Miehille: Tekevätkö naiset koskaan alotetta yms. eli suoraan sanottuna tulevat iskemään teitä?
Naisille: Teetteko koskaan aloitette yms. eli suoraan sanottuna menette iskemään miehen?
Joskus tuntuu että naisten aloitetta ei tapahdu kuin elokuvissa. Itse olen juossut baareissa jo monta vuotta ja ainoastaan pari kertaa on nainen lähestynyt minua ja ns. normaalielämässä ei kertaakaan. Onko homma todella niin että jos mies ei ole aivan helvetillisen komea ja muutenkin täydellinen niin on turha edes haaveilla aloitteista naisten puolelta. Vai onko mulla vaan turhan suuret luulot itsestäni ja ei auttaisi vaikka yrittäisin iskeä suunnileen jokaista naista maanpäällä.
Naisille: Teetteko koskaan aloitette yms. eli suoraan sanottuna menette iskemään miehen?
Joskus tuntuu että naisten aloitetta ei tapahdu kuin elokuvissa. Itse olen juossut baareissa jo monta vuotta ja ainoastaan pari kertaa on nainen lähestynyt minua ja ns. normaalielämässä ei kertaakaan. Onko homma todella niin että jos mies ei ole aivan helvetillisen komea ja muutenkin täydellinen niin on turha edes haaveilla aloitteista naisten puolelta. Vai onko mulla vaan turhan suuret luulot itsestäni ja ei auttaisi vaikka yrittäisin iskeä suunnileen jokaista naista maanpäällä.
Vastaukset 53
Vanhimmat
Miehenä vastaan lyhyesti: Eivät tee aloitteita. Tai ainakaan ei ole ikinä omalle kohdalle sattunut.
Aika yleinen asenne naisten keskuudessa tuntuu olevan se, että jos mies ei tee aloitetta, se on merkki siitä, ettei hän ole kiinnostunut.
"Aika yleinen asenne naisten keskuudessa tuntuu olevan se, että jos mies ei tee aloitetta, se on merkki siitä, ettei hän ole kiinnostunut."
Näin ajattelen itsekin. Koitan toki itse vaikuttaa asiaan ja antaa kiinnostavalle miehelle vinkkiä, että aloite kannattaa tehdä. Yrittänyttä ei toki laiteta muulloinkaan.
Tiedoksenne kuitenkin, että kyllä ihmeitäkin tapahtuu. Itse tein jokin aika sitten aloitteen ns. normaalielämässä, koska olin itse todella kiinnostunut ja siltä mieskin vaikutti. Aloitetta ei kuitenkaan tullut sieltä suunnasta, mistä tulkitsin että mies on ujo. No, rohkaisin mieleni ja toimin. Pakit pamahti. Tuskinpa teen samoin taas piiiiiiiitkään aikaan....
"No, rohkaisin mieleni ja toimin. Pakit pamahti. Tuskinpa teen samoin taas piiiiiiiitkään aikaan...."
Miksi onkaan niin, että miehen pitää aina tehdä se aloite, niellä mahdollisesti tylytkin pakit ja aina vaan jaksaa uudestaan? Olen maininnut tästä jo aiemminkin, mutta tuntuu, että vaikka nainen olisi upeasti meikattu ja hienosti pukeutunut, niin silti itsetunto on ihan nollissa. (Vähän kuin miehillä, joten ei siitä sitten väittelyä/inttämistä). Ts.
pakkeja ei osata otettaa vastaan kuin nainen.
Nainen tekee aloitteen ja saa pakit, mikä tuntuu ikävältä. Tästä nainen päättelee, että mies ei ole kiinnostunut, jos ei tee aloitetta.
Todellisuudessa pitäisi päätellä, että mies voi hyvinkin olla kiinnostunut, mutta ei viitsi vaivata itseään pakkien mahdollisuudella. Mutta naisellehan sopii hyvin pysytellä prinsessan roolissaan.
"Nainen tekee aloitteen ja saa pakit, mikä tuntuu ikävältä."
Totta kai.
"Tästä nainen päättelee, että mies ei ole kiinnostunut, jos ei tee aloitetta. Todellisuudessa pitäisi päätellä, että mies voi hyvinkin olla kiinnostunut, mutta ei viitsi vaivata itseään pakkien mahdollisuudella."
Ymmärrän hyvin, että molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia, mutta koska itsetuntoni ei ole maailman parhaimpia, toivon että mies tekisi aloitteen jos on kiinnostunut. Reilua tai loogista? Ei välttämättä mutta näin usein teen. Syynä ehkä se, että on tullut tarpeeksi monta kertaa petyttyä...
Omalta osaltani sanoisin, että kaikki riippuu tilanteesta. Jos mies todella kiinnostaa minua ja hänkin vaikuttaa minusta kiinnostuneelta mutta ei tee aloitetta, toimin koska muutoin jäisin harmittelemaan "mitä jos".
Ymmärrän, että miehiä v*tuttaa se, etteivät naiset tee useammin aloitetta. Kukapa ei haluaisi olla haluttu. Itse olen koittanut ryhdistäytyä, toiminnan tulokset tosin eivät ole olleet rohkaisevia.
Se oli sulle oikein !!! Hähä hähä hähä hähä hähähäää...
" Koitan toki itse vaikuttaa asiaan ja antaa kiinnostavalle miehelle vinkkiä, että aloite kannattaa tehdä. "
Kerrohan, kultaseni... mitä ovat nämä vinkit että aloite kannattaa tehdä ? Pudotat nenäliinan vai ?
