Yritin googlettaa: Rengaskokomerkinnät
2 sivua löytyi:
http://ssl.delti.com/rengas-online/Identifying.htm
http://www.phnet.fi/public/mika.jussilainen/laskuri2.htm
Ikävä kyllä näyttäisi siltä, että ensinmainitun sivun tekijä ei osaa prosenttilaskua oikein ja ilmaisut ovat muutenkin epätäsmällisiä.
Mutta kokeillaan tuolla ensinmainitulla sivulla olevalla esimerkkikoolla:
Rengaskoko
Renkaan kokomerkintä koostuu erilaisista numero- ja kirjainyhdistelmistä. Esimerkiksi koosta 185/60 R 14 82 H löytyy seuraava tieto:185 kulutuspinnan leveys millimetreinä
60 rengasprofiili prosentteina (sivupinnan korkeus jaettuna renkaan leveydellä)
R merkitsee renkaan rakennetta - tässä tapauksessa vyörengas
14 vanteen halkaisija tuumissa
82 load index - kuormitusluokka
H nopeusluokka
Syötin nuo arvot jälkimmäisellä sivulla olevaan laskuriin, jonka pitäisi kertoa tuumakoko:
"Muunna metriset rengaskoot tuumaiseen halkasijaan"
185/60 R 14
tulos: halkaisija 22.740157480314963 tuumaa
ja tuosta laskimella (1 tuuma = 25.4 mm)
577.6 mm
luvuista 185 mm (leveys) ja 578 mm (halkaisija) ei saada mitenkään 60%.
Lähimmäs päästään, jos lasketaan, montako % renkaan leveys on säteestä:
säde = halkaisija / 2 = 289 mm
ja em. %-lasku:
(185 / 289) * 100% = 64,01 %
Ei ihan täsmää tämäkään, mutta lähimmäs päästiin.
Seuraavaksi voidaan laskea, mikä säteen pitäisi olla, jotta em. laskutomitus antaisi 60%:
(185 / X) * 100% = 60 %
(185 / X) = 0.6
X = 308.33 mm
sillä:
(185 / 308.33) = 0.6
Ja tuosta halkaisija (= 2 * säde) pyöristettynä tasa -mm:iin:
617 mm
jos tuo muunnetaan tuumiksi, saadaan:
24,3 tuumaa.
Voisiko tuon jälkimmäisen sivun laskuri olla noin paljon pielessä? (22.74 vs. 24.3)
Löytyykö jostain oikea tieto, miten tuo 60% oikeasti lasketaan tuon esimerkkirenkaan leveydestä ja halkaisijasta ja mikä on ko. renkaan halkaisija oikeasti ?
2 sivua löytyi:
http://ssl.delti.com/rengas-online/Identifying.htm
http://www.phnet.fi/public/mika.jussilainen/laskuri2.htm
Ikävä kyllä näyttäisi siltä, että ensinmainitun sivun tekijä ei osaa prosenttilaskua oikein ja ilmaisut ovat muutenkin epätäsmällisiä.
Mutta kokeillaan tuolla ensinmainitulla sivulla olevalla esimerkkikoolla:
Rengaskoko
Renkaan kokomerkintä koostuu erilaisista numero- ja kirjainyhdistelmistä. Esimerkiksi koosta 185/60 R 14 82 H löytyy seuraava tieto:185 kulutuspinnan leveys millimetreinä
60 rengasprofiili prosentteina (sivupinnan korkeus jaettuna renkaan leveydellä)
R merkitsee renkaan rakennetta - tässä tapauksessa vyörengas
14 vanteen halkaisija tuumissa
82 load index - kuormitusluokka
H nopeusluokka
Syötin nuo arvot jälkimmäisellä sivulla olevaan laskuriin, jonka pitäisi kertoa tuumakoko:
"Muunna metriset rengaskoot tuumaiseen halkasijaan"
185/60 R 14
tulos: halkaisija 22.740157480314963 tuumaa
ja tuosta laskimella (1 tuuma = 25.4 mm)
577.6 mm
luvuista 185 mm (leveys) ja 578 mm (halkaisija) ei saada mitenkään 60%.
Lähimmäs päästään, jos lasketaan, montako % renkaan leveys on säteestä:
säde = halkaisija / 2 = 289 mm
ja em. %-lasku:
(185 / 289) * 100% = 64,01 %
Ei ihan täsmää tämäkään, mutta lähimmäs päästiin.
