Runonurkkassa

tulenlieskat

Ihanasti runoja tuli
nurkkaan edelliseen,
siinä sydänkin suli
niissä matkoja teen.

Matkustaa voi runonmailla
yhdessä ystävien,
niin kuin puron lailla
yli kivien ja kantojen.

Tervetulleita kaikki runoset,
ilo niissä hehkuu kovin.
Mukavia on runon aatokset
runoja nurkka kaipaa avatuin ovin.
Taas runosi tänne heitä
ilostuttain kaikkia meitä.

61

2105

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ajastin

      Kevättä harmaata
      aika sen on.
      Kellot jo sanoi
      aika sen on.
      Jos ei paista
      sataa vaan
      silti aika sen on.
      Aurinko jos nukkuu
      silti aika sen on.
      Nautitaan keväästä
      kun sen aika jo on.

    • mattip

      Pieni runo pikkarainen,
      sana sanalta muodostui.
      Ajatusten kierto kulku,
      siitä pian hahmottui.
      Pikkarainen pieni niin,
      omaa paikkaa etsii.
      mistä sivun sellaisen,
      johon mahtuis kokonaan.
      Mahtuiskohan lehteen,
      jossa runot julkaistaan.
      Pikkuruno pikkarainen,
      miettii sitä hetken vaan.
      eihän paikkaa isoa kaipaa,
      pienen, pienen vaan.
      Paikallis lehti pieni niin,
      se nyt pikkaraisen saa.

    • koulumuisto

      Jos luokaltani pääsisin,
      sen ilon vielä kokisin,
      se ilo suuri oisi.
      Vaikk´ ehdotkin mä englannista saisin,
      se ei viel´ mitään oisi,
      vaikk´ kahdetkin,
      mutt´ silloin kesä piloill´ oisi!

      Näin vakavia runoilin ja pelkäsin joskus viisikymmenluvulla. Ei kevät ole aina kaikille sitä iloisinta aikaa!
      Kohdallani asiat menivät hyvin, en saanut ehtoja. Todistuksessa oli kaksi vitosta, toinen englannin-, toinen saksankielessä!

      Huvittaa vaan tuo runoni, se syöpyi syvälle aivolokerooni, koskapa sen vieläkin muistan!

    • Vettä sataa,
      lumen surmaa,
      näin aina mainitaan.
      Jo olis aika kevään tulla,
      pajunkissat kukkimaan.
      Kevään kukat alla lumen,
      kuulostelee joko saan,
      nousta kevät ilon tuomaan,
      ihmismieleen apeaan.
      Kohta nousee kukkanen,
      lentää lintu pienoinen,
      tervehdyksen meille tuoden
      kaukaa mailta vieraiden.
      Aurinko armas paista meille,
      lapsosille, aikuisille,
      kevät mielen esiin saat,
      siitä kaikki iloitaan.

      • Niityllä

        Niin pienen runonko
        aikaan saisin.

        Kun värisen enkä
        ymmärrä laisin.


        Miks'kevät ja talvi
        vain taistelee.

        Kun mullan suojassa
        valmius on,

        Sen lämmön,lemmen
        ja auringon.


    • soitto

      Hepokatin soitto

      Silloin vasta riemu pihamaalla koitti,
      kun hepokatti viuluaan iloisesti soitti.
      Perhoset tanssivat kukkien yllä,
      kimalaiset kisailivat pörräilyllä.

      Surviaiset tanssivat ylös ja alas
      kirjava sukka toisessa jalas.
      Leppäkertut tanssivat varovasti
      etteivät putoaisi nurmikolle asti.

      Korento komeasti mallia näytti
      suuria siipiään purjeina käytti.
      Välillä pysähtyi kokonaan,
      saadakseen toiset katsomaan.

      Hepokatti lisäsi tahtia,
      tämä on jo melkein jahtia
      huusivat surviaiset hädissään
      ja heiluttivat sukkaa käsissään.

      Iloista kesän odotusta!

      • Satu*

        Tiskit altaan koneeseen mä lastaan,
        pesujauheen mukaan laittelen.
        Napin painallus ja taasen hyriseepi,
        huolet astioista unohdan.

        Joka päivä kaikki toimet hoidan,
        aatokset jo kevääss' askaroi.
        Nukun yöni, herään aamuun uuteen,
        kaikki ajat meille hyvät on.

        Joskus öisin minä kauas kuljen,
        lapsuusmaahan asti vaellan.
        Puutarhassa pienen portin suljen,
        siinä haka sekä lenkki pien'.

        Kuljen kauan, tutut pensaat nähden,
        katson sisään keittiön ikkunaan.
        Äitiä en siellä enää nähdä
        voi, en isää enää konsaaan.

        Paljon sain mä elämältä täällä,
        silti kotiin aina kaipailen.
        Aamusella herätessäni mä
        tiedän jostain kaukaa tulleeni.

        Kiitän Luojaani mä kaiken aikaa,
        Hän on aina hädäss' auttanut.
        Hänen kanssaan elän elämääni,
        kunnes kotiin viimein palajan.

        *****************************


      • emäntä*
        Satu* kirjoitti:

        Tiskit altaan koneeseen mä lastaan,
        pesujauheen mukaan laittelen.
        Napin painallus ja taasen hyriseepi,
        huolet astioista unohdan.

        Joka päivä kaikki toimet hoidan,
        aatokset jo kevääss' askaroi.
        Nukun yöni, herään aamuun uuteen,
        kaikki ajat meille hyvät on.

        Joskus öisin minä kauas kuljen,
        lapsuusmaahan asti vaellan.
        Puutarhassa pienen portin suljen,
        siinä haka sekä lenkki pien'.

        Kuljen kauan, tutut pensaat nähden,
        katson sisään keittiön ikkunaan.
        Äitiä en siellä enää nähdä
        voi, en isää enää konsaaan.

        Paljon sain mä elämältä täällä,
        silti kotiin aina kaipailen.
        Aamusella herätessäni mä
        tiedän jostain kaukaa tulleeni.

        Kiitän Luojaani mä kaiken aikaa,
        Hän on aina hädäss' auttanut.
        Hänen kanssaan elän elämääni,
        kunnes kotiin viimein palajan.

        *****************************

        Vaari ja muorikin pirtissä pyöri
        viitisen pikkuista jaloissa hyöri
        ilo oli korkealla katossa
        tuossa elämisen riemun ratossa.

        Tuli siinä vieraskin pirttiin sisään
        tyttären haki vaikka vilkaskin isään
        Tyttö laittoi kätensä kaulalleen
        altis oli poika lemmen paulalle.

        Siinäpä kävi sitten sellainen vuoksi
        tyttö jo nauraen pihalle juoksi
        puimaladon ovesta pujahti sisään
        piilohon juoksi ja pelkäsi isää
        vaan poika silti soman suukkosen sai
        ja aikanansa heistä tuli pari kai.


      • Pirkko 3
        emäntä* kirjoitti:

        Vaari ja muorikin pirtissä pyöri
        viitisen pikkuista jaloissa hyöri
        ilo oli korkealla katossa
        tuossa elämisen riemun ratossa.

        Tuli siinä vieraskin pirttiin sisään
        tyttären haki vaikka vilkaskin isään
        Tyttö laittoi kätensä kaulalleen
        altis oli poika lemmen paulalle.

