Työpaikkakiusaamisasian esitutkinnan poliisi on delegoinut kokonaisuudessaan työsuojelupiirille.
Tämän antamaa lausuntoa poliisi pitää sitovana ja riittävänä esitutkintatoimenpiteenä.
Työsuojelupiirin käyttöä yksinomaisena esitutkinnan tekijänä poliisi perustelee esitutkintalain 46 §:llä
"Tutkinnanjohtajalla on oikeus hankkia tarvittaessa asiantuntijalausuntoja.."
Koska esitutkinnalla on tarkoitus turvata perusoikeuden "oikeus saada asiansa tuomioistuimen käsittelyyn", on esitutkintamenettely säädetty tarkalla tasolla
ja pakottavasti laissa ja asetuksessa.
Esitutkinnalle säädetystä toteuttamistavasta poikkeava asiantuntijalausunto ei voi olla ainut esitutkintamateriaali, johon syyteharkinta perustuu.
Työsuojeluvalvontalaissa säädetään työsuojeluviranomaiselle oikeus antaa lausunto
esitutkinta-asiassa. Tästäkään ei voida johtaa nykymenettelyä, jossa tsp huseeraa esitutkinnan tekijänä.
Työsuojelupiirin tulisi toteuttaa tutkinta esitutkinnalle säädetyllä tavalla, jotta se mitenkään sisällöllisesti voisi olla lausunnon tai syyteharkinnan peruste.
Ydinkysymys on kuitenkin se, että työsuojelupiirille ei ole annettu laissa toimivaltaa esitutkinnan tekemiseen.
Tällaisen laittoman esitutkinnan uhrin on valitettava poliisilaitoksen (Suomen valtion)laittomasta käytännöstä EY-tuomioistuimeen. Tätä kautta on mahdollista saada myös vahingonkorvaus Suomen valtiolta kärsimälleen taloudelliselle vahingolle.
Tämän antamaa lausuntoa poliisi pitää sitovana ja riittävänä esitutkintatoimenpiteenä.
Työsuojelupiirin käyttöä yksinomaisena esitutkinnan tekijänä poliisi perustelee esitutkintalain 46 §:llä
"Tutkinnanjohtajalla on oikeus hankkia tarvittaessa asiantuntijalausuntoja.."
Koska esitutkinnalla on tarkoitus turvata perusoikeuden "oikeus saada asiansa tuomioistuimen käsittelyyn", on esitutkintamenettely säädetty tarkalla tasolla
ja pakottavasti laissa ja asetuksessa.
Esitutkinnalle säädetystä toteuttamistavasta poikkeava asiantuntijalausunto ei voi olla ainut esitutkintamateriaali, johon syyteharkinta perustuu.
Työsuojeluvalvontalaissa säädetään työsuojeluviranomaiselle oikeus antaa lausunto
esitutkinta-asiassa. Tästäkään ei voida johtaa nykymenettelyä, jossa tsp huseeraa esitutkinnan tekijänä.
Työsuojelupiirin tulisi toteuttaa tutkinta esitutkinnalle säädetyllä tavalla, jotta se mitenkään sisällöllisesti voisi olla lausunnon tai syyteharkinnan peruste.
Ydinkysymys on kuitenkin se, että työsuojelupiirille ei ole annettu laissa toimivaltaa esitutkinnan tekemiseen.
Tällaisen laittoman esitutkinnan uhrin on valitettava poliisilaitoksen (Suomen valtion)laittomasta käytännöstä EY-tuomioistuimeen. Tätä kautta on mahdollista saada myös vahingonkorvaus Suomen valtiolta kärsimälleen taloudelliselle vahingolle.
Vastaukset 76
Vanhimmat
Valituksen edellytykset
Valituksen edellytyksenä on mm.
-henkilön ihmisoikeussopimuksella turvattua oikeutta on rikottu viranomaisen toimesta,
- kaikki kotimaiset oikeuskeinot on käytetty,
- valitus on tehty kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun korkein kansallinen oikeusaste tai muu viranomainen on antanut lopullisen päätöksensä asiassa.
http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=34611&contentlan=1&culture=fi-FI
Valehtelet. 10 eri nimimerkin käyttö kertoo jotain sinusta. Olet valehtelija. :D
Häipyvät palstalta pikavauhtia. Viimeksi häipyneessä ketjussa kirjoittelit toisen kirjoittajan perhe-elämästä. Raivon vallassa tehtailit kymmenkunta asiatonta aloitusta palstalle. Näin toimii vain sairas mieli.
Niinhän sä luulet.
Niinhän sä luulet...
Valehtelet. :D
Valehtelet. :D
Noinhan se menee. Toimivallattoman viranomaisen puuttuminen asian käsittelyyn on perustavaa laatua oleva käsittelyn muotovirhe. Se tekee ratkaisusta mitättömän. Määräaika ratkaisun purun hakemiseen tällaisessa on käsittääkseni pitempi.
Kiitos tietolinkistä.
Näyttää siltä, että tuo 6 kk kansallisen ylimmän
asteen ja EY:n välillä ei jousta.
Kun poliisi perustaa päätöksensä esitutkintaan, jonka on kokonaisuudessaan tehnyt viranomainen, jolla ei ole esitutkintaan toimivaltuutusta laissa, on päätös puutteellinen/perustelu puutteellinen. Niinpä säädetyt 6 kk määräajat ylimääräiseen muutoksenhakuun kansallisella tasolla ei päde.
