Kirjoitettu "Naisten Logiikka" palstalle koska aloitukset tällä palstalla hukkuvat jätteeseen hitaiten. Olisi erityisen mielenkiintoista kuulla miehiltä jotka samaistuvat kirjoitukseen.
_________________________________________________
Muistan varhaisteiniajan varhaisimmat vaiheet. Iän vaihtuessa viralliseksi teini-iäksi olin ehkä vielä vähän enemmän kiinnostunut omasta sukupuolestani. Koin ettei naisissa ollut tarpeeksi näkemistä.
14-15-vuotiaana olin kai jo normi'mies'. Tuolloin olin kiinnostunut yhdestä tytöstä ja jos olisimme tavanneet,ei tiedä mitä olisi tapahtunut. Puhuimme leikillisesti,hyvin suurpiirteisesti joskus jotain seksiin viittaavaa mutta siihen se jäikin. Koen että jos tuolloin olisin päässyt kiinni lihallisiin kokemuksiin,voisin nyt olla paljon vähemmän estynyt ja ahdistunut. Siinä iässä kun ei hirveästi tullut pohdittua asioita kyynisyyteen asti.
Michael Douglas jossain elokuvassa sanoi vihaisena häntä kyttien tai muiden sellaisten kuulustellessa ?teinivuosistaan? jotain sen suuntaista että "en muista paljonko runkkasin mutta varmaan paljon" tms.
Noh,sitten meni vähän aikaa. Varmaan tein kuten Michael Douglas. 17-vuotiaana olin huonossa jamassa ulkoisista syistä ja olin kääntynyt sisäänpäin. Olisi ollut otolliset paikat muodostaa tuttavuuksia mutta se ei pahemmin käynyt mielessä. Tosin tämän ikäisenä otin ensimmäisen fyysisen kontaktin samaa ikäluokkaa olevaan naispuoliseen vaikkakin mielessäni ei pyörinyt mitään platonista syvällisempää. Joskus ajattelen että se oli kehoni yritys tiristää minusta vielä siemeniä väkipakolla ennen kuin kupsahdan,kun mieleni oli melko lailla haudan sfääreissä. Samainen 'nainen' hävisi seuraavana päivänä.
Mitäs sitten. Noh,vietin aikaa poissa internetissä ja lueskelin paljon,harjoitin älyä ja en tainnut olla hirveän liikunnallinen. Nettiä en paljoa käyttänyt. Joskus ehkä 19v. palasin netin maailmaan ja tietämättömänä ja naiivin optimistisena aloin lähestymään naisia. En saanut näistä yrityksistä kauheasti irti vaikka jossain vaiheessa mukaan tarttui melko hyvä naisystävä. Kohta pari vuotta sitten tapasin erään hyvin nuoren naisen ja olisi kai ollut mahdollista saada jonkinsortin seksiä jos olisin pystynyt,mutta hän kyllästyi minuun hyvin nopeasti tapaamisen jälkeen joten tavallaan voisi kuvitella että ruumiini tiesi totuuden.
Aikaa kului ja ollessani 20 mieleni alkoi kyynistyä ja aloin tiedostaa asioita sukupuolisilmälasien kautta. En tiedä oliko minulla nuorena teininä intuitiivista tajua siitä miten paljon heikommilla olin poikana tyttöihin nähden mitä tyydytykseen ja arvostukseen tulee,mutta tuntui että silloin osat olivat hieman tasaisemmat,silloin tosi nuorena.