        Siinäpä kävi sitten sellainen vuoksi
        tyttö jo nauraen pihalle juoksi
        puimaladon ovesta pujahti sisään
        piilohon juoksi ja pelkäsi isää
        vaan poika silti soman suukkosen sai
        ja aikanansa heistä tuli pari kai.

        Kaunis on keväinen kukka,
        alla sammalnukka,
        liilahtavat kukat nuo,
        hedelmää ne syksyyn tuo.

        Kaunis varsi on ja hento,
        toden totta aika rento,
        kukinto kun ohi on
        kehittää tuon karpalon.

        Kiisselinä maukas on,
        salaateissa verraton.
        Terveyspommi arvatkaas
        puolijäinen haukatkaas.

        Silmät kostuu, vääntää suun
        voittaa vitamiinin muun,
        arvomarja, siis poimitte,
        hukkaan eivät jouda ne!


    • mennyt

      koskaan enää palaa
      vaan kirjoitan tänne salaa
      ajanrattaat eteenpäin pyörii
      mummot vaarit ympärillä hyörii

      illanjatkoa kaikille:)

      • Atolfia

        On se kumma tämä vanhuus,
        vaikka lapsuudesta on ikuisuus,
        muistot vain mieleen palaa,
        ikäänkuin aivan salaa.

        Koti pieni laidass´metsän,
        leikit metsän siimeksessä.
        Kaikki kaverit niin monet,
        pojat sekä tyttöset.

        Yhdess´kouluun kuljettiin,
        pitkä matka oli niin.
        Oli sadetta tai pakkasta,
        aina nautimme me matkasta.

        Voisin tässä vaikka lainata,
        osaa kuuluisasta runosta.
        Se kertoo siitä unesta,
        tuosta näystä toistuvasta.

        Olen unessa useasti,
        sinun kaduillas`koulutie,
        kotiportilta kouluun asti
        mun askeleeni vie.


    • Hiljaa hiivin runonurkan luo
      kun muut nukkuu, runoni tuon

      aihetta runoon löydä en
      keväästä kuitenkin kertoen

      Pian aurinko sulattaa roudan
      kevät tuo myöskin poudan

      kesään aikaa on vain vähän
      siks runoni kirjoitin tähän

      luen runoja niin loistavia
      toinen toisiaan parempia

      siitä kiitosta pitää antaa
      jokaiselle joka runoja rustaa

      runonurkan hellään huomaan
      niin monille iloa tuomaan.

    • Kevät toi runon elämään
      sulatti rinnastakin jään.
      Lintujen kevät lauluihin
      niiden suloisiin sointuihin
      yhtyä tahdon laulamaan
      kevään onnesta kertomaan.
      Talven lumi ja pakkas sää
      kevään mukana häviää.
      Aurinko ruodan sulattaa
      maa lämpöään rakastaa.
      Henkäyksen hellän, lempeän
      kuulen sanoista ystävän.
      Löytyi lämmin tunne kevään
      kuin nuortuneena herään.

      • ajastin

        Keloja siirrettiin
        kohti kesää.
        Aurinko ei
        huomannut sitä.
        Nytkin vaan
        kylkeä kääntää
        huokaillen
        unissaan.
        Usva sumu
        lunta sulattaa
        ja kesää odottaa.


      • jjoutava
        ajastin kirjoitti:

        Keloja siirrettiin
        kohti kesää.
        Aurinko ei
        huomannut sitä.
        Nytkin vaan
        kylkeä kääntää
        huokaillen
        unissaan.
        Usva sumu
        lunta sulattaa
        ja kesää odottaa.

        Aikakin on kellot siirtää
        aurinko jo taivaankantta piirtää
        linnut pariansa hakee
        visertelee pitkin mäkee
        nuoret uskaliaat rakastuneet
        kihlat kaupungista hakeneet
        pelänneet ei suurta lamaa
        huonoakaan elämisen jamaa
        lumet mäiltä pakenee
        roudat mailta sulanee
        näyttää vanhan silmin
        kuin uusintoja filmin.


      • tulenlieskat
        jjoutava kirjoitti:

        Aikakin on kellot siirtää
        aurinko jo taivaankantta piirtää
        linnut pariansa hakee
        visertelee pitkin mäkee
        nuoret uskaliaat rakastuneet
        kihlat kaupungista hakeneet
        pelänneet ei suurta lamaa
        huonoakaan elämisen jamaa
        lumet mäiltä pakenee
        roudat mailta sulanee
        näyttää vanhan silmin
        kuin uusintoja filmin.

        Ulkona väki siristäin
        silmiään auringossa.
        Aiheita runoon tiristäin
        ovat mielen piilossa.

        Voi kuin kaunis on
        kevään alun hetki.
        Mieli malttamaton
        ulkona tehtävä retki.

        Ilta kun koittaa
        runot pulputa voi.
        Kirjoittaminen voittaa
        ken kaikesta unelmoi.

        Kevät aikaan saa
        iloisen mielen.
        Kasvoja koristaa
        hymy kaikkien.

        Runo auringolle,
        runo elämälle,
        runo ystävälle
        myös nurkkaselle.
        Kaikille meille
        kevään teille.


      • jjoutava kirjoitti:

        Aikakin on kellot siirtää
        aurinko jo taivaankantta piirtää
        linnut pariansa hakee
        visertelee pitkin mäkee
        nuoret uskaliaat rakastuneet
        kihlat kaupungista hakeneet
        pelänneet ei suurta lamaa
        huonoakaan elämisen jamaa
        lumet mäiltä pakenee
        roudat mailta sulanee
        näyttää vanhan silmin
        kuin uusintoja filmin.

        Mä kuljin polkua kaitaa
        se oli lapsuus aikaa
        halki metsä haan
        postia hakemaan.

        Se oli mummoni lehmihaka
        oli mukanani paperinpala
        istuin kannolle kirjoittamaan
        ikävääni kertomaan.

        Siinä itkin ja kirjoitin
        äidille tietenkin
        postini lähetin
        sen sallaa mummolta sujautin.

        mummon kirjeeseen tietenkin
        pienen aukon repäisin
        kirjekuoresta tietenkin
        ja lappuni sinne sujautin


      • Pirkko 3
        tulenlieskat kirjoitti:

        Ulkona väki siristäin
        silmiään auringossa.
        Aiheita runoon tiristäin
        ovat mielen piilossa.

        Voi kuin kaunis on
        kevään alun hetki.
        Mieli malttamaton
        ulkona tehtävä retki.

        Ilta kun koittaa
        runot pulputa voi.
        Kirjoittaminen voittaa
        ken kaikesta unelmoi.

        Kevät aikaan saa
        iloisen mielen.
        Kasvoja koristaa
        hymy kaikkien.

        Runo auringolle,
        runo elämälle,
        runo ystävälle
        myös nurkkaselle.
        Kaikille meille
        kevään teille.

        Tuli nuotiossa himmenee,
        ympärillä kaikki hiljenee

        Värit hiilloksen kun nään,
        hetkeksi mä vielä jään

        Siinä oranssit ja tuhka tumma
        yhteen liittyy, ilon, surun summa.

        Ilon värit oransseina on,
        tummat, väri surun kohtalon.

        Siinä katson hehkuun hiilloksen,
        siinä matka mainen ihmisen.

        Ilta tummuu, läikkyy pinta veen,
        hiillos kuuluu päivään eiliseen.

        Ilta on niin tyyni, kesäinen,
        tästä nautin, hiljaa hyräilen.

