Vaihdoin öljyt autoon. Olin ajanut entisillä
27 000 km. Öljyjen vaihtaja sanoi, että
olis syytä ajaa pidempiä lenkkejä, semmonen
100 km suuntaansa, kerran kahdessa viikossa.
On kuulemma kertynyt jotain jäälimaa ja auto
voi puhaista öljyt pihalle ja menee moottori.
Johtuukohan se semmonen pitkästä öljynvaihto-
välistä? Onkohan se niin herkässä, vai liiotteliko huoltomies?
27 000 km. Öljyjen vaihtaja sanoi, että
olis syytä ajaa pidempiä lenkkejä, semmonen
100 km suuntaansa, kerran kahdessa viikossa.
On kuulemma kertynyt jotain jäälimaa ja auto
voi puhaista öljyt pihalle ja menee moottori.
Johtuukohan se semmonen pitkästä öljynvaihto-
välistä? Onkohan se niin herkässä, vai liiotteliko huoltomies?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ko. "jäälima" syntyy lämpötilamuutosten vuoksi(kondensoituu vettä). Mikäli ajat paljon lyhyttä ajoa, saat tätä moskaa normaalia matka-ajoa enemmän. Kun autossasi on samat öljyt sisässä kauan, niin tällöin suhtellisesti öljyjen sekaan tulee enemmän vettä (vrt. että ajaisit pitkiä matkoja). Eli öljynvaihtoväli voi aiheuttaa huoltomiehen mainitsemia ongelmia (huohotinongelmia). Ja todellakin, pahimmassa tapauksessa öljyt tulevat pihalle, huohotinletkusta tai mittatikusta yms., konerikkoa siitä ei tosin seuraa ellet aja "kauan" öljynpaineen merkkivalon sytyttyä. Ainakin VW:ssä öljynpaineen merkkivalo syttyi aina hyvissä ajoin:)
"Ko. "jäälima" syntyy lämpötilamuutosten vuoksi(kondensoituu vettä)."
Osa "jäälimasta" eli öljyn sekaan joutuneesta vedestä on toki peräisin kondensioilmiöstä, mutta luulisin, että suuri osa on sitä vettä, joka on peräisin pakokaasuista, joista pieni osa pakenee männänrenkaiden ohi kampikammioon. Luonnollisesti tämä vuoto on pieni uusissa autoissa ja uusissa koneissa (kunhan sisäänajo on suoritettu), mutta kyllä sitä vuotoa silti on. Se ohivuotohan se nimittäin on, mikä pakottaa öljyt ulos lohkosta, jos huohotin jäätyy.
Omien kokemuksien mukaan tuo kondensoituminen voisi olla suurempi ongelma nimenomaan uusissa autoissa (omat kokemukset ovat lähes uusista autoista joilla nimenomaan on ajettu ainoastaan lyhyttä matkaa (kone lämpiää ja jäähtyy useita kertoja päivässä)). Tämä seikka unohtui mainita aikaisemmassa viestissä.
No omien biilien uuden karheita koneita ei purettu, joten 100% varma en ole vian alkuperästä:) Luusisin, että uusissa menopeliessä pakokaasujen vuoto ei dominoisi veden synnyssä, no tämä toki minun tuntuma, voit olla myös oikeassa.
Omat kokemukset (huohotinongelmat) olivat siis n. 1 vuoden ikäisistä (30-50 tkm ajetuista) ns. long-life huolto-ohjelmaan kuuluvista autoista:) Jätettäköön merkit mainitsematta:)
Ei se öljynpainenn valo kovin aikaisin syty. Sen syttymispaine on pienempi kuin 0.2 bar. Normaali moottorin öljynpaine on n. 4 bar.
Että se öljynpaineen valo syttyy vasta, kun "paska on jo housussa".
Paine on kyllä pieni kun valo syttyy, mutta mikäli auto sammutetaan välittömästi niin ainakaan VW:stä ei napsahtanut kone, voi toki olla allakirjoittaneen "hyvää" tuuriakin.
Nimim. 3 kertaa öljyt ulos ja auto kulkee vieläkin, tosin vaan kaksi kertaa siihen pisteeseen, että valo syttyi). Yleensä tuo öljyn haju saa hälytyskellot soimaan ennen sitä valon syttymistä.