-
Vielä muutama vuosi sitten pinnallisimpia paineita käsin hoitaessani pystyin jotenkin saamaan jotain irti omista fantasioistani ja kai näkemään itseni jotenkin arvokkaana tekijänä (seksuaalisesti) ilman toivotonta mielikuvituksen ylirajoille venyttämistä. Tällä hetkellä alkaa olla jo työn takana saada erektioita omia hetkiä varten koska olen niin kyynistynyt ja epävarma; en oikein pysty enää näkemään itseäni rentona missään intiimissä tilanteessa saati sitten näkemään itseäni halun kohteena omana itsenäni. Tarpeeksi nuorena ja kokemattomana yksinkertaiset visuaaliset hyödykkeet riittivät pitkälle. Nykyään selailen nettierotiikkaa rutiinilla kuten päivälehteä,tuntemalla jonkinlaista uteliaisuutta mutta en voi olla ajattelematta miten minua kuvasta vastaan tuijottavan naisen silmien takana piilee,enkä oikein koe että se on minua mairittelevaa. Kun olin selvästi nuorempi,minulla ei ollut selkeää kuvaa enkä hirveästi miettinyt sitä miten vastakkainen sukupuoli minut oikein kokee. Jossakin vaiheessa rupesin välttelemään ja ujostelemaan mitään omien intiimimpien tunteiden ilmauksia koska tytöt sitten antaisivat "pervon" leiman tai nyt vanhempana suhtautuvat platonisella päivittelyllä ja höpsöttelyllä. Yksi asia mitä en ollut hirveästi syvällisemmin kelannut oli naisten suhde miesten vartaloon. Toki intuitiivisesti tajusin miehen olevan vähemmän 'arvokkaampi' naisten tai tyttöjen välinpitämättömyyden,vaativuuden tai vihamielisyyden osoituksien kautta mitä tuli miestarjontaan mutta sen syvemmin en asiaa ajatellut. Sitten melko hiljattain lisätaakkana sain oppia siitä kuinka naiset saattavat pitää miestä luonnostaan groteskina tai vähintäänkin suhtautua kaksijakoisesti mieheen. Toisaalta samalla sain näyttöä sen puolesta että naisilla olisi jonkinlainen puoli-'hengellinen' suhde penikseen joka ylittää miesten paheksutun ja tunnetun vulvainnon. Nuorempana kuvittelin asian olevan juuri toisinpäin.
Muutaman kerran aina joskus joku nainen kehaisee ulkonäköä mutta se ei vielä riitä poistamaan kaikkia epävarmuuden aiheuttajia. Tuntuu että vaatii hirveää pingottamista ja varman päälle pelaamista sekä jatkuvaa hauskuuttamista että saa edes joskus netissä jostain eristettyä jotain kiinnostuksen kipinää,joka kyllä hiipuu aikanaan. Parhaat kiksit tosiaan saan nykyään siitä kun kirjoittelen mesessä nuoremmille neutraaleja juttuja ja aina joskus näyttää että olen jollekkin pintapuolisesti mieleen ja jotain leikkiflirttiä saattaa sieltä tulla. Se rikastaa hetkellisesti mielikuvitustani ja pystyn edes sieluni silmin näkemään itseni vähemmän yksinäisenä.
_________________________________________________
Muistan varhaisteiniajan varhaisimmat vaiheet. Iän vaihtuessa viralliseksi teini-iäksi olin ehkä vielä vähän enemmän kiinnostunut omasta sukupuolestani. Koin ettei naisissa ollut tarpeeksi näkemistä.
14-15-vuotiaana olin kai jo normi'mies'. Tuolloin olin kiinnostunut yhdestä tytöstä ja jos olisimme tavanneet,ei tiedä mitä olisi tapahtunut. Puhuimme leikillisesti,hyvin suurpiirteisesti joskus jotain seksiin viittaavaa mutta siihen se jäikin. Koen että jos tuolloin olisin päässyt kiinni lihallisiin kokemuksiin,voisin nyt olla paljon vähemmän estynyt ja ahdistunut. Siinä iässä kun ei hirveästi tullut pohdittua asioita kyynisyyteen asti.
Michael Douglas jossain elokuvassa sanoi vihaisena häntä kyttien tai muiden sellaisten kuulustellessa ?teinivuosistaan? jotain sen suuntaista että "en muista paljonko runkkasin mutta varmaan paljon" tms.
Noh,sitten meni vähän aikaa. Varmaan tein kuten Michael Douglas. 17-vuotiaana olin huonossa jamassa ulkoisista syistä ja olin kääntynyt sisäänpäin. Olisi ollut otolliset paikat muodostaa tuttavuuksia mutta se ei pahemmin käynyt mielessä. Tosin tämän ikäisenä otin ensimmäisen fyysisen kontaktin samaa ikäluokkaa olevaan naispuoliseen vaikkakin mielessäni ei pyörinyt mitään platonista syvällisempää. Joskus ajattelen että se oli kehoni yritys tiristää minusta vielä siemeniä väkipakolla ennen kuin kupsahdan,kun mieleni oli melko lailla haudan sfääreissä. Samainen 'nainen' hävisi seuraavana päivänä.