        Laps' Suomen ethän vaihda pois,
        mut' näin mun hyvä olla ois.

        Luonto lepää, nukkuu lintusetkin,
        uusi aamu, avaa kukkasetkin.

        ,


      • Pirkko 3
        monica kirjoitti:

        Mä kuljin polkua kaitaa
        se oli lapsuus aikaa
        halki metsä haan
        postia hakemaan.

        Se oli mummoni lehmihaka
        oli mukanani paperinpala
        istuin kannolle kirjoittamaan
        ikävääni kertomaan.

        Siinä itkin ja kirjoitin
        äidille tietenkin
        postini lähetin
        sen sallaa mummolta sujautin.

        mummon kirjeeseen tietenkin
        pienen aukon repäisin
        kirjekuoresta tietenkin
        ja lappuni sinne sujautin

        Vain tuokio tuo
        joka palaa,
        mieleeni
        aina kuin salaa.

        Rantakallion suojassa
        näin sen,
        Suomen jalon,
        valkoisen joutsenen.

        Lipui ääneti
        kaislikon reunaa,
        sinne poukamaan
        tuulilta suojaan.

        Siinä mättäitä,
        pieni on luoto,
        siihen kaisloista
        pesän muoto.

        Joutsen parilla
        rauhaisa ranta,
        kirkas vesi,
        suojakivet ja santa.

        Näkyvyyttä on,
        varjot ja valot,
        Ei häiriöks'
        naapuri talot.


      • Atolfia
        Pirkko 3 kirjoitti:

        Vain tuokio tuo
        joka palaa,
        mieleeni
        aina kuin salaa.

        Rantakallion suojassa
        näin sen,
        Suomen jalon,
        valkoisen joutsenen.

        Lipui ääneti
        kaislikon reunaa,
        sinne poukamaan
        tuulilta suojaan.

        Siinä mättäitä,
        pieni on luoto,
        siihen kaisloista
        pesän muoto.

        Joutsen parilla
        rauhaisa ranta,
        kirkas vesi,
        suojakivet ja santa.

        Näkyvyyttä on,
        varjot ja valot,
        Ei häiriöks'
        naapuri talot.

        On kevättä ilmassa, on,
        laulu lintujen soi loputon.

        Ikkunastain katselen
        touhua eläinparien.

        Rusakkokin valittunsa
        tuo ja esittelee onneansa.

        Entäs mustarastaani,
        erakkoni, onnenlintuni.

        Löytänyt on puolison,
        aivan sovussa nyt on.

        Yhdessä nyt piipertävät,
        väliin mäntyyn pyrähtävät.

        Parittain nyt kaikki vaan
        ovat tosi onnessaan.


      • kulkurin poika
        Atolfia kirjoitti:

        On kevättä ilmassa, on,
        laulu lintujen soi loputon.

        Ikkunastain katselen
        touhua eläinparien.

        Rusakkokin valittunsa
        tuo ja esittelee onneansa.

        Entäs mustarastaani,
        erakkoni, onnenlintuni.

        Löytänyt on puolison,
        aivan sovussa nyt on.

        Yhdessä nyt piipertävät,
        väliin mäntyyn pyrähtävät.

        Parittain nyt kaikki vaan
        ovat tosi onnessaan.

        kevään olen kuullut
        muuttolintujen laulussa
        mahtavassa ryskeessä
        veden viedessä
        tunturien valkoisen itkun
        kauaksi merelle
        kevään olen maistanut
        auringonlämpimässä tuulessa
        rakkaani katseessa
        itse olen avannut ikkunani
        kevättuulien kulkea
        huoneeni seinät


      • sulautuminen
        kulkurin poika kirjoitti:

        kevään olen kuullut
        muuttolintujen laulussa
        mahtavassa ryskeessä
        veden viedessä
        tunturien valkoisen itkun
        kauaksi merelle
        kevään olen maistanut
        auringonlämpimässä tuulessa
        rakkaani katseessa
        itse olen avannut ikkunani
        kevättuulien kulkea
        huoneeni seinät

        meren vesi uurtaa
        jään hajoavaksi
        levottomat aallot
        sitä kuluttavat
        uupumattomasti

        puro uurtaa
        hennon uomansa
        kaukaa niityiltä
        vihdoin yhtyy
        meren syliin

        meren yllä aurinko
        hyväilyynsä sulkee
        taivas sineen hukuttaa


    • kuulolle

      Kaikki runonon ystävät pääkaupunkiseudulla.
      Tänään Vuosaaren kirjastossa, kahvila Pokkarissa klo 18.00 on mahdollisuus kuulla kirjoittamani kirjan Ketun kauppa runoja. Näyte kirjasta yllä kts. Hepokatin soitto. En tiedä montako runoa tilaisuudessa voi lukea.

      • ajastin

        Kutsuu päivän
        kauneus aurinkoon,
        kutsuu kevät,
        kutsuu huhtikuu.
        Tuulettamaan
        keuhkot haukkovat
        ulos aurinkoon.


      • Nimetön*
        ajastin kirjoitti:

        Kutsuu päivän
        kauneus aurinkoon,
        kutsuu kevät,
        kutsuu huhtikuu.
        Tuulettamaan
        keuhkot haukkovat
        ulos aurinkoon.

        On virrannut paljon vettä,
        ja huuhtonut saariston rantaa.

        Niin kaunis on kallion pinta,
        niin sileä puhdaskin lie,
        niin usein aatoksissain
        käy jälleen sinne tie.

        Missä kesät keralla lasten,
        usein soudimme tuulta vasten.
        Me kalaa siellä hyvin saimme,
        illalla maitoa talosta haimme.

        Lauantaisin ootimme isän tuloa,
        nuorin sylissä,me juostiin rantaan.
        Vauva istumaan alas santaan,
        Sinä tulit,voi tervetuloa,
        Ihmiselämän korkeinta suloa!
        =============================


      • lollonen
        Nimetön* kirjoitti:

        On virrannut paljon vettä,
        ja huuhtonut saariston rantaa.

        Niin kaunis on kallion pinta,
        niin sileä puhdaskin lie,
        niin usein aatoksissain
        käy jälleen sinne tie.

        Missä kesät keralla lasten,
        usein soudimme tuulta vasten.
        Me kalaa siellä hyvin saimme,
        illalla maitoa talosta haimme.

        Lauantaisin ootimme isän tuloa,
        nuorin sylissä,me juostiin rantaan.
        Vauva istumaan alas santaan,
        Sinä tulit,voi tervetuloa,
        Ihmiselämän korkeinta suloa!
        =============================

        Yö huhtikuun keväisen
        oudon etäisen
        unen pois karkoitti
        minut vain unhoitti.
        Pyysin uneen mukaan
        ei huolittukaan,
        kierin pyörin lakanoissa
        vaaleissa noissa
        aamun kai asti.


      • Pirkko 3
        lollonen kirjoitti:

        Yö huhtikuun keväisen
        oudon etäisen
        unen pois karkoitti
        minut vain unhoitti.
        Pyysin uneen mukaan
        ei huolittukaan,
        kierin pyörin lakanoissa
        vaaleissa noissa
        aamun kai asti.

        Tänään otin sauvat mukaan
        läksin ulos tuulentupaan,
        Kevätilma raikas niin
        luihin käy ja lihaksiin.
        Laitoin oikein myssyn päähän
        ettei mene aivot jäähän,
        sitten reippain askelin
        itseäni liikutin.