Seuraavaksi voidaan laskea, mikä säteen pitäisi olla, jotta em. laskutomitus antaisi 60%:
(185 / X) * 100% = 60 %
(185 / X) = 0.6
X = 308.33 mm
sillä:
(185 / 308.33) = 0.6
Ja tuosta halkaisija (= 2 * säde) pyöristettynä tasa -mm:iin:
617 mm
jos tuo muunnetaan tuumiksi, saadaan:
24,3 tuumaa.
Voisiko tuon jälkimmäisen sivun laskuri olla noin paljon pielessä? (22.74 vs. 24.3)
Löytyykö jostain oikea tieto, miten tuo 60% oikeasti lasketaan tuon esimerkkirenkaan leveydestä ja halkaisijasta ja mikä on ko. renkaan halkaisija oikeasti ?
Vastaukset 5
Vanhimmat
> luvuista 185 mm (leveys) ja 578 mm (halkaisija) ei saada mitenkään 60%.
Jospa jaetaan ihan alkuun halkaisija kahdella, jolloin saadaan renkaan säde, 289 mm. Tästä vähennetään vanteen säde, 7" * 25,4 = 178 mm, jolloin jää jäljelle renkaan sivupinnan korkeus, 111 mm.
Lopuksi jaetaan sivupinnan korkeus renkaan leveydellä, jolloin saadaan 111/185 = 0,6.
Eli siis epäselvää tuossa 1. nettisivussa oli tuon "sivupinnan korkeus" -termin merkitys.
En olisi mistään osannut päätellä, että sillä tuossa kaavassa tarkoitetaan koko renkaan ja pelkän vanteen halkaisijoiden erotuksen puolikasta.
Mutta alla esimerkki, mihin tuota tietoa voidaan käyttää (esimerkkifunktio Delphillä):
(Delphistä lisää täällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=4500000000000646&subcat=1075
)
// jos LaskeYmparys=False, laske halkaisija (mm). Jos LaskeYmparys=TRue, laske ympärysmitta (mm).
function RengasMm(LevMm, ProfiiliProsentti, VanneTuumina:Integer; LaskeYmparys:Boolean=False):Integer;
var
Q, Vanne, SivuProf : Integer;
begin
Vanne := MulDiv(VanneTuumina, $7F0000, 5);
SivuProf := MulDiv(LevMm, ProfiiliProsentti * 16384, 25);
Q := 2 * SivuProf Vanne;
if LaskeYmparys
then Q := MulDiv(Q, 314159265, 100000000);
inc(Q, $8000); // pyöristys ylös, jos yli 0.5 mm
Result := LongRec(Q).Hi;
// 14*25.4 2 * ( 185*60/100.0 ) = 577,6
end;
"En olisi mistään osannut päätellä, että sillä tuossa kaavassa tarkoitetaan koko renkaan ja pelkän vanteen halkaisijoiden erotuksen puolikasta."
Renkaan sivupinnan korkeus siis avautui noin yksinkertaisella päättelyllä!!
Entäpä, mikä on renkaan kulutuspinnan leveys?
No, tietysti se on saman akselin renkaiden ulkopintojen välisen etäisyyden ja raideleveyden välinen erotus vakioilmanpaineella mitattuna renkaan ulkopinnan ja tienpinnan rajapisteestä!
Millintarkasti eivät renkaat ole samankokoisia, vaikka ne suuret numerot renkaan kyljessä ovatkin samat.
Kukin tehdas paistaa renkaat formuissaan omien reseptiensä mukaan ja esim. kulutuspinnan paksuus ja kuviointi vaihtelevat.
Kokoeroilla on merkitystä esim. 4-vetoisissa, etenkin traktoreissa, kun olisi toivottavaa, että etu- ja takapyörät pyörivät synkronoidusti voimansiirron edellyttämällä tavalla.
sinun on hyvä katsoa peiliin jos haluat nähdä sen, joka ei ymmärrä!
"60 rengasprofiili prosentteina (sivupinnan korkeus jaettuna renkaan leveydellä)"
Kysymyshän on renkaasta ja vain renkaasta noissa mitoissa. Jos kulutuspinnan leveys on 185 mm niin renkaan sivuprofiilin korkeus on 60% siitä.
Kaksi * sivuprofiilin korkeus lisättynä vanteen halkaisijaan taas antaa pyörän halkaisijan. Tästä voi sitten edelleen laskea pyörän kehän jne..