Työpaikkakiusaaminen on törkeä pahoinpitely, kun se on tehty suunnitelmallisesti, useamman ihmisen yhteistuumin, on oltu tietoisia uhrin terveyden kärsimisestä tai vaarantumisesta, mutta on jatkettu raaempana esim työterveyshuollon väliintulosta huolimatta.
Törkeän pahoinpitelyn syyteaika vanhenee 20 vuodessa. Tässä ajassa ehtii hyvin hankkia myös
EY-tuomioistuimen kannan asiaan.
Nykylainsäädännössä pahoinpitelyrikokset koskevat fyysistä väkivaltaa, eivät henkistä
Suomen Rikoslaki 21. luku
5 § (21.4.1995/578)
Pahoinpitely
Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
6 § (13.7.2001/654)
Törkeä pahoinpitely
Jos pahoinpitelyssä
1) aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila,
2) rikos tehdään erityisen raa"alla tai julmalla tavalla tai
3) käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä pahoinpitelystä vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
7 § (21.4.1995/578)
Lievä pahoinpitely
Jos pahoinpitely, huomioon ottaen väkivallan, ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksen tai terveyden vahingoittamisen vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä pahoinpitelystä sakkoon.
Valahtele. Lopeta se valehtelu. :D
Toki suora lainaus Suomen Laista on valehtelua, mutta omat fantasiat kiusaamisen ja vainon uhriksi joutumisesta ovat ehdottoman totta.
Kun näitä juttuja lukee, ei enää ihmettele, miksi tietyt ihmiset ajautuvat työpaikalla ristiriitoihin ja irtisanotuiksi. Ja se syy ei kuvitelmista huolimatta suinkaan aina ole huono johtaminen tai lähtökohtaisesti ilkeät työkaverit...
Lähtökohtaisesti jokainen sinun viestisi on valehtelua. Kyse on asian käyttötarkoituksesta ei asiasta. Älä siis valehtele. :D
Henkiseen väkivaltaan ei ole rikoslaissa omaa
rikostyyppiä. Kun luet tarkemmin, pykäkien sanamuoto on sellainen, että ne sisältävät kyllä
henkisen pahoinpitelyn.
Lainsäätäjä siis suhtautuu henkiseen väkivaltaan yhtä ankarasti kuin fyysiseen. Itse syyllistymme siihen, että ymmärrämme ja vielä lisää ymmärrämme psyykkisen väkivallan tekijöitä.
Jounin positiivinen puoli on nyt turhan takia
provosoitunut. Maailmaan mahtuu miljoonia mielipiteitä ja enemmänkin. Tänne nettiin varsinkin.
Keskustelu tarvitsee erilaisia näkemyksiä.
Minulle Jounin linkki oli taas pelkäksi iloksi, en ollut itse tuohon osoitteeseen osunut.
Muistelisin niin. Käy läpi oikeudenkäyntien materiaali ja varsinkin vastapuolen todistajanlausunnot. Mikäli löydät todisteita että todistajat ovat valehdelleet oikeudessa voit tehdä tutkintapyynnön perättömästä lausumasta tuomioistuimessa. Rikoksen vanhenemisaika on 10 vuotta.
Toisistaan täysin poikkeavia todistajalausuntoja oli,ja onneksi ne on talletettu nauhotteille.
Tuomioon nimittäin kirjoitettiin vielä kolmas versio. Tämä on työn alla.
Valitus hovioikeuteen -dokumentti on Puhdistuksen
mukana hävinnyt palstalta, samoin kirjoittamiani viestejä eri keskusteluihin.
No - nuo tosiasiat Verohallituksen tapahtumista tulee varmasti taas käytyä läpi viime viikon lopulla vireille pannuissa tutkimuksissa.
Käräjille joudutaan, kun ollaan eri mieltä asioista. Yleensä osapuolilla on hyvin erilaiset näkemykset tapahtumasta ilman että kumpikaan tietoisesti valehtelee. Tämän vuoksi perättömästä lausumasta syytetään vain todella harvoin. On todella suuri työ todistaa, että joku on valehdellut tietoisesti.
Pöytäkirjaan (tarkoittanet julkista loppulausumaa?) kirjoitetaan se versio, joka on lautamiesten mielestä totta. Se ei yleensä ole suoraan kenenkään sanoma, vaan jonkinlainen välimuoto. Käräjien tehtävä on löytää mielestään uskottava ratkaisu usein hyvinkin ristiriitaisten lausuntojen välistä.
Kun olin jättänyt työni, sain pitkään vielä häirikköpuheluita.
Kun aikanaan tein kiusaamisasiasta tutkintapyynnön,en ainakaan saanut sitä käsitystä että minulla olisi minkäänlaista mahdollisuutta saada lain suojaa esitutkinnalla. Minulle huudettiin puhelimessa, paiskattiin luuri kiinni. Sain kysymyksiini vastauksia, jotka toinen henkilö samantien kielsi.
Huudettiin, että tällaisia emme tutki, tutkimme vain murhia.
Jatkotoimet asiassani on myös asiaan liittyvien viranomaisten osalta pantu vireille.
HCD on joutunut keskeytymättömän häiriköinnin kohteeksi jo viikkojen ajan. Kieltämättä se vaikuttaa uhkaavalta, miksi se on kai tarkoitettukin.
Viranomaisten kuuluisi antaa suojaa henkiseltä väkivallalta. Työpaikkakiusatuille tämä ei toteudu. Ei ole siis takeita, että heille fyysisen koskemattomuuden turvakaan toteutuu. Siksi on tärkeää varmistaa tiedon välittyminen julkisuuteen. Se on loppujen lopuksi ainut suoja.