        Päätös vahva pitikin,
        kilometrit saavutin,
        mittari kun mulla aina
        taskussa ei paljon paina.
        Numerot ne siihen piirtyy
        aina kun vain jalka siirtyy.
        Tuli siinä lämminkin
        ennen kuin mä odotin.

        Maisematkin vaihtui kovin
        kävellen ja reipas olin,
        hyvän mielen sieltä sain,
        pajunkissat vaasiin hain.
        tullessa hain kaupan kalaa
        ettei pääse nälkä salaa,
        vatsassani kurnimaan
        laitoin sen jo paistumaan.


      • niityllä
        Pirkko 3 kirjoitti:

        Tänään otin sauvat mukaan
        läksin ulos tuulentupaan,
        Kevätilma raikas niin
        luihin käy ja lihaksiin.
        Laitoin oikein myssyn päähän
        ettei mene aivot jäähän,
        sitten reippain askelin
        itseäni liikutin.

        Päätös vahva pitikin,
        kilometrit saavutin,
        mittari kun mulla aina
        taskussa ei paljon paina.
        Numerot ne siihen piirtyy
        aina kun vain jalka siirtyy.
        Tuli siinä lämminkin
        ennen kuin mä odotin.

        Maisematkin vaihtui kovin
        kävellen ja reipas olin,
        hyvän mielen sieltä sain,
        pajunkissat vaasiin hain.
        tullessa hain kaupan kalaa
        ettei pääse nälkä salaa,
        vatsassani kurnimaan
        laitoin sen jo paistumaan.

        Pienen kevätkeijun suru.

        Oli ystävänsä hukannut,
        niin monen vieraan joukkoon.
        Hän oli kuin ihan eksynyt,
        kun ketään ei tuntenut tutukseen,
        eikä keltään voinut kysyäkkään.
        Ei nimiä keiju tienyt,ei yhtään,yhtään.

        Sydänkeiju huomasi hädän tuon
        ja kuiskasi korvaan nimen.
        Sai kertoa huolensa, avun sai
        oli tunne kuin kauniin sunnuntain!

        Kevätviirissä aaltoilee kiitos!


        Haisunäätiä keiju ei siedä,
        ne saisi jonnekin Timbuktuun viedä!


      • niityllä
        niityllä kirjoitti:

        Pienen kevätkeijun suru.

        Oli ystävänsä hukannut,
        niin monen vieraan joukkoon.
        Hän oli kuin ihan eksynyt,
        kun ketään ei tuntenut tutukseen,
        eikä keltään voinut kysyäkkään.
        Ei nimiä keiju tienyt,ei yhtään,yhtään.

        Sydänkeiju huomasi hädän tuon
        ja kuiskasi korvaan nimen.
        Sai kertoa huolensa, avun sai
        oli tunne kuin kauniin sunnuntain!

        Kevätviirissä aaltoilee kiitos!


        Haisunäätiä keiju ei siedä,
        ne saisi jonnekin Timbuktuun viedä!

        Soi puron laulu riemuaan,se hyppii loiskien kivien yli,
        vaipuen hiljaseen odotukseen,suvannon luona uinuakseen.
        Kuin hienointa, hennointa aavistaen, peilautuu
        auringon kuva.
        Et levätä saa, taas
        nousee tulva,ja riemulla menosta nauttien, se onnestansa laulaa


      • tulenlieskat
        niityllä kirjoitti:

        Soi puron laulu riemuaan,se hyppii loiskien kivien yli,
        vaipuen hiljaseen odotukseen,suvannon luona uinuakseen.
        Kuin hienointa, hennointa aavistaen, peilautuu
        auringon kuva.
        Et levätä saa, taas
        nousee tulva,ja riemulla menosta nauttien, se onnestansa laulaa

        Taivaankansi peittynyt on
        sadepilveen tummanpuhuvaan.
        Huhtikuun päivä valoton,
        sataa, saa sisällä istumaan.

        Säätieteiliä huomiseksi lupaa
        auringon kirkkautta.
        Kevät tuo iloa hupaa
        kukantuoksua uutta.

        Kevätsade pois pesee
        talven kylmät yöt.
        Kevätsade ropisee
        puutarhassa alkaa työt.


      • Atolfia
        tulenlieskat kirjoitti:

        Taivaankansi peittynyt on
        sadepilveen tummanpuhuvaan.
        Huhtikuun päivä valoton,
        sataa, saa sisällä istumaan.

        Säätieteiliä huomiseksi lupaa
        auringon kirkkautta.
        Kevät tuo iloa hupaa
        kukantuoksua uutta.

        Kevätsade pois pesee
        talven kylmät yöt.
        Kevätsade ropisee
        puutarhassa alkaa työt.

        Jos laulun tehdä osaisin,
        sen heti kohta tekisin.

        Vuodenajoista kirjoittaisin,
        soman sävelen tekisin.

        Kevät antaisi aiheita,
        monenlaisia tunnelmoita.

        Kaikki odotamme kesää,
        siitä tuliskin juttua lisää.

        Syksy väriruskassaan,
        antais´aiheen laulamaan.

        Unohtamatta talveamme,
        valkoisia, kauniita hankiamme.

        Turha edes yrittää,
        antaa viisaampien virittää.


      • sulka*
        Atolfia kirjoitti:

        Jos laulun tehdä osaisin,
        sen heti kohta tekisin.

        Vuodenajoista kirjoittaisin,
        soman sävelen tekisin.

        Kevät antaisi aiheita,
        monenlaisia tunnelmoita.

        Kaikki odotamme kesää,
        siitä tuliskin juttua lisää.

        Syksy väriruskassaan,
        antais´aiheen laulamaan.

        Unohtamatta talveamme,
        valkoisia, kauniita hankiamme.

        Turha edes yrittää,
        antaa viisaampien virittää.

        Niin kauniin hellyyttävä runo,
        Nyt lisää ajatuksia puno!

        Se meille antaa
        ja yli kantaa,
        tään murroskauden yli!

        Ei runo meiltä vaadi
        ei minkäänlainen raati.
        Voi estää sanomasta miten,
        vain itseämme siten,kuin tarpeemme on tuoda,
        ja toisillemme sisintämme tuoda!


      • jjoutava
        sulka* kirjoitti:

        Niin kauniin hellyyttävä runo,
        Nyt lisää ajatuksia puno!

        Se meille antaa
        ja yli kantaa,
        tään murroskauden yli!

        Ei runo meiltä vaadi
        ei minkäänlainen raati.
        Voi estää sanomasta miten,
        vain itseämme siten,kuin tarpeemme on tuoda,
        ja toisillemme sisintämme tuoda!

        samaan paikkaan aina avoimeen
        kirjoitetaan milloin vaan
        ei vuoroa ei aikamäärää
        ystävä niin vapaa olla haluaa
        mutta tiedän että haluan
        sen ajatuksen hänen lukevan
        ajatuksensa tarkasti luen
        en kirjoita, olet tärkeä
        ei minuakaan tärkeäksi
        sana kirjoitetaan
        ajatuksin hetken vaan.


      • onkkelis
        jjoutava kirjoitti:

        samaan paikkaan aina avoimeen
        kirjoitetaan milloin vaan
        ei vuoroa ei aikamäärää
        ystävä niin vapaa olla haluaa
        mutta tiedän että haluan
        sen ajatuksen hänen lukevan
        ajatuksensa tarkasti luen
        en kirjoita, olet tärkeä
        ei minuakaan tärkeäksi
        sana kirjoitetaan
        ajatuksin hetken vaan.