Olen tehnyt aloitteita useitakin kertoja, mutta olen päättänyt lopettaa, tai ainakin siirtyä sille perinteiselle linjalle (eli annan niin hienovaraisia vinkkejä, että mies lopulta luulee tehneensä aloitteen). Syynä tähän on se, että tottumattomat miesparat eivät osaa ottaa aloitteita oikein. Miesten kästykset siitä, mikä aloite ylipäänsä on, vaihtelevat huimasti: monien mielestä avoimesti rupattelu ennestään tuntemattoman kanssa näyttää olevan aloite, kun taas minusta se on vain ystävällisyyttä. Minusta aloite on tuntemattoman kysyminen kahville, ja miehet menevät siitä auttamattomasti puihin.
Se, lähteekö mies kahville vai ei, ei yleensä ole edes kyseenalaista. Mies lähtee, vaikka ei olisi yhtään kiinnostunutkaan, kun nyt kerran tapahtui sellainen ihme että nainen kysyi. Mikään ei ole kamalampaa kuin nieleskellä pullaa tuntemattoman ihmisen seurassa, joka tuli "kun toinen niin kovasti tahtoi". Jos mies taas on kiinnostunut, hän ehtii siihen kahvihetkeen mennessä jo kuvitella vaikka mitä. Siten ensitreffien tunnelma on suorastaan kohtalonomainen - mies kun tuntuu luulevan, että mietin jo, montako lasta hänelle haluan tehdä.
Tilanne on molempi pahempi - ja minä kun kysyin vain, kun mies vaikutti ihan kivalta ihmiseltä. Siispä olen todennut, että miehille ei kannata tehdä aloitteita. Oma on vikansa.
Mies hämmentyy naisen aloitteesta, koska naiset tekevät niitä niin harvoin. Nainen päättelee: Aloitteita kannattaa tehdä harvemmin!
Ja kuitenkaan lopputilanteeseen ei olle tyytyväisiä. Missä mentiin vikaan?
Totta puhuen en ihmettele ollenkaan, miksi miehillä on itsetunto-ongelmia. Olisihan se miehenkin mukava joskus tuntea itsensä kiinnostavaksi. Mutta ei. Se on naisen yksinoikeus.
Pointti onkin siinä, että mies helposti luulee pientä kiinnostuksen osoitusta merkityksellisemmäksi kuin onkaan. Siispä kiltit miehet kuvittelevat jo pitkää suhdetta, ne toisenlaiset taas luulevat, että aloitteen tehneenä menen tietysti heidän kanssaan sänkyyn. Paha tätä on yksin muuttaa, eli syyllistä vain.
"Siispä kiltit miehet kuvittelevat jo pitkää suhdetta, ne toisenlaiset taas luulevat, että aloitteen tehneenä menen tietysti heidän kanssaan sänkyyn."
Vai näin on näreet. No sittenpähän on tosiaankin viisasta kaikkien naisten lopettaa aloitteiden tekeminen, ettei pääse tämäkään harhakäsitys muuttumaan. Hyvä! Naisen logiikalla maailma taas paranee aimo harppauksella.
En minä sinua pokaa, vaikka kuinka vonkaisit.
" En minä sinua pokaa, vaikka kuinka vonkaisit."
No, ainakaan ei voida väittää, että en olisi yrittänyt. Ei ole mitenkään uutta minulle.
Vakavasti puhuen, kai kuitenkin ymmärrät, että logiikkasi ontuu ihan samalla tavalla kuin nukkuvien puolueella?
Joo, tää oli taas sitä naisen logiikkaa parhaimmillaan, voi veljet !
Mutta olet oikeassa: todella harvoin sitä tapahtuu. Itselläni käynyt kahdesti 4 vuoden aikana. Enkä minä todellakaan ole komea; aivan tavallinen tallaaja vain ulkomuodoltani (taino, jos joitakin keskusteluja täällä haluaa uskoa, niin pituus ja tummahko iho ovat kai plussaa - hällä väliä).
Olen kerta toisensa jälkeen yrittänyt iskeä miehiä, tuloksetta. En ole kaunotar, mutten rupikonnakaan. Ilmeisesti suurin syy torjumiseeni on ollut se, että miehet pelkäävät aloitteellista naista. Tai näin sen olen itselleni yrittänyt järkeillä, en tiedä mikä on totuus. Usein kuultuja kommentteja ovat "oot liian päällekäyvä" tai "mee pois". Tämä siis siitä huolimatta, että olen koittanut ottaa ihan rauhallisesti ja vaan jutella miesten kanssa. Suoraan sanottuna en ymmärrä mistä kiikastaa. Joten hiljalleen hiipuu viimeinenkin tahto alkaa rupatella miehille.
Kuulisin todellakin mielelläni syitä miesten käytökseen.
Ja loppuun valopilkkuna mainittakoon, että "vuosien työ" tuotti kuitenkin tulosta. Nappasin nykyisen mieheni tekemällä aloitteen. :)
aika uskomattomalta jutulta mun mielestä, varsinkin noin törkeät pakit mieheltä. Kyllä yleisesti ottaen mun mielestä miehet antavat mahdolliset pakit suht. hienovaraisesti koska onhan se imartelevaa jos nainen tulee iskemään sua vaikka et sattuisikaan olemaan kiinnostunut/olet varattu. Oot varmaankin yrittänyt iskeä niitä kaikkein komeimpia/halutuimpia miehiä joilla on suorastaan ylitarjontaa naisista ja yletön huomio naisilta on noussut nestemäisessä muodossa hattuun. Kuten sanoin en minäkään ole se kaikkein komein ja halutuin mies baarissa mutta en se rumin ja vastenmielisinkään ja kun tiedostan tämän, en edes elättele toivoa niistä kauneimmista ja trendikkäimmistä prinsessoista.
