Mun ihanne mies on mun poikaystävä.
Hän on aivan ihana, hyväkäytöksinen, luotettava ja todella hyväsydämminen.
Ja minä kun luulin, etten koskaan voisi saada poikaystävää, olin mm. koulukiusattu ja pidin itseäni todella rumana. Siksi olen melko herkkä ja arka, ujokin.
Mutta baarissa, jossa olin muutaman kaverini kanssa, tuli viime vuoden lopulla todella hyvännäköinen mies juttelemaan. En voinut uskoa sitä todeksi, kukaan ei ole osoittanut kiinnostusta minua kohtaan ennen. Hän oli vielä selvinpäin! Häntäkin selvästi ujostutti, mutta rohkeni tulla juttusille. Juttelimme ja hän halusi illan päätteeksi numeroni, lupasi soittaa seuraavana päivänä. Niin hän tekikin ja sitten aloimme tapailemaan. Olin aivan ihastunut ja innoissani, unelmani löytää hyvä mies oli käymässä toteen. Tapailtuamme vähän yli kuukauden, pidimme elokuvaillan hänen luonaan. Elokuvan jälkeen juttelimme syvällisiä, kynttilänvalossa (Aahh, ihanaa! Halusimme vähän tunnelmaa =). Sitten yhtäkkiä hän hiljeni, katsoi minua syvälle silmiini ja suuteli. Hyvänolontunne oli niin lamaannuttava, että olin kuolla. Naiset ainakin voivat kuvitella, miltä tuo tuntuu, ensisuudelma unelmiensa miehen kanssa kynttilänvalossa. Miksei tietysti miehetkin. =)
Nyt olemme virallisesti seurustelleet yli kaksi kuukautta, ensimmäinen suhde kummallekkin. Voin vakuuttaa eläväni unelmaani. Hänen kanssaan saan olla oma itseni, saan itkeä silloin kuin itkettää ja nauraa silloin kun naurattaa. Ja hän on aivan ihana lohduttaja! =) Niin empaattinen ja rauhallinen miehenalku. Oikea älykkökin.
Luulin ennen, että kaikki miehet ovat vain seksin perässä juoksevia tyhjäpäitä, mutta erehdyin. Olen miehelleni ikuisesti kiitollinen, että hän tuli minulle juttelemaan. Olen nyt jo kokenut niin paljon hyvää, saanut häneltä paljon hellyyttä ja rakkautta. En haluaisi olla hetkeäkään erossa hänestä. =) On niin ihanaa nukkua päiväunet hänen kainalossaan kun keväinen aurinko paistaa ikkunasta sisään. Teemme paljon kaikkea kivaa yhdessä ja hän on ainoa, joka oikeasti kuuntelee minua ja ottaa minut huomioon. Ahh, voisin puhua hänestä vuosikausia, mutta tulee liian pitkä teksti. =) Olen NIIN onnellinen, pienestä tytöstä asti ollut unelma on käynyt toteen. Toivon vain tämän kestävän ikuisesti, en tarvitsisi elämässäni muita miehiä. Olemme niin samanlaisia, tällaisia opiskelijasieluja kummatkin.
Toivon, että kaikki naiset saisivat kokea saman kuin minä. Tämä korvaa kaiken pahan, mitä olen elämässäni kokenut.
Iloista kevättä kaikille! =)
Hän on aivan ihana, hyväkäytöksinen, luotettava ja todella hyväsydämminen.
Ja minä kun luulin, etten koskaan voisi saada poikaystävää, olin mm. koulukiusattu ja pidin itseäni todella rumana. Siksi olen melko herkkä ja arka, ujokin.
Mutta baarissa, jossa olin muutaman kaverini kanssa, tuli viime vuoden lopulla todella hyvännäköinen mies juttelemaan. En voinut uskoa sitä todeksi, kukaan ei ole osoittanut kiinnostusta minua kohtaan ennen. Hän oli vielä selvinpäin! Häntäkin selvästi ujostutti, mutta rohkeni tulla juttusille. Juttelimme ja hän halusi illan päätteeksi numeroni, lupasi soittaa seuraavana päivänä. Niin hän tekikin ja sitten aloimme tapailemaan. Olin aivan ihastunut ja innoissani, unelmani löytää hyvä mies oli käymässä toteen. Tapailtuamme vähän yli kuukauden, pidimme elokuvaillan hänen luonaan. Elokuvan jälkeen juttelimme syvällisiä, kynttilänvalossa (Aahh, ihanaa! Halusimme vähän tunnelmaa =). Sitten yhtäkkiä hän hiljeni, katsoi minua syvälle silmiini ja suuteli. Hyvänolontunne oli niin lamaannuttava, että olin kuolla. Naiset ainakin voivat kuvitella, miltä tuo tuntuu, ensisuudelma unelmiensa miehen kanssa kynttilänvalossa. Miksei tietysti miehetkin. =)
Nyt olemme virallisesti seurustelleet yli kaksi kuukautta, ensimmäinen suhde kummallekkin. Voin vakuuttaa eläväni unelmaani. Hänen kanssaan saan olla oma itseni, saan itkeä silloin kuin itkettää ja nauraa silloin kun naurattaa. Ja hän on aivan ihana lohduttaja! =) Niin empaattinen ja rauhallinen miehenalku. Oikea älykkökin.