Mitäs sitten. Noh,vietin aikaa poissa internetissä ja lueskelin paljon,harjoitin älyä ja en tainnut olla hirveän liikunnallinen. Nettiä en paljoa käyttänyt. Joskus ehkä 19v. palasin netin maailmaan ja tietämättömänä ja naiivin optimistisena aloin lähestymään naisia. En saanut näistä yrityksistä kauheasti irti vaikka jossain vaiheessa mukaan tarttui melko hyvä naisystävä. Kohta pari vuotta sitten tapasin erään hyvin nuoren naisen ja olisi kai ollut mahdollista saada jonkinsortin seksiä jos olisin pystynyt,mutta hän kyllästyi minuun hyvin nopeasti tapaamisen jälkeen joten tavallaan voisi kuvitella että ruumiini tiesi totuuden.
Aikaa kului ja ollessani 20 mieleni alkoi kyynistyä ja aloin tiedostaa asioita sukupuolisilmälasien kautta. En tiedä oliko minulla nuorena teininä intuitiivista tajua siitä miten paljon heikommilla olin poikana tyttöihin nähden mitä tyydytykseen ja arvostukseen tulee,mutta tuntui että silloin osat olivat hieman tasaisemmat,silloin tosi nuorena.
-
Vielä muutama vuosi sitten pinnallisimpia paineita käsin hoitaessani pystyin jotenkin saamaan jotain irti omista fantasioistani ja kai näkemään itseni jotenkin arvokkaana tekijänä (seksuaalisesti) ilman toivotonta mielikuvituksen ylirajoille venyttämistä. Tällä hetkellä alkaa olla jo työn takana saada erektioita omia hetkiä varten koska olen niin kyynistynyt ja epävarma; en oikein pysty enää näkemään itseäni rentona missään intiimissä tilanteessa saati sitten näkemään itseäni halun kohteena omana itsenäni. Tarpeeksi nuorena ja kokemattomana yksinkertaiset visuaaliset hyödykkeet riittivät pitkälle. Nykyään selailen nettierotiikkaa rutiinilla kuten päivälehteä,tuntemalla jonkinlaista uteliaisuutta mutta en voi olla ajattelematta miten minua kuvasta vastaan tuijottavan naisen silmien takana piilee,enkä oikein koe että se on minua mairittelevaa. Kun olin selvästi nuorempi,minulla ei ollut selkeää kuvaa enkä hirveästi miettinyt sitä miten vastakkainen sukupuoli minut oikein kokee. Jossakin vaiheessa rupesin välttelemään ja ujostelemaan mitään omien intiimimpien tunteiden ilmauksia koska tytöt sitten antaisivat "pervon" leiman tai nyt vanhempana suhtautuvat platonisella päivittelyllä ja höpsöttelyllä. Yksi asia mitä en ollut hirveästi syvällisemmin kelannut oli naisten suhde miesten vartaloon. Toki intuitiivisesti tajusin miehen olevan vähemmän 'arvokkaampi' naisten tai tyttöjen välinpitämättömyyden,vaativuuden tai vihamielisyyden osoituksien kautta mitä tuli miestarjontaan mutta sen syvemmin en asiaa ajatellut. Sitten melko hiljattain lisätaakkana sain oppia siitä kuinka naiset saattavat pitää miestä luonnostaan groteskina tai vähintäänkin suhtautua kaksijakoisesti mieheen. Toisaalta samalla sain näyttöä sen puolesta että naisilla olisi jonkinlainen puoli-'hengellinen' suhde penikseen joka ylittää miesten paheksutun ja tunnetun vulvainnon. Nuorempana kuvittelin asian olevan juuri toisinpäin.
Muutaman kerran aina joskus joku nainen kehaisee ulkonäköä mutta se ei vielä riitä poistamaan kaikkia epävarmuuden aiheuttajia. Tuntuu että vaatii hirveää pingottamista ja varman päälle pelaamista sekä jatkuvaa hauskuuttamista että saa edes joskus netissä jostain eristettyä jotain kiinnostuksen kipinää,joka kyllä hiipuu aikanaan. Parhaat kiksit tosiaan saan nykyään siitä kun kirjoittelen mesessä nuoremmille neutraaleja juttuja ja aina joskus näyttää että olen jollekkin pintapuolisesti mieleen ja jotain leikkiflirttiä saattaa sieltä tulla. Se rikastaa hetkellisesti mielikuvitustani ja pystyn edes sieluni silmin näkemään itseni vähemmän yksinäisenä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
vaan tylsä ja pinnallinen tyyppi. Ajattelet kaiken peniksesi kautta. Et taida olla edes kiinnostunut vakavasta parisuhteesta? Ei ihme ettet kelpaa tytöille.
viestistä, sori vaan. Menisitkö muualle tästä ketjusta. Kiitos.
sano mitä sanot. Nyt pitäisi aloittajaa varmaan hirveästi sääliä kun hän on niin huonossa asemassa vailla naista ja haukkua naisia, että onpa naiset taas vain kusipäisten ja menestyvien miesten perään.