Työpaikkakiusatulla on hyvä olla tukiryhmä apunaan, joka seuraa tapauksen käsittelyä herkeämättä erillisessä plogissa, vaikka esim tämä palsta saadaan spämmättyä hengettömäksi.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000022&posting=22000000042992928
Nyt täytyy vastata, että osan kirjoittajien omat mielipiteet eivät ole tarkoitettu hcd:n häiriköinniksi. Ikävää että tällainen keskustelu yleistetään joidenkin mielestä henkilökohtaiseksi häiriköinniksi, niin kuin tuosta hcd:n viestistäkin voi lukea. Kaikki asiat eivät vain ole kyseisestä oikeudenkäynnistä kiinni.
Jotkut ketjut täällä on ilmiselvästi tarkoitettu juuri kyseisen häiriköinnin osoittamiseksi, niin voimakkaasti joidenkin keskustelijoiden viesteihin on vastattu. Onneksi nämä ketjut on jo poistettu ja toivottavasti täällä palataan pikku hiljaa juttelemaan asiasta, eikä sen vierestä.
Voimia kaikille oikeutta käyville!
Olet aika puolueellinen ja häiriköintiä tukeva kirjoituksellasi. Tämän päivän häiriköinnissä ei ollut yhtään "tavallista" viestiä.
Ei viranomaisten kuulu antaa suojaa kenellekään erityisesti, ellei henkilö ole välittömän vaaran uhkaama. Jos jotakuta on vaikka uskottavasti uhkailtu tappaa, hänelle voidaan järjestää suojaa. Mutta Suomi ei voi tarjota jokaiselle omaa turvaviranomaista, joka kulkee käsikynkkää potentiaalisen uhrin kanssa kaupungilla ettei kukaan vaan kiusaa tai sano pahasti.
Laki ei tunne rikoksen suunnittelua itsessään rikoksena, joten viranomaisilla ei ole edes mahdollista mitään ennakkosuojaa tarjota. Sen sijaan sen jälkeen jos rikos tapahtuu, siitä voi tehdä esitutkintapyynnön. Poliisi sitten tutkii ja toimittaa materiaalin syyttäjälle. Syyttäjä päättää, kannattaako oikeuteen lähteä.
Olisi hyvä, että poliisi paneutuisi työpaikkakiusaamista koskeviin tutkintapyyntöihin asiallisesti heti alkuunsa. Kun niihin joudutaan myöhemmin palaamaan asiat takkuilevat vielä pahemmin. Nyt ei tutkintapyynnöt ole liikkuneet poliisin esikäsittely-yksikköä edemmäs kahteen kuukauteen. Tarkoitteneeko sitä, että ne ovat olleet tähän asti vain asianosaisjulkisia. Tietysti vanenemisaikaakin saadaan kulumaan, kun käydän vireille pantujen asioiden päälle istumaan.
Kun viranomaiset tutkivat ja päättävät asiasta "asian vierestä" työpaikkakiusaajilla ei ole minkäänlaista pelkoa joutumisesta vastuuseen.
"Asian vierestä" ja "ei näyttöä" viranomaiskäsittely on henkisen väkivallan edistäjä.
_Jouni kyselee, mihin suuntaan tätä palstaa pitäisi kehittää. Kiusaamisen kokeneena toivon, että tämä palsta muun muassa toimii sellaiena tehokkaana keskusteluareenana, joka tuo esiin kiusaamiseen puuttumisen epäkohtia. Samoin, että saadaan aikaan kehitysehdotuksia, joita eteenpäin viemällä kiusaamisen nollatoleranssi käytännössä totetutuu.
puuttumaan ihmisoikeuksien polkemiseen Suomessa.
http://www.europarl.europa.eu/parliament/public/staticDisplay.do?id=49&pageRank=2&language=FI
Poliisilaitos tietoisesti, systemaattisesti ja ilmeisesti maanlaajuiseti on evännyt henkisen väkivallan uhreilta mahdollisuuden saada väkivallan teko, jonka kohteeksi ovat joutuneet, esitutkinnassa puolueettomasti ja laissa säädetyllä tavalla selvitetyksi.
Kun esitutkinta teetetään taholla, jolla ei ole siihen toimivaltaa, ja kun menettely
on koko maassa vallitseva, syyllistyy poliisilaitos järjestelmällsiesti ja tietoisesti
ihmisoikeusloukkaukseen.
Selvästi asia, josta voi tehdä kantelun EU;n vetoomusvaliokuntaan.
Toisaalta on varmaa, että asia ei muuten korjaannu. Kun poliisista ja tietyistä muista viranomaisista on kysymys, ylin laillisuusvalvonta (oikeuskanslerinvirasto) ottaa laittomuusvalvojan roolin.
"...Verohallitus maksanut toimittamattomasta työstä....Laittomuusepäilyt oikeuskanslerin tutkittavaksi..."
http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=33855
Oikeuskanslerinvirastossa saatetaan viettää kohta asian vireilletulon 1-vuotispäivää (hiljaisuudessa).
esiintyy aika paljon työpaikkakiusaamista, on epäsopivaa johtamista ym. Kaipa se jotenkin heijastuu työntekoonkin, joskus.
törmännyt siihen, että poliisi perustaa ratkaisunsa olla viemättä työsuojeluviranomaisen valvottavana olevien lakien rikkomistapauksia syyttäjän harkittavaksi vain työsuojelupiirin näkemykseen. Tuo on täysin virheellinen menettelytapa. Sen osoittaa jo työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 50 §:n 1 momentti, jonka mukaan "Jos on todennäköisiä perusteita epäillä, että on tehty työsuojeluviranomaisen valvottavana olevassa laissa tai rikoslain (39/1889) 47 luvussa rangaistavaksi säädetty teko, työsuojeluviranomaisen on tehtävä siitä ilmoitus poliisille esitutkintaa varten".