        Niin tärkeä
        on omistaa ystävä
        joka ymmärtää
        vaikkei aina järkeä
        jutuissani lie
        hän aatokseni vie
        pois arkipäivän ympyröistä
        lepohetken antaa
        sanoillansa kantaa
        jos hetken heikkona horjun
        apeutta mielestä torjun
        hän runoillaankin joskus ilahduttaa.


      • pilvi*
        onkkelis kirjoitti:

        Niin tärkeä
        on omistaa ystävä
        joka ymmärtää
        vaikkei aina järkeä
        jutuissani lie
        hän aatokseni vie
        pois arkipäivän ympyröistä
        lepohetken antaa
        sanoillansa kantaa
        jos hetken heikkona horjun
        apeutta mielestä torjun
        hän runoillaankin joskus ilahduttaa.

        Sekö se aina on tärkeä,ei,ei se niin voi olla! "Ken kerran voi itsensä unhoittaa, se unten onnen saapi" E.Leino
        tiedän olevan paljon tärkeämpää!

        Se, jos mikä antaa tunteen eletystä elämästä, onnenstakin----,joka on paljon suurempi kuin
        henkilökohtainen onni.

        Aatteita yönselkään.... yhdeltä runonurkan ystävältä:)


      • onkkelis
        pilvi* kirjoitti:

        Sekö se aina on tärkeä,ei,ei se niin voi olla! "Ken kerran voi itsensä unhoittaa, se unten onnen saapi" E.Leino
        tiedän olevan paljon tärkeämpää!

        Se, jos mikä antaa tunteen eletystä elämästä, onnenstakin----,joka on paljon suurempi kuin
        henkilökohtainen onni.

        Aatteita yönselkään.... yhdeltä runonurkan ystävältä:)

        Kuitenkin
        jokaiselle
        ihmiselle
        oma itse
        on läheisin ystävä
        pitkäaikaisin
        tutuin
        viimeiseen hengenvetoon saakka
        kun rakastaa itseään
        rakastaa varmaan muitakin.


      • pohjalla *
        onkkelis kirjoitti:

        Kuitenkin
        jokaiselle
        ihmiselle
        oma itse
        on läheisin ystävä
        pitkäaikaisin
        tutuin
        viimeiseen hengenvetoon saakka
        kun rakastaa itseään
        rakastaa varmaan muitakin.

        oisinhan onneton
        jos itse ei mulle tärkeä ois
        se olkoon minusta pois!

        Vaan joskus meiltä vaaditaan niin,
        että toisen ihmisen ajatuksiin
        on oikein itsensä antaa.
        Myötäelää,kuunnella ja tukea
        kai tästä jotakin vois lukea!

        Ja sitäpaitsi minä olen ihana:D


    • Palmusunnuntain aamu koittaa,
      se kevään äänin meille soittaa.
      Päivä alkamassa jo on,
      aurinko taivaalle tulkohon.
      Luvassa meille kyllä on,
      tuo nousu myöskin auringon.

      Pajunoksia keräämään lähden,
      maljakkoon laitan pääsiäisen tähden.
      Tuo tunneta pääsiäisen eloon,
      siitä riemua koko elämän menoon.
      Muutaman oksan kranssiksi väännän,
      puputja tiput oksille käännän.
      Rusetti vielä nauhoineen,
      somapa tuli kaikkineen.

      Pääsiäisleivontaan rahkaa käytän,
      munia keitän pöytään laitan.
      Mämmiä vielä kun kaupasta ostan,
      siitäpä mielen korkeelle nostan.
      Näitä nyt mietin, pyhänä tässä,
      mitä kaikkea olenkaan tekemässä.
      Vieläpä aikaa on mulla tovi,
      mietteeni muutan, jos ei nämä sovi.

      Hyvää Palmusunnuntaita kaikille runonurkkalaisille!

      • tulenlieskat

        On aamu palmusunnuntain,
        ovikelloa joku kilkuttaa.
        Viisi noitaa rappusellain
        mulle vilkuttaa.

        Käsikaarin virpoen,varpoen,
        silmät kirkkaina, noidat hymyää.
        Koriin makeisia antaen
        mummo, pappa kaapillensa lymyää.

        Pisamaiset kasvot pikkupojan,
        huivin alta pilkistää.
        Siskokset koristaneet ovat
        myös kasvot veljen tään.

        Halit pikkunoidat saa
        he ilosena päivää jatkaa.
        Noitia kovin naurattaa
        jatkaessaan matkaa.


    • Katleija3

      Mä arkistoja katselin
      kun jo arkistoa itsekin
      olen.
      Jo vuonna 200kuus
      tää runo mulla oli uus,
      uudelleen sen tänne tuon
      ja kopion nyt teille luon.
      --------------------------
      Vanhana naisena
      hyvä on olla,
      vaikk' ei aina
      säteile polla.
      kadulla rauhassa
      kulkea saa
      ei sua miehet enää
      käänny katsomaan.

      Aivan nuori mies,
      huomannut olen,
      on ihan kohtelias kuitenkin
      ja aukaisee oven.

      Hän bussissakin
      paikan antaa
      ja laukun painavankin
      sisään kantaa.

      Mutta ehkä kevätaika tää
      myös vanhat herrat herättää,
      mulle katseen kauniin suo
      ja tulipunaruusun tuo.

      • niinhän se varmaan onkin
        vanhat miehet luokin
        katseensa muualle päin
        kun mieliteko on nuoriinpäin.

        Eihän se ole ihmekkään
        mies kun ihailee itseään
        mielestään vuosia karistaa
        ja naisen vaihtaa nuorempaan.

        Mut nuoret miehet vallattomat
        vanhempaa hyvin kohtelevat
        ovet oikein aukaisevat
        arvoa naisille antelevat.

        Mitäpä muuta voin sanoa
        kun mies lempeä janoaa
        mikään siihen ei auta
        se on tauti, jukulauta

        Mut ollaan naiset varmoja
        et onni suosii harvoja
        vanhat miehet kuitenkin
        arvoa antaa meillekin.


      • Kirveli
        monica kirjoitti:

        niinhän se varmaan onkin
        vanhat miehet luokin
        katseensa muualle päin
        kun mieliteko on nuoriinpäin.

        Eihän se ole ihmekkään
        mies kun ihailee itseään
        mielestään vuosia karistaa
        ja naisen vaihtaa nuorempaan.

        Mut nuoret miehet vallattomat
        vanhempaa hyvin kohtelevat
        ovet oikein aukaisevat
        arvoa naisille antelevat.

        Mitäpä muuta voin sanoa
        kun mies lempeä janoaa
        mikään siihen ei auta
        se on tauti, jukulauta

        Mut ollaan naiset varmoja
        et onni suosii harvoja
        vanhat miehet kuitenkin
        arvoa antaa meillekin.

        Jokohan runokonini laukkaisi
        joko vihreää ruohoa haukkaisi
        pitkään ollut on muilla mailla
        ihan kuin jotain ollut ois vailla
        pikkuhiljaa ruohoa haukkaa
        kohta jo meneekin täyttä laukkaa.


      • Vanhuutta eihän toki meidän ikä
        pitää ihan miettiä, että mikä
        on ikäkausi menossa parhaimmillaan
        kun tunteetkin kuohuvat kuumimmillaan.