Jotenkin tulee tunne että kaiken pahan alku on juuri tämä helvetin eliittijoukko miehiä jotka törkeällä käytöksellään vievät naisilta itsetunnon ja uskalluksen tehdä aloitetta ja siinä sivussa leimaavat kaikki miehet kusipäiksi
En voi tietenkään puhua muuta kuin omasta puolestani, mutta yksi syy voisi olla seuraavanlainen:
Monilla(?) miehillä on pitkäaikaisena haaveena saada edes kerran elämässään antaa pakit naiselle! Siis aivan totta. Johtuen lukemattomista saaduista pakeista, miehet haluavat "kostaa" jollekin viattomalle naiselle, antamalla pakit. Ainakin itse olen jo kymmenen vuotta sitten lopettanut haaveilemasta mistään parisuhteista, mutta salainen haaveeni olisi päästä edes kerran antamaan pakit. Älytöntähän tuo on, mutta ehkä siitä olisi olemattomalle itsetunnollenikin jotain hyötyä.
Aiotko sitten miettiä, että se kenelle juuri annoit pakit olisi voinut olla sun elämäsi nainen..?
Luulenpa että hyvä parisuhde olisi parempaa lääkettä itsetunnolle kuin pakkien antaminen kerran elämässään.Siis jos mies antaa tuosta syystä pakit, niin eipä nainen ole mitään silloin menettänytkään...
No, mutta kukin tehköön miten tahtoo, meillä suurimmalla osalla kai on vielä tällaisissa tilanteissa valinnanvapaus.Ja aloitteen tekijähän asettaa itsensä valinnan kohteeksi vapaaehtoisesti.
"Aiotko sitten miettiä, että se kenelle juuri annoit pakit olisi voinut olla sun elämäsi nainen..?"
En varmasti, vaan miettisin: Huhhuh olipa tiukka paikka, mutta selvisinpäs kunnialla.
"Luulenpa että hyvä parisuhde olisi parempaa lääkettä itsetunnolle kuin pakkien antaminen kerran elämässään."
Saattaisi hyvinkin olla, mutta erinäisistä syistä johtuen se nyt vaan ei kohdallani kertakaikkiaan ole enää mahdollista. Tosin erittäin epätodennäköistä on myöskin saada tilaisuus pakkien antamiseen.
"Siis jos mies antaa tuosta syystä pakit, niin eipä nainen ole mitään silloin menettänytkään..."
Tästä olemme samaa mieltä.
"No, mutta kukin tehköön miten tahtoo, meillä suurimmalla osalla kai on vielä tällaisissa tilanteissa valinnanvapaus.Ja aloitteen tekijähän asettaa itsensä valinnan kohteeksi vapaaehtoisesti."
Näinhän se on. Meitä on moneen junaan, osa jää asemalle ja muutama menee vahingossa vääräänkin junaan.
Mutta mikä siinä on niin erikoista, jos mies antaa pakit. Naisethan antavat pakkeja jatkuvalla syötöllä ja miesten on vain kestettävä. Miksei muka toisin päin.
No tuo oli vain yksi ajatus Siirin kysymykseen, eli kyseessä voi olla "kosto" itse saaduista pakeista.
...eihän siinä mitään erikoista ole, jos mies antaa pakit. Mutta jos antaa tuosta "kerran elämässä" syystä niin väittäisinpä sitä aika erikoiseksi. Vaan lienee hyväkin, ettemme aina kaikkia todellisia syitä saa tietoommekaan.
"No tuo oli vain yksi ajatus Siirin kysymykseen, eli kyseessä voi olla "kosto" itse saaduista pakeista."
Tiedostan sen kyllä. Toivonpa todella että kukaan ei nyt sentään tuosta oppia ota.
Junavertauksesi on ihan mielenkiintoinen. Joskus on kai parempi jäädä odottelemaan sitä seuraavaa junaa.
Jään odottelemaan =)
Kyllä ne naisetkin niitä aloitteita tekee. Ainakin joidenkin naisten aloitteet on vain jotenkin kankeita; ekana lauseena töksähtävä "Tarjoo mulle drinkki?" Joo, ei. Tai sitten käydään vaan heti käsiksi. Joka kyllä joskus on ihan ok.=)
Ja sitten kun naiselle antaa pakit, niin saa kuulla usein sen saman kysymyksen; "Oot sä joku homo vai?" Aivan kun mies ei saisi kieltäytyä.
Olen tehnyt aloitteita ja aivapa vielä ihan tavallisille miehille. Ja ihan normaalielämässä.Vastaukset ovat olleet enemmän tai vähemmän idioottimaisia, johtaen juuri siihen, mitä aiemmin tuossa kuvailtiin.
Eli miehet tuntuvat luulevan, että olen vähintäänkin valmis naimisiin ja perheen perustamiseen yms. Ja tarkoituksena olisi vain tutustua mukavanoloiseen ihmiseen.
Itse en tee aloitetta ihan helposti, mutta en myöskään ole heti perhettä perustamassa. Joten hyvät miehet, muistakaapa, että koska me naiset teemme niin harvoin aloitteita, emme ole saaneet harjoitusta myöskään pakkien saamisesta näissä tilanteissa tai siitä, että ensi kahveilla pitäisi mennä pidemmälle, koska "sinähän se aloitteen" teit. Tällainen ei kyllä nosta itsetuntoa...