Lain sanamuoto "Jos on todennäköisiä perusteita epäillä" ei ole kovin korkea asian viemiseksi poliisille. Toisaalta laista käy selvästi ilmi, että työsuojeluviranomainen ei ole esitutkintaviranomainen, eikä se päätä siitä, onko syytä viedä asia syyttäjälle, eikä myöskään sitä pitääkö nostaa syyte. Näin siitäkin huolimatta, että valvontalain 50 §:n 2 momentin mukaan työsuojeluviranomaiselle on annettava tilaisuus tulla kuulluksi esitutkinnassa ja mahdollisuus antaa lausunto syyttäjälle.
Kun työsuojeluviranomaisessa menetellään lain vastaisesti työpaikkakiusaamis- ja työsyrjintätapauksissa ja poliisi perustaa ratkaisunsa olla viemättä asiaa syyttäjän harkittavaksi vain työsuojelupiirien lainvastaisiin ratkaisuihin, on lopputuloksena 1940-luvun jälkimmäisen puoliskon jälkeen laajin perus- ja ihmisoikeuksien loukkausten sarja. Työpaikkakiusatut eivät saa oikeuksiaan koskevaa asiaa minkään tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Työsuojelupiireissä käsitellään kiusaamista ja syrjintää koskevat asiat lainvastaisesti työsuojelutarkastuksina, joista tarkastaja antaa tarkastuskertomukse, josta ei voi valittaa. Perustuslain 21 §:n mukaan, kun kyse on yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia koskevasta asiasta, on toimivaltaisen viranomaisen annettava asiassa perusteltu päätös, josta voi valittaa toimivaltaiselle tuomioistuimelle. On täysin selvää, että työturvallisuuslain 28 § perustaa jokaiselle oikeuden tehdä työtään niin, ettei häneen kohdistu hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa epäasiallista kohtelua ja häirintää.
Työpaikkakiusaaminen voi johtaa myös rikoslain 21 luvun 5 §:n tarkoittaman pahoinpitelyn tunnusmerkistön täyttymiseen. Rikoslain uudistusta koskevan hallituksen esityksen (HE 94/1993) pahoinpitelyä koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan mm. seuraavaa: ”… Käyttämällä niiden sijasta sanontaa ''vahingoittaa toisen terveyttä'' saadaan rangaistavuuden piiriin myös sellaiset teot, joiden seuraukset ilmenevät mielisairauksina tai mielenterveyden häiriöinä. … Säännös on tarkoitettu nimenomaan tulkittavaksi siten, että terveyttä voidaan tahallisesti vahingoittaa tai kipua aiheuttaa muutenkin kuin nyrkein tai puukoin ja että tällaiset teot rinnastetaan perinteisesti käsitettyyn väkivaltaan. … Pahoinpitelyn pitää olla tahallista. Toisen terveyttä vahingoittava teko, joka ei ole tahallinen, ei ole pahoinpitely vaan vammantuottamus".
Tuon mukaan myös mielenterveyden häiriön - jollaisena pidetään esimerkiksi pitkäkestoista masennustilaa - aiheuttaminen, on rinnastettavissa fyysiseen pahoinpitelyyn ja siten myös tuomittava pahoinpitelynä. Ja vaikka kyseessä ei olisi tahallinen teko, pitäisi asia käsitellä vammantuottamuksena, sillä rikoslain 21 luvun 10 §:n mukaan "Joka huolimattomuudellaan aiheuttaa toiselle ruumiinvamman tai sairauden, joka ei ole vähäinen, on tuomittava vammantuottamuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi".
Ja vielä tahallisuudesta. Tutkinnanjohtajan on äärimmäisen helppo perustaa esitutkinnan päättäminen viemättä asiaa syyttäjän harkittavaksi sillä, että epäillyltä puuttui teostaan tahallisuus. Koska tutkinnanjohtajina ovat pääsääntöisesti lainopillisen koulutuksen saaneet rikoskomisariot, pitäisi heidän tietää, että arkikielen tahallisuus on vain osa totuutta. Rikoslain 3 luvun 6 §:n mukaan kyse on tahallisesta teosta myös silloin kun tekijä on mm. "pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä".
Hallituksen eityksessä 44/2002 on todettu mm. "Arkikielessä "tahallisuus" viittaa useimmiten "tahtomiseen" tai tekemiseen "tieten tahtoen". Joka toimii tahallaan, tietää mitä tekee ja tahtoo tehdä juuri sen, minkä tekee. Tahtomista on usein taas pyrkiminen johonkin päämäärään. Rikosoikeudellinen tahallisuus on kuitenkin juridinen käsite. Sellaisena sen sisältöä joudutaan tarkentamaan eräissä suhteissa tahallisuuden arkikielistä merkitystä suppeammaksi, toisissa taas sitä laajemmaksi. Niinpä rikosoikeudessa "tahtominen" saatetaan ulottaa jopa seurauksiin, joiden tekijä toivoisi jäävän syntymättä". Siten vaikka tekijä ei haluaisi kiusaamisensa aiheuttavan kohteelle esimerkiksi masennusta, on kyse tahallisuudesta kun hänen on täytynyt ymmärtää, että kiusaamisesta voi aiheutua kyseinen seuraus.
Työsuojelupiiri poliisi ym ovat luottaneet siihen, että kiusaamisen uhrit saadaan leimattua hulluiksi ja heidät nujerretaan niin, että eivät jaksa viedä asiaansa eteenpäin.