        Nuoret herrat kumrtavat, pokkaavat syvään
        monet lupaavat kuljettaa onneen ja hyvään,
        mutta varottava on miehiä moisia.
        Haluavat vain laiskoina vuotella koisia.

        Ovat kohteliaita ikäisemmekin herrat
        sen kokea olen saanut monet kerrat.
        Vievät valssiin ja jenkkaan kuin vanhaan aikaan
        ja minä kun uskon tanssin liikkeen taikaan.

        Kevät herättää lemmen vanhaan ja nuoreen
        kunhan osuu kohdalle mahlan tuoreen.
        Sellaisesta ei irti halua heti päästää,
        mutta onko mieltä kohteliaisuuksia säästää.

        Paras katsoa on suoraan kun kohtaa hienon miehen.
        Ei ole aihetta kääntää katsetta alas tiehen,
        vaan silmäniskulla voit herättää kiinnostuksen
        joka avata voi elämään ihan uuden uksen.

        Kokeillaan huomenna mikä taika hymyllä on.
        Ei kaikki ole aina kädessä kohtalon.
        Herralle vanhemmalle hurmaavin hymysi suo
        hän jo huomenissa niitä ruusuja sinulle tuo.

        Kevät herättää unelmat alta kuoren
        saa romanttiseksi vanhan ja nuoren.
        Uusi runo tänä vuonna kirjoitetaan.
        Uusi lemmen tarina keväässä aloitetaan.


      • Pirkko 3
        Tuoksuvattu kirjoitti:

        Vanhuutta eihän toki meidän ikä
        pitää ihan miettiä, että mikä
        on ikäkausi menossa parhaimmillaan
        kun tunteetkin kuohuvat kuumimmillaan.

        Nuoret herrat kumrtavat, pokkaavat syvään
        monet lupaavat kuljettaa onneen ja hyvään,
        mutta varottava on miehiä moisia.
        Haluavat vain laiskoina vuotella koisia.

        Ovat kohteliaita ikäisemmekin herrat
        sen kokea olen saanut monet kerrat.
        Vievät valssiin ja jenkkaan kuin vanhaan aikaan
        ja minä kun uskon tanssin liikkeen taikaan.

        Kevät herättää lemmen vanhaan ja nuoreen
        kunhan osuu kohdalle mahlan tuoreen.
        Sellaisesta ei irti halua heti päästää,
        mutta onko mieltä kohteliaisuuksia säästää.

        Paras katsoa on suoraan kun kohtaa hienon miehen.
        Ei ole aihetta kääntää katsetta alas tiehen,
        vaan silmäniskulla voit herättää kiinnostuksen
        joka avata voi elämään ihan uuden uksen.

        Kokeillaan huomenna mikä taika hymyllä on.
        Ei kaikki ole aina kädessä kohtalon.
        Herralle vanhemmalle hurmaavin hymysi suo
        hän jo huomenissa niitä ruusuja sinulle tuo.

        Kevät herättää unelmat alta kuoren
        saa romanttiseksi vanhan ja nuoren.
        Uusi runo tänä vuonna kirjoitetaan.
        Uusi lemmen tarina keväässä aloitetaan.

        Tämä harmaus,
        vesipisarat koivun oksilla.
        Lämmin sää,
        mutta tarvitaan talvivaatteita.
        Kesän odotusta,
        milloin kukkii pihassani narsissi.
        Kukat pääsiäiseksi,
        pajun oksat kissoineen palmuiksi.
        Missä aurinko,
        kaikki on nyt kiinni valosta.
        On tyyntä,
        tunnen kasvoillani kostean viiman.
        Aikainen kevät,
        kylmää ja räntäsadetta odotettavissa.


      • kaaleppi
        Pirkko 3 kirjoitti:

        Tämä harmaus,
        vesipisarat koivun oksilla.
        Lämmin sää,
        mutta tarvitaan talvivaatteita.
        Kesän odotusta,
        milloin kukkii pihassani narsissi.
        Kukat pääsiäiseksi,
        pajun oksat kissoineen palmuiksi.
        Missä aurinko,
        kaikki on nyt kiinni valosta.
        On tyyntä,
        tunnen kasvoillani kostean viiman.
        Aikainen kevät,
        kylmää ja räntäsadetta odotettavissa.

        aamua on ankea harmaa.....
        katson mä pellon sarkaa
        joko pian se vihertäis
        ja viljaa kasvattais
        mutta harmaana on
        ja niin lohduton
        on keväänkin odotus.


      • niityllä
        Pirkko 3 kirjoitti:

        Tämä harmaus,
        vesipisarat koivun oksilla.
        Lämmin sää,
        mutta tarvitaan talvivaatteita.
        Kesän odotusta,
        milloin kukkii pihassani narsissi.
        Kukat pääsiäiseksi,
        pajun oksat kissoineen palmuiksi.
        Missä aurinko,
        kaikki on nyt kiinni valosta.
        On tyyntä,
        tunnen kasvoillani kostean viiman.
        Aikainen kevät,
        kylmää ja räntäsadetta odotettavissa.

        Loikki pupu riemuissaan
        uudessa kevät turkissaan.
        Kahdelle jalalle noustessaan
        katseli näkyiskö kultastaan.

        Siellähän,-- siellä, nyt loikataan
        vauhtia otti ja ---hupsis vaan.
        Lensi puron pohjalle istumaan
        innoissaan kun loikki.
        Ei sentään tassu poikki

        Mutta turkkinsa pahasti kastui
        synkkänä tuijotti purossa lastui.
        Kultansa vilkutti korvillaan
        Tule nopsaan jo tänne kuivempaan.

        Tyttöpupu hellästi viikset suori
        vielä pienen pajunkin urholle kuori.
        Aurinko pilkisti pilven takaa
        onnea kaikille halusi jakaa.


      • Ramoona*
        kaaleppi kirjoitti:

        aamua on ankea harmaa.....
        katson mä pellon sarkaa
        joko pian se vihertäis
        ja viljaa kasvattais
        mutta harmaana on
        ja niin lohduton
        on keväänkin odotus.

        Osta pussi venhnänsiementä
        vadille multaa, siihen kylvä
        kastele ja muovi päälle laita
        pari päivää mieles malta
        sieltä nousee oras vihreä
        joka kasvaa ihan silmissä.

        Voi sitä ihan syödäkin
        lisätä silppuna salaattiin
        mutta parasta on silmän ruoka
        pääsiäistipukin onnesta huokaa
        päästessään sinne laiduntamaan
        suklaamunia jemmailemaan.


      • kaaleppi kirjoitti:

        aamua on ankea harmaa.....
        katson mä pellon sarkaa
        joko pian se vihertäis
        ja viljaa kasvattais
        mutta harmaana on
        ja niin lohduton
        on keväänkin odotus.

        peilissäni on harmaata tottavie
        nyt neuvoi naapurini, romanimies
        katso aamulla peiliin ja tykkää siitä mitä näet
        niin oikeastaan tykkäänkin, harmaastakin
        siihen vielä vähän hymyntapaista
        niin oikeastaan
        enhän pitämättä olla voi


      • haahuilija....
        niityllä kirjoitti:

        Loikki pupu riemuissaan
        uudessa kevät turkissaan.
        Kahdelle jalalle noustessaan
        katseli näkyiskö kultastaan.