"Omien kokemuksien mukaan tuo kondensoituminen voisi olla suurempi ongelma nimenomaan uusissa autoissa"
Sanoisin, että kondensaatiota tapahtuu uudessa ja vanhassa koneessa saman verran. Ohivuotoa tapahtuu vanhassa koneessa moninkertaisesti enemmän. Luonnollisesti vanhalla koneella on myös toleranssia sitä kosteutta kohtaan. Eipä juuri jäädy huohotinputket, jos huohotuskaasut johdetaan imusarjan sijasta suoraan öljynlisäyskorkin kautta ulkoilmaan... :)
Toleranssi huomioiden voidaan toki ajatella, että uusi auto kärsii enempi kondensiosta. Myös jos huomioidaan ohivirtauksen suhteen, niin tällöinkin kondension merkitys on kasvanut. Absoluuttisessa mittakaavassa uuteen moottoriin todennäköisesti kondensoituu VÄHEMMÄN vettä, koska öljynkiertojärjestelmä on suljettu (ei huohota ulkoilmaan), mutta se ei paljoa lohduta, kun jo pienikin määrä vettä saattaa saada ranskattaren kilkkaamaan.
"omat kokemukset ovat lähes uusista autoista joilla nimenomaan on ajettu ainoastaan lyhyttä matkaa (kone lämpiää ja jäähtyy useita kertoja päivässä)"
Luonnollisesti tällöin tapahtuu enemmän kondensiota, mutta myös ohivuodon merkitys kasvaa tuollaisessa käytössä, koska öljyt eivät lämpene riittävästi kuivuakseen. Lisäksi kylmästartatessa (erityisesti vanhaa autoa) täytyy seos pistää niin rikkaalle, että bensiini suorastaan valuu sylinteriseinämiä pitkin öljyn sekaan. Tämä ei tietenkään ole vettä, eikä aiheuta jäätymistä, mutta ohentaa kyllä öljyä ja heikentää voiteluominaisuuksia. Kylmä kone ei ilmeisesti myöskään tiivistä kunnolla, koska jähmeät öljyt eivät leviä tasaisesti sylinteripinnoille (vieläpä, kun bensiini huuhtelee niitä pois) ja kylmästarttauksen aikana luulisi ohivuodon olevan huomattavasti suurempi.
"Luusisin, että uusissa menopeliessä pakokaasujen vuoto ei dominoisi veden synnyssä, no tämä toki minun tuntuma, voit olla myös oikeassa."
Olin epäselvä ja ilmaisin itseni huonosti. En minäkään usko, että se dominoiva osa olisi esim. 30 tkm kohdalla (sisäänajo takana, mutta moottori vielä hyvässä iskussa).
Puhuinkin, että ohivuodon merkitys pelaisi yli 50 % roolia lähinnä 'keskivertoautossa', joka siis on Suomessa jo hieman ajettukin. Toki voin olla tässäkin väärässä, mutta vaikka olisinkin oikeassa, niin 'keskivertoautosta' puhuminen olisi melko turhaa, koska se varsinainen ongelma jääliman kanssa on lähinnä joillakin ranskalaisilla (vaikkakaan en väitä, etteikö tapahtuisi muissakin maissa valmistetuilla).
Autoissa, joissa ei ole PCV (Positive Crankcase Ventilation) -huohotusta, voi toki myös olla ongelmia jääliman kanssa. PCV-autoissa saattaa huohotin jäätyä ohivirtausviiman takia (koska huohotin on lohkosta erillään ja hyvin altis) kesken ajon, kerätä paineet kampikammioon ja ruittia kaikki öljyt esim. mittatikun reiästä ulos. Vanhemmassa autossa jäälima ei aiheuta paineennousua kampikammiossa, eikä jäälima synny kesken ajon, koska paineet vapautetaan suoraan lohkosta ulkoilmaan ja lohko saa lämpöä kyllä riittävästi.
Ongelmallisempaa vanhoilla autoilla (toki sama ongelma voi esiintyä uusillakin) on jääliman kertyminen öljykanaviin auton seistessä kylmänä. Kun kone pistetään käyntiin, saattaa esim. yläkerta jäädä täysin ilman voitelua. Yksi esimerkki herkistä autovanhuksista on Volvo 760:n vanhemmat yksilöt, joissa oli Renault-yhteistyön mukana tuomat mekaanisella ruiskutuksella toimivat rivikutoset. Öljynvaihtoväli oli säädetty liian pitkäksi ja öljykanavat tukkeutuivat => yläkertaan ei päässyt öljyä jatkuvasti (ainakaan välittömästi kylmäkäynnistysten jälkeen) ja OHC-nokat pyöri kuivina. Ei siis ihme, että hyvin harva vanhemman mallin 760 on enää ajossa, kun nokat ovat menneet täysin pyöreiksi. Uudemmissa 760-sarjalaisissa on elektroninen ruisku ja yläkerrassa sen verran muutosta, että siellä taisi olla pieni "öljylammikko" jonne jäi öljyä varastoon edelliseltä ajokerralta. Täten lyhytkestoinen öljyväylien tukkeutuminen ei tuhonnut yläkertaa ja täten uusi 760 oli huomattavasti luotettavempi talviauto... luotettavuudeltaan suunnilleen legendaarisen 740:n tasoa.