Nyt on jo selvää, että nämä kuvaamasi sarjavirkarikokset tulevat ao EU-elinten tutkittavaksi.
Mitä useampi jaksaa pitää puolensa, sen parempi.
KUMMA, että asianajajat ja juristit yleensäkin eivät millään lailla nosta esille poliisin
käsittämätöntä toimintaa. Kun käräjillä on nyt juttu huumeiden valeostosta, jossa ostaja ei ollut
toimivaltainen, luulisi että toimivallaton esitutkinta olisi isompi moka.
silloin kun poliisi päätti esitutkinnan viemättä asiaa syyttäjän harkittavaksi. Sanoin asianajajalleni, että poliisiakin vastaan voisi nostaa kanteen, niin törkeän virheellisesti se tulkitsi lakeja. Juristi suorastaan kauhistui, että ei missään tapauksessa, ei ainakaan heidän toimistonsa.
Poliisien menettely kiusaamistapausten tutkinnassa johtuu varmaan siitä, että epäillyt ovat aina firmojen pomoja ja virastojen johtajia. No eihän niiden tekemisiä yleensä tutkita. On niin helppo jättää se muutenkin päähänpotkittu omaan surkeuteensa muhimaan.
Kirjoituksesessasi on paljon tarpeellista tietoa. Kirjoitit ”… Pahoinpitelyn pitää olla tahallista. Toisen terveyttä vahingoittava teko, joka ei ole tahallinen, ei ole pahoinpitely vaan vammantuottamus".
Työpaikkakiusaaminen on määritelmänsä mukaan tahallista toisen työntekijän terveyden, työnteon, taloudellisen ja sosiaalisen aseman vahingoittamiseen tähtäävää toimintaa. Työpaikkakiusaamisen rikosnimike on siten perustellusti pahoinpitely tai sen yrittäminen. Törkeää se on mm silloin, kun pahoinpitely on ollut ollut järjestäytynyttä, siihen on ryhdytty joukolla, esimiesasemaa hyväksi käyttäen, se on ollut pitkäkestoista ja väkivallalla on selkeästi tavoiteltu kohteena olleen työntekijän työkyvyttömyyttä ( jotta tämä joutuisi jäämään sairaslomalle).
Omassa tilanteessani vastapuolena on Suomen valtio, vaikka työpaikkanani, jossa jouduin henkisen väkivallan kohteeksi, oli verohallitus. Valtio muodostaa yhden ja saman juridisen yksikön. Käytännössä asiaani tutkineet ja
tuominneet viranomaiset ovat kaikki entisen juridisen työnantajiani palveluksessa.
Olen miettinyt riittääkö tämä työnantajapuoleen samaistuminen siihen, että juttuani on häikäilemättömästi viivytetty, jätetty tutkimatta, käräjäoikeudessa väärennettiin todistajalausunto työnantajapuolta suosivaksi, valitusasteissa, jätetty asia tutkimatta. Huhtikuusta asti poliisin toimintaan ja oikeuslaitoksen toimintaan liittyvät tutkintapyynnöt Helsingin poliisissa ovat seisoneet käsittelemättöminä. Viimeksi mainittuun vaikuttanee sekin, että käräjäoikeuden osalta saataisiin juttu vuoden päästä vanhenemaan, jos 5 vuotta pitempää vanhenemisaikaa ei sovellettaisi.
Johtuuko näin mittava virkamieskollegoiden lakien rikkominen pelkästään siitä, että’ mieltävät edustavansa työnantajapuolta?
Kokemani henkinen väkivalta verohallituksessa tapahtui jo vuosia sitten, olen siis ehtinyt paljonkin miettiä syitä siihen, miksi minä jouduin 90-luvun puolivälin jälkeen esimiesteni hyökkäysten kohteeksi. Sitä ennen sain työstäni hyvää palautetta.
Tuohon ajankohtaan ajoittui tuloveron pääomatulon verotuksen muutos, jossa verohallitus teki tiivistä yhteistyötä
valtiovarainministeriön kanssa. Jouduin kiinnittämään huomiota siihen, että järjestelmässä valtio maksatti muilla veronsaajilla (mm kunnat ja seurakunnat) viivästyskorkoa pääomatuloa vastaavalle, muille veronsaajille kuuluvan ansiotulon verokertymälle, joka oli kuitenkin valtion käytettävissä. Nykyjärjestelmässä puolestaan muut veronsaajat jäävät ilman korkohyvitystä, vaikka niille kuuluva ansiotulosta laskettava verokertymä on valtion käytettävissä. Tuloveron pääomatulosta kertyvä veron määrää on jatkuvasti kasvanut.
Valtio on todennäköisesti näin jättänyt tilittämättä muille veronsaajille noin 1 000 milj euroa.
Sen lisäksi , että työpaikkakiusaamista selvittävät virkamiehet ehkä kokevat olevansa työnantajapuolella ,
suojeluverkoston tiiviys viittaa mahdollisesti myös poliittiseen yhteenkuuluvuuteen, ja yhteisten epävirallisten tavoitteiden, toimenpiteiden kätkemiseen ja suojeluun.
Oli syy kumpi tahansa, oikeusvaltioon kuuluvasta puolueettomasta käsittelystä ei ole tietokaan.