        Siellähän,-- siellä, nyt loikataan
        vauhtia otti ja ---hupsis vaan.
        Lensi puron pohjalle istumaan
        innoissaan kun loikki.
        Ei sentään tassu poikki

        Mutta turkkinsa pahasti kastui
        synkkänä tuijotti purossa lastui.
        Kultansa vilkutti korvillaan
        Tule nopsaan jo tänne kuivempaan.

        Tyttöpupu hellästi viikset suori
        vielä pienen pajunkin urholle kuori.
        Aurinko pilkisti pilven takaa
        onnea kaikille halusi jakaa.

        Hiljaisen viikon hiljainen ilta
        mielessäni vain muistojen silta
        pääsiäisen aikaan kuljimme siellä
        kahdestaan keväisen rakkauden tiellä
        ei siitä kovin monta vuotta ole kulunut
        eikä muisto niistä illoista haihtunut
        ehkä hän vielä lähtisi kanssani sinne
        lähtisin mukanaansa vaikka minne.


      • Atolfia
        haahuilija.... kirjoitti:

        Hiljaisen viikon hiljainen ilta
        mielessäni vain muistojen silta
        pääsiäisen aikaan kuljimme siellä
        kahdestaan keväisen rakkauden tiellä
        ei siitä kovin monta vuotta ole kulunut
        eikä muisto niistä illoista haihtunut
        ehkä hän vielä lähtisi kanssani sinne
        lähtisin mukanaansa vaikka minne.

        Näin pienen kulkijan
        polullani matkaavan.
        Suuri reppu selässä,
        käsi äidin kädessä.

        Niin pienen pieni oli kulkija,
        tuskin ehti kävelemään oppia,
        kun jo täytyi matkatessaan kantaa
        selässänsä suuren suurta taakkaa.

        Olisin tuon taakan ottanut,
        sen kotiin asti kantanut,
        lienee nykykasvatuksen A ja O
        jokainen taakkansa kantakoon.


      • Pirkko 3 kirjoitti:

        Tämä harmaus,
        vesipisarat koivun oksilla.
        Lämmin sää,
        mutta tarvitaan talvivaatteita.
        Kesän odotusta,
        milloin kukkii pihassani narsissi.
        Kukat pääsiäiseksi,
        pajun oksat kissoineen palmuiksi.
        Missä aurinko,
        kaikki on nyt kiinni valosta.
        On tyyntä,
        tunnen kasvoillani kostean viiman.
        Aikainen kevät,
        kylmää ja räntäsadetta odotettavissa.

        Joka toinen keskiviikko
        kokoontuu paikallinen "Eläkeliitto."
        Milloin esitelmöi eläinlääkäri
        milloin mukana vanha jääkäri.
        Juhlissakin yhdessä käymme
        yhtenä joukkonakin näymme
        kun bussin kyljessä lukee kuntamme nimi
        ja se ei olekaan mikään mini.
        Arpajaiset pidetään joka kerta
        se on hyvä tulolähde, kuin merta,
        jonne saalis ui ihan huomaamatta
        eikä moni jää arpavoitoitta.
        On siinä lapasia, sukkia, kahvia, leipää,
        kun vilkaisee voittojen pöytää.
        Ihan juhlalle tuntuu arkinen päivä
        haihtuu viimeinenkin ikävän häivä.

        Kun astuu pankin kerhohuoneeseen
        saa hajutuntuman kahviin tuoreeseen.
        Kymmenissä lasketaan osanottajien luku
        asu vapaa, villapaita tai puku,
        kun yhteislaulut raikaa ja kuunnellaan
        mitä asiantuntija mieltä on asiaan
        joka kerhossa mottona on sillä kertaa.
        Enpä tiedä mihin tätä vertaa.

        Tanssimaankin kuljemme porukalla
        kokoontuminen linja-auto asemalla
        josta suunta sinne minne kutsuttu on.
        Kukapa vois olla tässä joukossa onneton,
        vaikka sataa räntää ja lunta
        jo seuraavasta reissusta näemme unta.
        Arkisestakin päivästä tulee juhlaa
        kun ei sitä turhiin murheisiin tuhlaa.
        On kesä tulollaan, tuulee ja sataa
        kun pilvet alhaalla vielä mataa,
        mutta maltetaan hetki, toukokuussa
        on jo vehreys maassa ja lehtipuussa.


      • Pikku pirpana****
        Tuoksuvattu kirjoitti:

        Joka toinen keskiviikko
        kokoontuu paikallinen "Eläkeliitto."
        Milloin esitelmöi eläinlääkäri
        milloin mukana vanha jääkäri.
        Juhlissakin yhdessä käymme
        yhtenä joukkonakin näymme
        kun bussin kyljessä lukee kuntamme nimi
        ja se ei olekaan mikään mini.
        Arpajaiset pidetään joka kerta
        se on hyvä tulolähde, kuin merta,
        jonne saalis ui ihan huomaamatta
        eikä moni jää arpavoitoitta.
        On siinä lapasia, sukkia, kahvia, leipää,
        kun vilkaisee voittojen pöytää.
        Ihan juhlalle tuntuu arkinen päivä
        haihtuu viimeinenkin ikävän häivä.

        Kun astuu pankin kerhohuoneeseen
        saa hajutuntuman kahviin tuoreeseen.
        Kymmenissä lasketaan osanottajien luku
        asu vapaa, villapaita tai puku,
        kun yhteislaulut raikaa ja kuunnellaan
        mitä asiantuntija mieltä on asiaan
        joka kerhossa mottona on sillä kertaa.
        Enpä tiedä mihin tätä vertaa.

        Tanssimaankin kuljemme porukalla
        kokoontuminen linja-auto asemalla
        josta suunta sinne minne kutsuttu on.
        Kukapa vois olla tässä joukossa onneton,
        vaikka sataa räntää ja lunta
        jo seuraavasta reissusta näemme unta.
        Arkisestakin päivästä tulee juhlaa
        kun ei sitä turhiin murheisiin tuhlaa.
        On kesä tulollaan, tuulee ja sataa
        kun pilvet alhaalla vielä mataa,
        mutta maltetaan hetki, toukokuussa
        on jo vehreys maassa ja lehtipuussa.

        Telkkari on romuna
        mummo ihan hermona
        nyt ei näy emmertaalit
        eikä mitkään muutkaan vaalit
        kaksi muuta kanavaa
        kyllä hyvää kuvaa saa
        mikä tätä yhtä riivaa
        kun ääntäkään ei aikaan saa.


      • jjoutava
        Pikku pirpana**** kirjoitti:

        Telkkari on romuna
        mummo ihan hermona
        nyt ei näy emmertaalit
        eikä mitkään muutkaan vaalit
        kaksi muuta kanavaa
        kyllä hyvää kuvaa saa
        mikä tätä yhtä riivaa
        kun ääntäkään ei aikaan saa.

        pirpana, digisovitin vaan
        toimi ei nyt virassaan
        asemien haun virittelet
        töpselinkin irrottelet
        sitten uudestaan se kytke
        eiköhän se taasen toimi
        aivan sinun omin voimin.


      • Pikku pirpana****
        jjoutava kirjoitti:

        pirpana, digisovitin vaan
        toimi ei nyt virassaan
        asemien haun virittelet
        töpselinkin irrottelet
        sitten uudestaan se kytke
        eiköhän se taasen toimi
        aivan sinun omin voimin.