Niinpä, en tiedä raivostuttavampaa kuin se, että saa pakit ja jonkin ajan kuluttua sitten tullaan vielä ruinaamaan, kun ajatellaan että on saatavilla...
Tuskinpa enää tulen tekemään pitkiin aikoihin aloitteita.Rohkeuden keräämiseen menee aikansa.
Totuushan asiassa on se, että tietty eliittimiesten joukko saa koko ajan potkia naisia ympäriltään kauemmaksi. Valtaosa ainakin 90% jää käytännössä vaille naisten huomiota, ja he saavat kokea elämässään naisen aloitteen 0-2 kertaa. Täten syynä naisen aloitteen epäonnistumiseen on joko A) tapahtuman ainutkertaisuus miehen kannalta ja hänen kyvyttömyytensä ymmärtää käsittämätöntä ihmettä tai B) se, että saa naisilta jatkuvasti erilaisia tarjouksia ja on hieman jo kyllästynyt asian tilaan.
Minua ei ole koskaan kukaan nainen lähestynyt
tulivatko ihan iskemään, mutta aloitteen tekivät kuitenkin. Olin tänä syksynä paria ravintolakeikkaa katsomassa. Yksin, kun ei seudulla tuttuja ollut ja vaimokin oli kaukana. Yhteensä kolme naista tuli juttelemaan tiskille kanssani. Kaksi heistä alkoi arvailemaan ikääni eikä kumpikaan sitä uskonut. Arvasivat kai tahallaan aivan pieleen, toistakymmentä vuotta alaspäin. En alkanut todistelemaan, mutta ihmettelin vain. Tukka on lyhyt ja harva ja ulkonäkö ei ihan lähentele Ricky Martinia, ei todellakaan. No, kaljamahaa meillä ei ole kummallakaan ;).
En ollut ryyppäämässä vaikka hiukan maistelinkin. Olin ihan siisti, en murjottanut itsekseni, vaan katselin ja kuuntelin ihmisiä, kuten yleensäkin.
Huomasin kyllä joka kerralla naisten lievän mielenkiinnon, mutta minulla ei ollut tarvetta aloittaa mahdollista keskustelua. Korkeintaan rohkaisin hiukan katseella ja pienellä hymyllä. No, aloituksen jälkeen hymyilin ja kuuntelin naisia, vastailin ja kyselin hiukan takaisin.
Keikan alkaessa kiitin seurasta, kerroin haluavani katsoa keikkaa ja toivotin hauskaa iltaa. Kaikille selvitin sopivassa vaiheessa ja sopivalla tavalla olevani varattu.
Koko ajan pyrin olemaan korrekti, kiinnostunut naisesta sopivassa määrin, mutta myös selvittämään tilanteen. Kukaan ei vaikuttanut pettyneeltä "erotessamme".
Ja todellakin, naisten aloitteellisuus on minulle ollut aina erittäin, erittäin harvinaista. Mutta mukavaa se oli!
"Yksin, kun ei seudulla tuttuja ollut ja vaimokin oli kaukana."
Joo kuulostaa tutulta. Taisiis kaveri on naimisis ja käydää hänen kanssaan joskus baareissa. Naiset ehdottelevat kuulema hänelle useinkin kaikenlaista ja tulevat juttelemaan. Lie kyse tuolloin on seikkailusta, yhden illan jutuista, miehen kokemus viehättää ym. Ja kenties varattu mies on baareissa "haasteellinen" huomionherätyskohde, sillä hän ei välttämättä ole haukkana muutoin ko. naisten perään.
En ole mikkään erityisen komea mutta ihan kivan näköinen kuitenkin. Taktiikkani on silmäpeli. Naiset ovat uskomattoman helposti jymäytettävissä kun heitä katsoo silmiin pari kertaa ja lähtee pois. Sen jälkeen kun näet hänen myöhemmin katsot häntä taas ja hymyilet. Jos hän on vähänkään kiinnostunut tai puutteessa hän tulee kyllä luoksesi. Leikit vaan ettet muka itse uskalla mennä. Minulla tämä toimii lähes joka kerta ja sänkyynkin päädyn usein joten ei muuta kuin onnea matkaan.
Silmäpelin esim. bussissa voi jo laskea jonkinlaiseksi aloitteeksi sun puolelta koska onhan se jonkinlainen merkki siitä että olet huomannut naisen. Tuo silmäpelikin on niin tulkinnan varainen juttu. Ex duunipaikan työmatkalla yks nainen (ainakin omasta mielestäni) katseli epätavallisen paljon mun suuntaan, hymyili aina kauniisti, tuli lähellä oleville paikoille istumaan ja fiksaili hiuksiaan jne. mutta ei koskaan tullut viereen istumaan joten ajattelin että kait se katse vaan vahingossa osui mun suuntaa ja bussissa nyt istuu väkisinkin kohtalaisen lähellä toista ja jotkut ihmiset hymyilevät aina, joten enpä viitsinyt ottaa sitä riskiä että olin tulkinnut tilanteen aivan päin persettä ja mennä häiriköimään naisen matkantekoa.
No eipä tuo varmaan "joka kerta" vähemmän hyvännäköseltä ihmiseltä onnistuisi olettaisin että olet sitä peruskeskitason yläpuolelle sijoittuvaan mies rintama kastiin.
Sama toimii minullakin. Miesten iskeminen on myös juuri noin helppoa ja yksinkertaista. Sitten ne kuvittelevat vielä itse tehneensä kaiken aloitteen ja ovat polleita, kun saivat "ujohkon" naisen iskettyä.