Kirjoitan tästä nyt siksi, että kenenkään ei pidä uskoa, että asiat muuttuvat paremmaksi, jos niille ei edes yritä tehdä jotain. Omalta osaltani vien asiaa eteenpäin japidän asian mahdollisimman julkisena joka taholle. Näen asian niin, että minulta on terrorilla ryöstetty - minun ja pereeni toimeentuloa - oikeudessa hakemani
n. 80 000 euroa (2 vuoden palkka), oikeudenkäyntikulut, jotka käräjäoikeus todistajalausunnon väärennettyään määräsi maksettavakseni,
Tarvitseeko Suomen valtio näiden työnantajana tämän ryöstösaaliin ( kotini, joka uhataan ulosmitata) ?
Meniköhän täysin väärälle palstalle? En oikein ymmärtänyt, miten liittyy palstaan esim. se linkki.
kirjoitit: "Nyt on jo selvää, että nämä kuvaamasi sarjavirkarikokset tulevat ao EU-elinten tutkittavaksi"
Onko totta kans'? Mistä tieto löytyy?
työturvallisuusrikos. Siis, jos työnantaja saatuaan tiedon johonkin työntekijään kohdistuvasta epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä (= kiusaus) sallii sen jatkua tai jatkaa sitä itse, syyllistyy työturvallisuuslain 28 §:n vastaiseen tekoon. Rangaistus siitä on säädetty rikoslain 47 luvun 1 §:ssä.
Riippuen kiusauksen seurauksista, voi myös pahoinpitelyn tunnusmerkistö täyttyä. Minä menetin siinä pelissä terveyteni, mutta en vain ole saanut poliisia tutkimaan viranomaisten menettelyä pahoinpitelynä, enkä juuri muutenkaan. Kyllä työsuojelupiireillä on sellainen valta Suomessa, ettei niiden menettelyä, lakien soveltamista, eikä mitään muutakaan toimintaa saa tuomioistuimiin. Siitä pitävät huolen hallintotuomioistuimet ja poliisit.
Vetoomusvaliokuntaan voi viedä mm asian, joka koskee Euroopan kansalaisten perussopimuksissa vahvistettuja oikeuksia. suomalaisillekin on vahvistettu ihmisoikeudet, vaikka esim työsuojelupiiri ja poliisi eivät halua ottaa sitä todesta
Totta, että työsuojelutarkastajat ja poliisi ovat luottaneet siihen, että uhri ei jaksa kamppailla asiansa puolesta. Kannattaa kuitenkin tehdä poliisin toiminnasta tutkintapyyntö sekä viedä asia myös esim tuonne
EU:n vetoomusvaliokuntaan.
Omassa tapauksessani työsuojelupiiri on kirjoittanut saaneensa Helsingin poliisilaitokselta kannanottopyynnön.
TSP:n tarkastaja kirjoittaa:
.."Tätä kannanottoa varten tarvitsen aineistoa, jonka perusteella työsyrjintä tai kiusaaminen voidaan todeta. Tarvitsemaani aineistoa voivat olla mm. sähköpostiviestit, joissa ilmenee aiemmin mainitsemanne mustamaalaamista ja mitätöintiä. Työterveyshuollon lausunnot ja arviot työntekijän terveydentilasta olisivat myös tarpeellisia, jotta voidaan arvioida, onko työnantja toiminut oikein ottaessaan työtehtäviä teiltä pois.
Pyydän saada tarvitsemaani materiaalia UUdenmaan työsuojelupiiriin osoitteeseen PL 46 (Siltasaarenkatu 12 A) 00531 Helsinki 10.5.2002 mennessä. Mikäli ette lähetä materiaalia, joudun tekemään kannánottopyynnön ilman ko. aineistoa. "
Ilmoitin ko tarkastajalle ja poliisille kirjallissti, että toimitan sen aineiston, jota poliisi pyytää, koska olen tehnyt esitutkintapyynnön poliisille.
Ylläolevasta näkyy, että tsp itse kokosi aineistoa, josta muodosti kantansa. Poliisi ei tehnyt esitutkintaa vaan työsuojelupiiri jolla ei ollut toimivaltaa, eikä se noudattanut alkeellisimmallakaan tasolla puolueettoman kuulemisen periaatetta. Kohta kirjeensä jälkeen tsp oli antanut kannaottonsa. Poliisi sitten päätti esitutkinnan ilman että missään vaiheessa olisin voinut tutustua heidän "aineistoonsa".
Erityinen tutkintalinja on tuo tarkastajan vaatimus saada " ... Työterveyshuollon lausunnot ja arviot työntekijän terveydentilasta olisivat myös tarpeellisia, jotta voidaan arvioida, onko työnantaja toiminut oikein ottaessaan työtehtäviä teiltä pois." Työsuojelupiiri asettaa työntekijälle velvollisuuden todistaa työkykynsä (takautuvasti)
Kyllä noilla pahoinpitelyillä viitataan Suomen laissa siihen fyysiseen pahoinpitelyyn. Henkinen pahoinpitely voi mennä oikeuteen kunnianloukkauksena tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisenä. Silloinkin, kun on ollut vaikka unettomuutta seurauksena.
Sen todistaminen että joku on sanoillaan tähdännyt nimenomaan siihen että menee työt ja toimeentulot ja mielenterveys vaaditaan aika kovaa todistusaineistoa. Sen todistaminen, että toinen on lyönnillä halunnut aiheuttaa vahinkoa ei tarvita. Kaikki normaalijärjellä varustetut tietävät että lyömisestä voi vaikka seurata kaatuminen ja pään lyöminen.
Sen sijaan ei voida olettaa että tappelu tai kiusaaminen aiheuttaa vaikeita henkisiä ongelmia kohteessa eikä voida olettaa että se on tekijän tarkoitus. Vittumainen luonne ei ole rikos vaikka siitä voi olla muille haittaa. Joku voi käydä terapiaryhmässä seurusteltuaan narsistin kanssa, mutta ei narsistia kukaan voi oikein henkisestä pahoinpitelystä oikeuteen viedä.