        Vaan kun koko talossa
        sama ompi ongelma
        eipä hätää tässä lainkaan
        huoltoyhtiöpä apuun riensi
        varmaan jotain antennia kiersi
        kohta kuva kuntoon saadaan
        eipä tarvii mummon varmaan
        uutta telkkua mennä ostamaan
        kiitos jj. kun huolta kannoit
        mulle lohdutusta annoit.


      • tulenlieskat
        jjoutava kirjoitti:

        pirpana, digisovitin vaan
        toimi ei nyt virassaan
        asemien haun virittelet
        töpselinkin irrottelet
        sitten uudestaan se kytke
        eiköhän se taasen toimi
        aivan sinun omin voimin.

        Voi,voi digi
        tulee tässä hiki.
        Mieliohjelmas se tietää
        eikä voi sietää,
        sinun siitä nauttivan
        ja vielä iloitsevan.
        Silmiä jo siristää
        alkaa pipo kiristää.

        Nyt tekstin peittää
        lapun päälle heittää.
        Tai mosaiikkilla koristaa
        kuvat kummasti kiemurtaa.
        Tai ei singnaalia anna
        täytyy tarkistukseen panna.
        Kanava näkyy yks ja kaks
        kolmosta ei saa paremmaks.

        Siinä pomppii katselijat
        ohjelmien maksajat.
        Istahtaa ja hyppää
        anteenin suuntaa nyppää.
        Näin valtio notkeutta tukee
        suun painaviin sanoihin pukee.
        Keveäksi käypi paino
        mielessä anteeni vaino.


      • niityllä
        tulenlieskat kirjoitti:

        Voi,voi digi
        tulee tässä hiki.
        Mieliohjelmas se tietää
        eikä voi sietää,
        sinun siitä nauttivan
        ja vielä iloitsevan.
        Silmiä jo siristää
        alkaa pipo kiristää.

        Nyt tekstin peittää
        lapun päälle heittää.
        Tai mosaiikkilla koristaa
        kuvat kummasti kiemurtaa.
        Tai ei singnaalia anna
        täytyy tarkistukseen panna.
        Kanava näkyy yks ja kaks
        kolmosta ei saa paremmaks.

        Siinä pomppii katselijat
        ohjelmien maksajat.
        Istahtaa ja hyppää
        anteenin suuntaa nyppää.
        Näin valtio notkeutta tukee
        suun painaviin sanoihin pukee.
        Keveäksi käypi paino
        mielessä anteeni vaino.

        Kuinka kaunis oli aamun kajastus!

        Tummalla taivaalla viipui vielä tähtien vyö.

        Lintujen viserrys toisilleen täytti jo ilman hiljakseen.

        Kello oli 05.10 ja minä noudin sanomalehden.

        Olin osa tätä hetkeä, tämän luomakunnan osa.


      • Onkkelis*
        Tuoksuvattu kirjoitti:

        Joka toinen keskiviikko
        kokoontuu paikallinen "Eläkeliitto."
        Milloin esitelmöi eläinlääkäri
        milloin mukana vanha jääkäri.
        Juhlissakin yhdessä käymme
        yhtenä joukkonakin näymme
        kun bussin kyljessä lukee kuntamme nimi
        ja se ei olekaan mikään mini.
        Arpajaiset pidetään joka kerta
        se on hyvä tulolähde, kuin merta,
        jonne saalis ui ihan huomaamatta
        eikä moni jää arpavoitoitta.
        On siinä lapasia, sukkia, kahvia, leipää,
        kun vilkaisee voittojen pöytää.
        Ihan juhlalle tuntuu arkinen päivä
        haihtuu viimeinenkin ikävän häivä.

        Kun astuu pankin kerhohuoneeseen
        saa hajutuntuman kahviin tuoreeseen.
        Kymmenissä lasketaan osanottajien luku
        asu vapaa, villapaita tai puku,
        kun yhteislaulut raikaa ja kuunnellaan
        mitä asiantuntija mieltä on asiaan
        joka kerhossa mottona on sillä kertaa.
        Enpä tiedä mihin tätä vertaa.

        Tanssimaankin kuljemme porukalla
        kokoontuminen linja-auto asemalla
        josta suunta sinne minne kutsuttu on.
        Kukapa vois olla tässä joukossa onneton,
        vaikka sataa räntää ja lunta
        jo seuraavasta reissusta näemme unta.
        Arkisestakin päivästä tulee juhlaa
        kun ei sitä turhiin murheisiin tuhlaa.
        On kesä tulollaan, tuulee ja sataa
        kun pilvet alhaalla vielä mataa,
        mutta maltetaan hetki, toukokuussa
        on jo vehreys maassa ja lehtipuussa.

        Jotenkin pyörällä päästäni taidan olla
        toisena hetkenä pirteä peipponen
        toisena pelkkä pyöreä nolla
        aurinkoa, valoa kaipaan
        ja sitä kiireesti pakenen
        tummien lasien,
        paksujen verhojen taa.


      • haahuilija....
        Onkkelis* kirjoitti:

        Jotenkin pyörällä päästäni taidan olla
        toisena hetkenä pirteä peipponen
        toisena pelkkä pyöreä nolla
        aurinkoa, valoa kaipaan
        ja sitä kiireesti pakenen
        tummien lasien,
        paksujen verhojen taa.

        Vaikka valo piristää
        silmiä se siristää
        haahuilija piiloutuu
        vaikka paistais kuu
        liika valo silmään koskee
        enemmän kun ikää tulee
        aurinkolasit onneksi suojaa
        haahuilijallekin piilon antaa
        vielä pitkä lippa päähän
        voi mennä vaikka mihin säähän.


      • tuoksuvattu*
        Onkkelis* kirjoitti:

        Jotenkin pyörällä päästäni taidan olla
        toisena hetkenä pirteä peipponen
        toisena pelkkä pyöreä nolla
        aurinkoa, valoa kaipaan
        ja sitä kiireesti pakenen
        tummien lasien,
        paksujen verhojen taa.

        Aurinko horisontin värjää
        ilman valoja aamulla pärjää,
        mutta silmiä pitää suojella
        ja rasvata posket huolella,
        etteivät ne säteistä pala.
        Nauttimaan valosta ala.

        Pirteyttä elämään löytää
        tulppaanikimppu koristaa pöytää.
        Aurinko vitamiineja kantaa
        kun iholle sen paistaa antaa.
        Ei aina jaksa tehdä ja raataa
        laiskuus joskus jokaisen kaataa,
        mutta aukaiset verhot ja ikkuna ulos.
        Anna valon olla päivällä ilos.


    • Kirveli

      mukaan ehtii
      ennenkuin lehtii
      selataan
      eteenpäin
      kas näin
      iloiset terveiset kaikille laitan
      pajusta kauniin oksan taitan
      mukaan keltaisen pienen tipun
      ennenkuin laidan ylitse tipun.

      • jo on***

        Toinenkin täällä nyt piipittää
        kohta on montakin visertäjää
        pallerot pienoiset hyppelee
        terveiset kaikille huiskuttelee.
        Hauskaa Pääsiäistä!


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      153
      9019
    2. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      49
      2709
    3. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      57
      2491
    4. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      29
      2491
    5. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      197
      1875
    6. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      97
      1837
    7. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      23
      1763
    8. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      46
      1295
    9. Tunnekylmä olet

      En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p
      Ikävä
      109
      1207
    10. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1146
    Aihe