Mutta sehän on jo pitkään ja yleisesti tiedetty fakta että naisten keillä on vähänkään ulkoisia avuja on suhteettoman helppo iskeä miehiä. Ei tarvita kun pieni hymy ja hiusten heilautus ja sitten vain odotellaan. Tuota ei voi laskea tekniikaksi eikä taktiikaksi ja vaikka tämä sattusi 1 miehellä toimimaankin niin suurimmalla osalla ei toimi.
Kerroppa sinä naisena että jos tällainen tavallisen näköinen pullianen meinaa saada iskettyä naisen niin onko sen eteen ensin otettava 20 pakit ja itsensähäpäisyt ja sen jälkeen jos ja kun joku nainen ei suoralta kädeltä annakkaan pakkeja niin vaaditaan vielä 3kk:n piiritys/pehmitys että hommasta tulisi jotain. Jotenkin siltä se vähän tuntuu kun lukee näitä juttuja näillä palstoilla.
En nyt jaksa lukea näitä kaikkia, mistä tämä koko juttu lähti liikkeelle... Ja naisten iskemisestä en oikein voi vastata kuin omasta puolestani. ja ehkä hieman kavereideni. Siis tämän suppean empiirisen otoksen mukaan naiset suhtautuvat iskuyrityksiin hyvin erilailla, melkeinpä riippumatta siitä, miten yritetään iskeä (jätetään laskuista törkeät suorat ehdotukset ja liian humalaiset).
Jotkut ovat kaikille ystävällisiä, juttelevat ja saavat miehen tuntemaan, että kannatti uskaltaa lähestyä, vaikka siitä ei sen enempää seuraisikaan.
Jotkut ovat hyvin tylyjä ja käyttävät suorastaan rumaa kieltä, vaikka miehen lähestyminen olisi kuinka ystävällinen.
Jotkut ovat tältä väliltä. Joten on kai sitten hieman tuurista kiinni, minkälaista naista lähestyt. Ja valitettavasti, kai se niin on, että on niitä pakkejakin vaan kestettävä. Kyllä sieltä joukosta löytyy niitä mukaviakin, kun tarpeeksi jaksaa yrittää.
Tämähän ei tietysti sinua lohduta... Lohduttaisiko se, että kyllä naisetkin (joskus) lähestyvät miehiä, niitä tavallisenkin näköisiä? Sekin on tietysti tuurista kiinni, satutko silloin olemaan paikalla... Omasta puolestani voin sanoa, että mieluummin lähestyn niitä tavallisen näköisiä kuin kukkoilevia oman ulkonäkönsä hyvin tietäviä miehiä (no, myönnetään, poikkeuksiakin on). Ja myönnetään sitten sekin, että sen takia niitä tavallisen näköisiä, että niiltä ei saa juuri koskaan pakkeja.
Noin "laskelmoivasti" siis aluksi. Sitten monesti juttu luistaa ja siitä tulee jotain, tai sitten ei, mutta siinä vaiheessa ei ulkonäöllä ole enää mitään merkitystä.
Toivottavasti nyt ei punainen lanka hukkunut kokonaan tässä kirjoituksessa...
Eli koska minä olen sitä tyyppiä joka ei todella epätoivoisesti alennu vonkaamaan ja pakkejakaan en mielellään ota niin mun on ilmeisesti pakko alkaa käymää entistä enemmän baareissa että sattuisin olemaan juuri silloin paikalla kun joku arvon leidi sattuu olemaan sillä tuulella että tavallisenkin näköinen mies sattuisi kelpaamaan, jopa niissä määrin että hän saattaisi itse tehdä aloitteen.
Pelotta vaan että mitenköhän tuo elimistö kestää enään tästä tiheämpää baareissa juoksua koska täysin selvinpäinhän baarissa ei ole kukaan täysjärkinen.
ps. kyllä taas kun näitä juttuja on lukenut on paljastunut elämän raadollisuus. Ok, myönnän sen itsekkin, ei tulisi mieleenikään seurustella esim. selvästi ylipainoisen naisen kanssa mutta naisten jutuista voi lukea rivien välistä sen että jo perus ulkonäönkin omaava mies on jo jonkin sortin uhraus ja hyväteko heiltä niin sääliksi käy niitä miehiä joille ei ole annettu edes sitä perus ulkonäköä.
Hei, kyllä siellä baarissa voi selvinpäinkin olla, ihan täysijärkisetkin;-) Luen itseni niihin, ja olen useimmiten selvin päin. Ja teen jopa niitä aloitteita selvin päin.
Perusulkonäön omaavissa ihmisissä ei ole mitään vikaa, päin vastoin. Niistä tulee tunne, että ne ovat perusrehellisiä, perustasaisia perusitseluottamuksella varustettuja perusihmisiä. Sellaisen ainakin minä tahtoisin:-) En minään hyväntekeväisyytenä, vaan ihan oikeasti.
Ja jos ei omaa sitä perusulkonäköä, on kieltämättä hieman huonompi homma... Silloin pitää nähdä hiukkasen enemmän vaivaa naisiin tutustuessa, mutta kun ihmisen tuntee, ulkonäkö menettää merkityksensä. Ainakin minun mielessäni...
Niin, ja epätoivoinen vonkaaminen ei ole koskaan hyvä juttu, sitä ei jaksa ystävällisinkään nainen. Ehkä sinun pitäisi yrittää tutustua naisiin ensin ihan vaan kaveripohjalla? Monesti naiset saattaa säikähtää, jos miehellä on heti mielessä lapset ja omakotitalo.
on asennevamma mutta mun mielestä baareissa ei kertakaikkiaan pysty olemaan selvinpäin. Kaikki se ruuhka, töniminen, paikallaan istuskelu tai seisoskelu on ainakin mulle vaan kertakaikkiaan liikkaa.