Tai opastaa aloittaja terapiaan jos hän kärsii estyneestä persoonallisuudesta,tai lääkärille, jos hän kärsii impotenssista.
Ihan sujuvasti kirjoitettua pohdiskelua. Aloittajalla on selvästi huono itsetunto muutenkin kuin seksuaalisesti, takana on sosiaalisia epäonnistumisia. Suhteet naisiin ovat vain osa tätä kokonaisuutta.
Tuontyyliset ajatukset eivät ole pelkästään miehille tyypillisiä, moni nainen painii samanlaisten ongelmien kanssa. Nykymaailmassa on vaikeaa tuntea itseään arvokkaaksi ihmiseksi (seksuaalisessa mielessä) ellei täytä tiettyjä ulkoisia kriteerejä.
Näinpä näin.
Minäkuva pielessä, itsetunto nollassa, juttujen perusteella kuvittelet olevasi älykäs jota et ole, huumorintajua ei ole, mahdollisesti itsetuhoinen, ilmeisesti eunukki? Eipä tule kovin montaa positiivista asiaa mieleen josta nainen pitäisi. En oikeastaan usko että miehetkään, eli onko sulla edes kavereita?
Mistä sitten kannataisi lähteä liikkeelle? No, ensinnäkin luovut tuosta kirjailijan, runoilijan ja ajattelijan roolista ja menet ihan oikeisiin töihin. Siperia opettaa. Toisekseenkin, lopetat tuollaisen teennäisen paskan jauhamisen ja otat alistuvan roolin naisten edessä. Nainen tietää enemmän, nainen osaa enemmän, kysy naiselta. Jos et tiedä miten tyydyttää naista, mikä auttaa erektio-ongelmiin, kysy naiselta. Jos et tiedä miten saat itsetuntosi kohdalleen, miten saisit itsestäsi halutumman HUOMIO!
NYT SEURAA TODELLA TÄRKEÄ ASIA:
KUN KYSYT NAISELTA NIIN KYSYT HENKILÖKOHTAISTA MIELIPIDETTÄ ETKÄ _IKINÄ_ KÄYTÄ SANAMUOTOA *NAISTEN*
juuri tämän kyseisen naisen silmissä. Pahin ongelma tuossa on se että jos et koe nautintoa naisen seurassa, nainen kokee ettei osaa tai pysty tyydyttämään sinua joka on todella tärkeä asia naiselle myöskin. Siksi onkin varsin tärkeä tehdä selväksi että sinulla on todella paha itsetunto ongelma ja se johtuu siitä. Kun itsetunto paranee niin naisesta nauttiminenkin on aina vaan helpompaa.
Se on vähän niiku jääkiekossa, jos ei tule tulosta niin pitää yksinkertaistaa peliä. Lopetat oman ajattelun ja teet just niinku nainen sanoo, mukisematta. Sanomattakin selvää ettei tuo nainen joka sinulle nämä naisasiat opettaa, voi olla kovin kaunis, nuori tai muutenkaan haluttu muiden silmissä. Rima alas, nostat sitä asteittain sille tasolle mihin rahkeesi riittää.
Mikäs kirjoituksessani noin paljon ärsytti kun piti ruveta vittuilemaan oikein kympillä?
Jos kuitenkin kirjoitit tuon edes puoliksi tosissaan niin voisit pyytää ylläpitoa poistamaan viestin,koota kasaan 50% siitä mitä se oli (siis kaikki vittuilut ja selvännäkijän leikkiminen pois) ja sitten selittäisit lisäksi miten tuo selvästi tunnekuohussa kirjoitettu jäljelle jäävä osa liittyy minun aloitukseeni. Järkevintä olisi että kysyisit minulta tarkennusta sen suhteen mitä minä olen mahdollisesti sanoillani tarkoittanut,kuin repisiti omia kaheleita johtopäätöksiäsi. Jos olet nainen,sinulla ei muutenkaan ole mitään kokemuspohjaa minkä kautta samaistua ja ymmärtää minun tilannettani. Ja sanoin selvästi aloituksessani että kiinnostaakin kuulla enimmäkseen miehiltä. Vaikka on naisiltakin terveitä vastauksia tullut.
Itsepähän kysyit tekstiin samaistuvan miehen mielipidettä. Annoin oman vastaukseni.