Jos oikeasti nämä oikeusjutut täällä perustuvat kovin vallattomaan laintulkintaan, ei ole ihme ettei niistä mitään tule. Suosittelisin itse haukkaamaan pienemmän palan kakusta ja tekemään esitutkintapyynnön vaikka kunnianloukkauksesta.
Sitä, mikä tämä poliisi vs työsuojelupiiri -juttu on en jaksa edes kommentoida. Ja käräjäoikeus tuskin kenenkään lausuntoa väärentää, mutta tulkinnan lautamiehet aina kuulemastaan tekevät.
on niin, että kiusaaminenkin voi johtaa pahoinpitelyn tunnusmerkistön täyttymiseen. Rikoslain 21 luvun 5 §:n mukaan "Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi". Kannattaa kukea tarkkaan. Siis, joka ruumillista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä...
Kyseistä pykälää koskevasta hallituksen esityksestä (HE 94/1993 vp) käy erittäin selvästi ilmi, mitä lainsäätäjä on tarkoittanut: "Toisessa tekotavassa olisi kysymys seurauksen aiheuttamisesta. Siihen kuuluisi toisen terveyden vahingoittaminen tai kivun aiheuttaminen toiselle muuten kuin ruumiillista väkivaltaa tekemällä. Vamman tai sairauden aiheuttaminen on yleisemmin ilmaistuna terveyden vahingoittamista. Vamma ja sairaus käsitetään yleensä pelkästään ruumiillisiksi vammoiksi tai sairauksiksi. Käyttämällä niiden sijasta sanontaa ''vahingoittaa toisen terveyttä'' saadaan rangaistavuuden piiriin myös sellaiset teot, joiden seuraukset ilmenevät mielisairauksina tai mielenterveyden häiriöinä... Säännös on tarkoitettu nimenomaan tulkittavaksi siten, että terveyttä voidaan tahallisesti vahingoittaa tai kipua aiheuttaa muutenkin kuin nyrkein tai puukoin ja että tällaiset teot rinnastetaan perinteisesti käsitettyyn väkivaltaan." Masennustila - ainakin vakava-asteinen - on mielenterveyden häiriö ja kuuluu siten kriminalisoitujen seurausten piiriin.
Se näyttökysymys, onkin sitten toinen juttu. Kuitenkin yleensä kiusauksen kohde joutuu käymään lääkärissä ja sinnehän jää jokaisesta käynnistä lääkärin tekemä potilasasiakirja. Ja jos on kiusatun asemassa kannattaa kirjata muistiin kiusaamiseksi kokemiaan tapauksia ja jos on muita paikalla, pyytää niiltä allekirjoitus paperiin, että kuvaus tapahtumasta pitää paikkansa.
Pahoinpitelystä rangaistaan vain tahallisena. Esimerkiksi sairauden aiheuttaminen, joka ei ole tahallista, voi kuitenkin tulla rangaistavaksi RL 21 luvun 10 §:n tarkoittamana vammantuottamuksena. Hyvät ihmiset, arkikielen tahallisuus on vain osa rikosoikeudellista tahallisuutta ja juuri arkikielen tahallisuuden puuttumisella poliisit usen jättävät esitutkinnan käynnistämättä tai päättävät sen viemättä asiaa syyttäjälle..
Tahallisuudesta on säännös RL 3 luvun 6 §:ssä, joka kuuluu: "Tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä."
Seuraavassa pari poimintaa rikoslain yleisen osan uudistusta koskevan hallituksen esityksen (HE 44/2002 vp) 3 luvun 6 §:n perusteluista: ”Rikosoikeudellinen tahallisuus on kuitenkin juridinen käsite. Sellaisena sen sisältöä joudutaan tarkentamaan eräissä suhteissa tahallisuuden arkikielistä merkitystä suppeammaksi, toisissa taas sitä laajemmaksi. Niinpä rikosoikeudessa "tahtominen" saatetaan ulottaa jopa seurauksiin, joiden tekijä toivoisi jäävän syntymättä… Tekijä, joka pyrkii vahingoittamaan toista tai joka tietoisesti loukkaa toisen oikeudellisesti suojattuja etuja, osoittaa käyttäytymisessään sellaista vihamielisyyttä tai piittaamattomuutta toisten eduista, että tahallisuusvastuu on kriminaalipoliittisesti perusteltua…" On siellä paljon muutakin mielenkiintoista tahallisuudesta. Löytyy FINLEXistä.
Ruumiilista väkivaltaa. Käytännössä mikä tahansa voi johtaa myös ruumiillisiin oireisiin, esimerkkinä vaikka ryöstetyksi joutuminen. Tuomio tulee kuitenkin ryöstöstä, ei pahoinpitelystä ellei ryöstäjä ole myös hakannut uhriaan.
"Masennustila - ainakin vakava-asteinen - on mielenterveyden häiriö ja kuuluu siten kriminalisoitujen seurausten piiriin."
Taas, esimerkiksi monet raiskauksen uhrit masentuvat eivätkä silti saa tekijälle tuomiota pahoinpitelystä. Pahoinpitelysyytettä ei saa Suomessa henkisestä väkivallasta. Tästä ei ole olemassa tietääkseni yhtään oikeuden päätöstä eikä varmasti sellaista tulekaan.
Henkinen väkivalta voi sitten olla muulla tavoin rangaistavaa, mutta ei pahoinpitelynä.