Ja mun tapauksessa ei todellakaan ole kyse mistään epätoivoisesta vonkaamisesta. Hyvin harvoin menen itse edes juttelemaan kenellekkään naiselle baarissa vaan ennemmin odottelen että joku tulee juttelemaan minun kanssa. Ja silloinkin jos menen niin en todellakaan ala inttämään, roikkumaan ja väkisin yrittämään, enkä todellakaan selittämään mitäään 'tulevaisuuden suunnitelmia', vaan jos tuntuu siltä että naista ei kiinnosta niin katoan hyvin vikkelään enempää nolaamasta itseäni.
kannattaisi kadota niin vikkelään;-) Ei naiset mahdollista kiinnostustaan välttämättä kovin pian osoita. Ja oletko niin tietoisesti iskemässä naista, ettet voi vaan jutustella, jos nainen ei vaikuta kiinnostuneelta? Eikö kannattaisi avoimin mielin tutustua, hankkia tuttavia, vaikka siitä ei mitään romanttista seuraisikaan? Mistäs sen ikinä tietää, mitä näiden tuttavien kavereista löytyy (juttelemaankin meno helpompaa, kun jo entuudestaan jonkun jotenkin porukasta tuntee.)
Ainakaan täällä pääkaunpunkiseudulla. Harvoin noissa baarijutteluissa niin hyvin tutustutaan että puh. numeroita tai muita tietoja vaihdettais ja täällä jos törmäät toisenkin kerran samaan tyyppiin baarissa niin se on jo jonkun sortin lottovoitto. Usko pois, oon tätäkin yrittänyt koska oon vasta tänne muuttanut ja kavereita on vain muutamia eikä yhtään sellaista kenen kanssa vois käydä baareissa (eli he seurustelevat ja ovat itsekkin suht. vasta muuttaneet muualta joten heilläkään ei ole sellaisia tuttuja keihin vois tutustua).
No joo, ei tilanne tästä miksikään muutu vaikka tätä puisi puolivuotta tällä pastalla joten enköhän jatka valitsemallani tiellä eli baareissa ramppaamista niin pitkään että joku nainen ehkä/mahdollisesti/jokus nappaa minut. Eipähän tarvi miettiä mitä tekis viikonloppuina.
Itellä ainakin homma toimii aina kun vaan uskaltaudun mennä juttelemaan. Aina siitä on seurannu jotain muuta kuin bitchslappia tai pakkeja. Muutamaan otteeseen muakin on pokattu. Pakkeja en oo suoralta kädeltä antanu. Mutta en aina täysillä oo mukanakaan ollu, esim jonkun baarin discossa nainen tarraa käteen sanoen "tuu tanssimaan" ja sit mentiin... Tuo on liian päällekäyvää.
Ulkonäöstä sen verran, että oon aika pitkä ja atleettinen, että se voi jotain vaikuttaa. Voi se kyllä pienoinen pelotekin olla. Ei kaikki uskalla lähestyä.
Yleensä tulee baarissa vaan juotua viinaa, eikä niinkään juostua naisten perässä. Se on oikeeta menoa :)
Onhan tästä täällä kai aiemminkin puhuttu, vähintäänkin olen itsekseni aiheesta höpissyt.
Tekisin aloitteita, jos aloitteentekeminen ei olisi niin tuloksekasta. Viimeksi menin juttelemaan miehelle joitain kuukausia sitten kaupungilla keskellä kirkasta päivää, ja suhteeseenhan se johti, vaikkei minulla varsinaisia tavoitteita tai suunnitelmaa ollutkaan, hän vain herätti minussa välittömästi olemuksellaan valtavan kiinnostuksen ja mukavan, kuplivan tunteen. Joitain päiviä sitten muistelimme eriskummallista aloitustamme, ja hän sanoi olleensa myyty välittömästi sanottuani ensimmäisen sanan. Eli tässä sekä naisille että miehille rohkaisua, joku voi tupsahtaa elämääsi kuin tyhjästä, eivätkä ne vastaukset naisten aloitteisiin ole läheskään aina kielteisiä. Eikä tuo mies ole mikään kiiltokuvapoika, vaan jonkin verran ns. oman tien kulkijan näköinen. Joskin... aika komean oman tien kulkijan näköinen. Mutta minä olen puolueellinen! :-) Mutta sitten jos ja kun tämä joskus loppuu, en aio edelleenkään jäädä vain odottamaan, jos kiinnostusta itseltä vain löytyy.
Mielestäni on tyhjänpäiväistä stereotypisoida aloitteellisuus miesten velvollisuudeksi. Ei sen sukupuolta pitäisi katsoa. Turha sukupuoliroolien vaaliminen hittoon ja prinsessat pois pumpulista. Niin. ;-)
Ja jos sellaista kunniaa ei omalle kohdalle ole sattunut niin siitä voi tehdä vain yhden johtopäätöksen: oma kiinnostavuus naisten silmissä on vähintäänkin heikko tai täys 0. Ja kun itsestänikään ei siihen aloitteen tekemiseen ole (varsinkaan nyt kun tajusin oman markkina-arvoni ja sen, että vaikka kuinka yrittäisin niin todennäköisyys on silti heikko) niin ei hyvältä vaikuta. Täytyy kyllä sanoa että oon elänyt pahemman luokan illuusiossa kun olen kuvitellut kuuluvani siihen ns. melkokomeiden miesten kastiin aina tähän päivään asti, mutta nytpä tiedän paremmin.