Luulin ennen, että kaikki miehet ovat vain seksin perässä juoksevia tyhjäpäitä, mutta erehdyin. Olen miehelleni ikuisesti kiitollinen, että hän tuli minulle juttelemaan. Olen nyt jo kokenut niin paljon hyvää, saanut häneltä paljon hellyyttä ja rakkautta. En haluaisi olla hetkeäkään erossa hänestä. =) On niin ihanaa nukkua päiväunet hänen kainalossaan kun keväinen aurinko paistaa ikkunasta sisään. Teemme paljon kaikkea kivaa yhdessä ja hän on ainoa, joka oikeasti kuuntelee minua ja ottaa minut huomioon. Ahh, voisin puhua hänestä vuosikausia, mutta tulee liian pitkä teksti. =) Olen NIIN onnellinen, pienestä tytöstä asti ollut unelma on käynyt toteen. Toivon vain tämän kestävän ikuisesti, en tarvitsisi elämässäni muita miehiä. Olemme niin samanlaisia, tällaisia opiskelijasieluja kummatkin.
Toivon, että kaikki naiset saisivat kokea saman kuin minä. Tämä korvaa kaiken pahan, mitä olen elämässäni kokenut.
Iloista kevättä kaikille! =)
Vastaukset 1
Vanhimmat
olen myös löytänyt unelmieni miehen rinnalleni ja yhteistä taivalta on kuljettu hieman vajaa 15 kuukautta.
me tapasimme netissä aivan sattumalta kun laitoin hänelle viestiksi vain silmäniskuhymiön, en muuta! jutellessamme paljastui että olemme tavanneet kasvotusten jo reilu 2 vuotta sitten! tuntuu aivan kuin kohtalo olisi johdattanut meidät yhteen :) muistan vain sen kesän kun näin hänet; pidin häntä todella komeana ruskeasilmänä mutta ajattelin ettei minulla olisi koskaan mahdollisuutta saada sellainen mies vaikken itsekkään mikään ruma ole. tässä nyt kuitenkin ollaan!
mies ottaa minut huomioon ja on todella kiinnostunut siitä mitä minulla on sanottavaa. välillä oikeen hämmästyn kuinka hyvä muisti hänellä. hän on lisäksi fiksu, elättää itse itsensä, luotettava ja kaikkea sitä mistä olen haaveillut.
mieheni lähti kuitenkin maaliskuun alussa rauhanturvaajaksi ja on poissa 4 kuukautta. tulee takaisin kotiin vasta heinäkuun puolessa välissä. ikävä on suunnaton vaikka aikaa on kulunut jo yli kuukausi. juttelemme kuitenkin joka päivä netin välityksellä mutta ei se läheisyyden kaipuuta poista.
syksyllä meillä on suunitelmissa muuttaa yhteen kunhan minä saan opiskelupaikan.
isä on aina sanonut että pelkkä rakkaus ei riitä siihen että voi ja haluaa elää jonkun kanssa lopun elämäänsä yhdessä. tähän kuuluu tärkeänä osana yhteiset arvot, erityisesti rahan käyttö! olemme jutelleet asiasta mieheni kanssa ja sävelet on samat. olemme molemmat suhtkoht tarkkoja raha-asioissa ja mieheni on luvannut "elättää" minua opiskeluideni ajan jos tarve vaan vaatii. olen tehnyt jo suunnitelman raha-asioista(sisältää siis pakolliset menot) syksyä ajatellen. moni varmaan pitää minua typeränä tämän takia, mutta tällä tavalla me osaamme päättää miten rahamme käytämme! emme elä ainakaan yli omien varojemme.
mutta onnea sinulle kun olet myös löytänyt elämäsi miehen! pidä hänestä kiinni, kaikki eivät ole yhtä onnekkaita kuin me :)