muutenkaan voisin naiselle tarjota?