Varmaankin illuusio on jäänyt jostain teinivuosista jolloin kuuluin siihen porukkaan joka dokas viikonloppuisin/poltti röökiä ja oli muutenkin sitä suosituinta sakkia koulussa ja kaikki tytöt halusivat poikakaverin tästä porukasta joten silloin jopa minä olin suosittu tyttöjen silmissä. Olis pitänyt silloin napata tyttöystävä ja yrittää elää koko loppuelämä saman tytön/naisen kanssa. Nyt oon kyllä vähän katkera itselleni.
sun nikkis kuvaa sun ikääsi niin älä masennu.Mulla ei oo juuri koskaan ollut sellaista flaksia että naiset olis alkaneet iskemään. Kyllä ne ovat aina vierestä vieneet. Enkä edes ole "melkokomea" kuten sinä. Vasta näin veteraanisarjalaisena (>35) olen joutunut/päässyt muutaman kerran kohteeksi.
Miksi? Niin, sitä mietin minäkin. Ei kai sentään lievä elämänkokemus naamassa, hyvä itsetunto ja pari sormusta sormessa voi vaikuttaa? Vai voiko...?
Haluan vielä tähdentää, että miehelle, jolle viimeksi tein aloitteen, olin hänen elämänsä ensimmäinen aloitteellinen nainen ja hän on jo sentään vähän sinua vanhempi. Älä suotta ryhdy liian kyyniseksi, vuosia sinulla on vielä aikaa saada kaipaamaasi huomiota.
Ja se, että onko itsestäsi aloitteen tekemiseen, taitaa pohjimmiltaan olla omasta asenteestasi kiinni. Tietenkään kaikki eivät lankea jalkojesi juureen hurmiossa, mutta joku, lopulta.
Mitään et muuten ainakaan hyödy siitä, että vertaat itseäsi toisiin miehiin. Ei hyvännäköisyys ole yksiselitteinen ominaisuus, eikä ole mitään ruma-komea -akselia, jolle kaikki ihmiset voisi sijoittaa. Eri ihmiset pitävät erilaisista piirteistä ja ulkomuodoista, sehän on selvää. Itse tiedän, että jotkut eivät pidä lainkaan ulkonäöstäni ja toisilla taas eivät meinaa jalat kantaa minut nähdessään, kaikkia on turha yrittää miellyttää. Mitä todennäköisimmin sinä olet jollekin ihanteellinen kombinaatio ominaisuuksia - vaikka täydellisyys taitaakin olla mahdotonta.
Varoitella enää kyyniseksi heittäytymisestä sillä olen sen tehnyt jo. Kuten sanoin olen sen verra 'ylpeä ja tietynlaista itsetuntoa' omaava ihminen että en minähän en alennu matelemaan kenenkään jalkojen juuressa ja yrittämään väkisin tehdä tuttavuutta naisten kanssa jos en muuten satu kelpaamaan. Enkä myöskään aio olla se viimeinen hätävara sitten kolmenkympin paremmalla puolella kun ikäiseni naiset ovat juoksunsa juosseet ja paniikki tulevaisuudesta alkaa iskemään.
Veikkaisin että samanlaisia ajatuksia on monella ikäiselläni koulutetulla miehellä joilla ei se flaksi ole nuorena pahemmin käynyt eikä naisten huomiota tippunut. Eli sitten jos ja kun joskus aletaan kelpaamaan naisille niin epäillään heti tarkoitusperiä tai ollaan jo niin kyynisiä ja katkeria että aletaan makselemaan vanhoja kalavelkoja takasin törkeiden pakkien ja hyväksikäytön muodossa ja muutenkin muututaan 'pikku sovinisteiksi'.
"Enkä myöskään aio olla se viimeinen hätävara sitten kolmenkympin paremmalla puolella kun ikäiseni naiset ovat juoksunsa juosseet ja paniikki tulevaisuudesta alkaa iskemään."
En tiedä mihin viittaat tuolla, mutta jos sillä oli jotakin tekemistä minun esimerkkini kanssa, niin, hmm. Itse olen huomattavasti lähempänä kahta- kuin kolmeakymmentä, eli oletettavasti en ole kuvailemasi epätoivoinen, tulevaisuutta hätäilevä, parhaat päivänsä nähnyt nainen. Ja silti teen aloitteita, enkä tosiaankaan millekään adoniksille. On edelleen selvä mahdollisuus siihen, että joku sinut nappaa. Joku, öh, sinun mittapuusi mukaan 'laadukas'. Mutta tietysti, vain ja ainoastaan mahdollisuus, turha minun olisi lupauksia tuosta mennä viskomaan.
Enkä mitenkään tarkoita, että sinun pitäisi todellakaan kenenkään jalkojen juuressa madella, tai tehdä hampaat irvessä yhtään mitään. Pelin voi yleensä ikävä kyllä yleensä voittaa vain pelaamalla, ellei sitten ole onni myötä. Mutta miksi ihmeessä naisiin tutustumisen pitäisi olla jotenkin itseä alentavaa? Kai heille (meille) voi puhua myös oman arvon säilyttäen, ilman että siinä olisi kyse mistään armopalojen hakemisesta tms. Tasapainoisia ihmiskontakteja, miltä kuulostaa? Jos nainen nostaa nenän pystyyn ja nauraa päälle, sen voi mielestäni jättää ihan omaan arvoonsa.