Mutta en halua mustamaalata 760-sarjalaisia mek.ruiskulla. Ne on ihan asiallisia pelejä, mutta vaan hieman ylihienostuneita talvikäyttöön. Ei toimi tehtaan öljynvaihtovälillä laisinkaan (kuin korkeintaan moottorin valmistusmaassa) vaan on puolitettava tai jaettava jollakin vielä suuremmalla luvulla, sekä käytettävä parhaita mahdollisia öljyjä. Ehkä Peugeoteilla ja Citroëneilläkin ajavienkin kannattaisi harkita long-lifeilla ajamisen lopettamista ja vaihtaa pari kertaa talven aikana tavalliset synteettiset ajokilometreista riippumatta (pätkäajossahan ne öljyt laimeneekin). Mitäs ajattelet? Luotatko long-lifeen?
Osittain totta, mutta jos huohottimen tukkeutumisen aiheuttama paineennousu ajaa öljyt ulos koneesta, niin se tapahtuu kyllä niin nopeasti, että lähes sama syttyykö valo 0.2:ssa vai 2:ssa, sillä öljypumppu joko yltää öljysumpun nestepintaan, tai sitten se ei yllä. Mahtaako paineiden putoaminen 2:sta 0.2:een kestää sekuntiakaan? Toki sekuntikin on tärkeä, mutta luulen, että keskivertopällistelijän kauhunsekunnit ovat huomattavasti pidempi. Perheenäiti ei välttämättä edes tajuaisi mitään vaan ajaisi kotiinsa asti... tai kunnes hyytyisi matkalle. Riippuu toki perheenäidistä.
Mutta jos paine alkaa laskemaan hitaasti esim. öljypumpun tai laakareiden kulumisen vuoksi, eikä tämmöisestä spontaanista öljyjen ulos suihkuamisesta, niin silloin sillä olisikin jo käytännön merkitys, että syttyykö valo 2:ssa vai 0.2:ssa. Tuommotteella omastakin autossa löytyvällä 3...5 psi (0,2...0,35 bar) varoitusvalolla, jos ajelisi vuoden verran valon syttymättä, mutta öljypumppu loppumetreillä, niin kyllä julmat tekisi. Tosin kyllähän kierroksilla paineet nousevat huomattavasti tyhjäkäynniltä, eli voihan sitä tuudittautua, että "kyllä sen luulisi punaista välillä vilkauttavan käyntilämmössä, koneen ollessa tyhjäkäynnillä, jos paineet olisivat liian matalalla (esim. alle 2 bar) ajossa ja kierrokset päällä".
Varoitusvalot ("idiot light") ovat tarkoitettu totaalisille ääliöille, jotka eivät ymmärtäisi mitään mekaanisen neulamittarin perään (ei sitten vaikka mittaritaulussa olisi punainen alue). Koska öljyn varoitusvalon on tarkoitus syttyä vasta äärimmäisessä hädässä ja tilanteessa, jossa autoa ei saa missään nimessä ajaa metriäkään, on kynnyspaine säädetty todella alas. Ääliölle toki tästä yksikäsitteisestä ajokiellosta on hyötyä, mutta osaaja ei tee tällä tiedolla mitään, koska auto, jossa valo syttyy, on todennäköisesti jo astetta vaativamman moottoriremontin kaipuussa: kiitos neulaosoittimen puuttumisen.
Pistää alkaa varmaan vakavasti harkitsemaan oman idioottivalon sensorin vaihtamista tuosta arvosta noin 4 psi jonnekin arvoon noin 20 psi. Normaali öljynpainehan on vissiin noin 50 psi:n tienoilla vaikkakin kulumisen myötä Triumphien paineet laskee 25 tienoille. Hyvässä kunnossa motin voi sanoa olevan kun tyhjäkäynnilläkin löytyy 10 psi. 20 psi on jo mainio saavutus lämpimillä öljyillä. Ja kylmänä pitäisi olla noin 70 (5 bar), mutta ei enempää, paineensäätöventtiilin rajoittamana. Tai ehkä kannattaisi hankkia mekaaninen öljynpainemittari.