"Eli sitten jos ja kun joskus aletaan kelpaamaan naisille niin epäillään heti tarkoitusperiä tai ollaan jo niin kyynisiä ja katkeria että aletaan makselemaan vanhoja kalavelkoja takasin törkeiden pakkien ja hyväksikäytön muodossa ja muutenkin muututaan 'pikku sovinisteiksi'."
Se lienee sinusta itsestäsi kiinni? Asennoitumiskysymys, väitän. Ja kyllä sinusta jo nyt huokuu sellainen jotenkin ylimielinen ja yleistävä asenne koko naissukupuolta kohtaan. Jonkin sortin katkeruutta kai, mutta se tekee hiton vaikeaksi naisille alkaa erityisemmin pitää sinusta, eikö? Ainakaan itse en uskaltaisi pahemmin lähestyä miestä, joka tuhahtaa ja kääntää päänsä vaanivasta epäonnesta varmana.
Turha minun on tietysti yrittää päätäsi kääntää, omat ovat valintasi. Nähdäkseni kuitenkin itseäsi et ainakaan auta olemalla kyyninen. Toivottavasti voit vuosikymmenien päästä miettiä mennyttä elämääsi tyytyväisenä, eli hyvät jatkot sulle.
(Myönnettäköön, että itsekin olen perusluonteeltani melko kyyninen, mutta hillitön optimisti saa aina vallan, kun on kyse muiden asioista, ei omista.) ;-)
Baariin kun ei mennä asenteella-nyt nainen iske minut. Vaan.. ajattelet kippari-kalle tyylillä että olen mikä olen ja muuksi en muutu ihan hevillä. Ei ole mitään hävittävää. Menee parille tuopille, ei sen kummempaa, jos siinä sitten jotain muuta tulee vastaan niin ottaa sen plussana. Jos mitään ei tapahdu.. no big deal.
Helsingin baarit on ihmisiin tutustumista ajatellen yksi huonoimmista paikoista (hehe. kerran käyneen kokemuksen syyvällä rintaäänellä :))) Mutta jokin harrastus. Uiminen, salilla käyminen tai jotain missä näkee kaikenlaia ihmisiä. Oma olo on se tärkein. Jos itse ei tykkää omasta itsestään niin se jos mikä huokuu kauaksi ja nostaa kynnystä mennä juttelemaan sellaiselle ihmiselle.
Minä iskin mieheni. Aloitteen teon jälkeen oli tosin molemmilla ihan yhtä paljon osuutta siihen, että juttu siitä eteni.
Ei aloitteen teko ole naisille sen helpompaa tai vaikeampaa kuin miehillekään. Terve itsetunto kestää kyllä pakit. Myös niitä olen saanut. Ja antanut. Jos pitää ilkeäksi ruveta, niin sitten on taas tyypissä vikaa, moiset valiot voi jättää ihan omaan arvoonsa.
Vastaus mieheltä: kyllä ovat naiset tehneet aloitteita, viimeisen parin vuoden aikana ehkä 4-5 kertaa.
Mielenkiintoista tässä on ensinnäkin se, että tällaista on alkanut ilmaantua vasta siinä vaiheessa, kun itse on varattu. Toiseksi itse en katso itseäni kuin hädin tuskin normaaliksi/tavalliseksi ulkonäöltäni ja ylipainoakin on jonkun verran. Paksuhkot silmälasit myös. No, ehkä pukeudun suht ok. Sattumaako?
vuosia oon baareissa pyörinyt, kaveriporukalla ja yksin. enemmän ja vähemmän humalassa, enemmän ja vähemmän hyvällä tuulella. en oo vielä sitä päivää nähnyt kun nainen tekee aloitteen.
Omalta kohdaltani voin sanoa,että kyllä naisetkin tekee aloitteita. Yleensä ne on itsevarmoja,pitävät itseään hyvän näköisenä,luulevat että on kaikkien haluama Ym. ym.Mutta sitten jos mies antaa pakit ni johan riemurepee.Nainen kokee,että miten minunlaiselleni naiselle joku voi antaa pakit.Miehen aloitteisiin saa kieltäytyä,mutta naisten tekemiin aloitteisiin EI saa kieltäytyä.
Kyllä naiset silloin tällöin tekevät aloitteita. Ja kun hitaat alkavat baarissa, minua on aika monta kertaa nainen tullut hakemaan tanssiinkin, vaikka se yleensä lienee miehen tehtävä. Vielä tasa-arvosta: Nainen saa kieltäytyä tanssipyynnöstä aivan vapaasti, jos ei kiinnosta. Tottakai, se on OK myös minunkin mielestäni. Mutta annas olla, jos kieltäydyt naisen tanssikutsusta! Siitä seuraa sellainen haukkuryöppy, että koet itsesi seuraavana aamuna inhottavaksi hylkiöksi, jolla ei ole mitään ihmisarvoa! Siis, jos naiset saavat vapaasti kieltäytyä miesten iskuyrityksistä/tanssiinhauista, niin sama oikeus miehillekin ilman sitä jokakertaista haukkuryöppyä!
jos vaik istun yökerhos alkuilasta
eikä oo paljo porukkaa ni naiset tulee
ihan rohkeesti mun viereen istuu vaik ois sata penkkii vapaana.
ja joskus joku tulee purista perseestä
tosin kännipäissään ja joskus vaan juttelee
mut aina vähän huppelissa
kerra ys entinen luokakaveri näyttis rintansa
baaris oon kyl sen verran komea et saan kyllä kenet tahansa
Itse tykkään enemmän jos mies tekee alotteen.. On sitä tullut pari kertaa itsekkin aloite tehtyä.. Kannattaa vaan tehdä rohkeasti aloite, siitä naiset tykkäävät!