"Se näyttökysymys, onkin sitten toinen juttu. Kuitenkin yleensä kiusauksen kohde joutuu käymään lääkärissä ja sinnehän jää jokaisesta käynnistä lääkärin tekemä potilasasiakirja. Ja jos on kiusatun asemassa kannattaa kirjata muistiin kiusaamiseksi kokemiaan tapauksia ja jos on muita paikalla, pyytää niiltä allekirjoitus paperiin, että kuvaus tapahtumasta pitää paikkansa."
Lääkäri todistaa vammoista, ei niiden aiheuttajasta. Potilasasiakirja on siis henkisen väkivallan suhteen aika arvoton. On vain henkilön sana että se johtuu asiasta X. Muiden todisteiden keräily sen sijaan on järkevää, joskaan pahoinpitelysyytettä siitä ei silti saa kasaan.
"Pahoinpitelystä rangaistaan vain tahallisena. Esimerkiksi sairauden aiheuttaminen, joka ei ole tahallista, voi kuitenkin tulla rangaistavaksi RL 21 luvun 10 §:n tarkoittamana vammantuottamuksena. Hyvät ihmiset, arkikielen tahallisuus on vain osa rikosoikeudellista tahallisuutta ja juuri arkikielen tahallisuuden puuttumisella poliisit usen jättävät esitutkinnan käynnistämättä tai päättävät sen viemättä asiaa syyttäjälle.."
Väitteesi ei ole totta. Poliisi kyllä tietää tahallisuuden määritelmän ja suhtautuu siihen vakavasti. Mutta kuten jo sanoin, vittumaisuus ei ole itsessään mikään rikos. Ei vittumainen ihminen tiedä että joku joutuu terapiaan hänen takiaan. Todennäköisesti vittumaista tyyppiä ei itseään haittaa joutua pienen vittuilun ja jäynän kohteeksi, joten ei hän pidä sitä muidenkaan kohdalla minään. Noin niinkun esimerkiksi.
Ja älä viitsi copypasteta Finlexistä tavaraa, jota et ihan ymmärrä. Lue mieluummin se lakikirja ja ole pari vuotta hommissa rikosoikeuden lähettyvillä niin saat vähän perspektiiviä asiaan. :)
Lakia ei ole tarkoitettu tulkittavaksi kuten sinä sen teet. Sitä voi toki tulkita monella tavalla ja se onkin lain tarkoitus, mutta monet asiat olet ymmärtänyt väärin. Kiusaaminen ei ole laitonta esimerkiksi, joten se ei kuulu tuon esittämäsi tahallisuuden piirin. Siihen voi liittyä laittomia elementtejä, mutta usein ei. Millä tapaa on laitonta vaikka eristää toinen töissä? Ei millään tapaa.
Firmojako te pahoinpitelystä oikeuteen haastatte? Se voi olla vähän vaikeaa. Siitä ei nimittäin tule tulemaan mitään.
Ja oikeasti, sanamuodosta huolimatta Suomessa henkinen väkivalta ei täytä pahoinpitelyn tunnusmerkkejä vaikka miten yritätte väännellä ja käännellä asiaa. Sille minä en mitään voi.
Poliisi vie kyllä useinkin työsuojeluasioita käräjille. Esimerkiksi raskauden takia tai muuten perusteetta erotetut, seksuaalisen häirinnän uhrit ja laittomia työaikakäytäntöjä kohdanneet työntekijät ovat saaneet korvauksia. Jos poliisi pelkäisi työnantajia, näitä juttuja ei nähtäisi käräjillä. Niitä nähdään.
Poliisi on kuitenkin aika voimaton tilanteessa, jossa näyttöä ei ole. Jos esitutkinnan lopputulos on että minkäänlaisesta rikoksesta ei ole minkäänlaista näyttöä, poliisin ei auta kun päättää esitutkinta. Iso osa ihan kaikista rikoksista jää menemättä syyttäjälle, iso osa syyttäjälle menneistä jää syyttäjän pöydälle ja aika iso osa oikeudenkäynneistä päätetään syytetyn eduksi, eli ei langettavaa tuomiota. Näin siksi, että käytännössä näytön on oltava hyvin vahva jotta tuomio tulee. Poikkeuksiakin on ja joskus Suomessa on langetettu aivan naurettavia tuomioita. Olen itsekin ollut todistamassa yhtä sellaista. Yleensä pyritään kuitekin siihen, ettei ketään tuomita suotta. Se on hyvä periaate monellakin tapaa.
tarkoitettu tulkittavaksi siten, että myös mielenterveyden häiriön aiheuttaminen on rinnastettava perinteiseen väkivaltaan. Sitä on aivan turha kenenkään kiistää, koska siitä on mustaa valkoisella hallituksen esityksessä. Koska poliisit näkevät pahoinpitelyn sinun laillasi, he eivät käynnistä esitutkintaa ja oikeuskäytäntö jää syntymättä.
Copypastaan finlexistä otteita juuri sen takia, etten esittäisi käsityksiäni vain omina perustelemattomina mielipiteinäni, vaan samalla perustelen näkemykseni hallituksen ja eduskunnan tahdonilmauksilla. Sinäkin voisit tehdä niin, jos löydät perusteluita näkemyksellesi laista tai sen esitöistä.
vielä vähän: Työturvallisuusrikoksesta on vastuussa työnantajan edustaja(t), ei yksittäinen työntekijä. Sen lisäksi rikoslain 47 luvun 9 §:n mukaan "Työturvallisuusrikokseen sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään". Siitä on säädös RL:n 9 luvussa (nyt en copypastaa). Eli työturvallisuusrikoksesta pitäisi lain mukaan tuomita firmalle myös yhteisösakko.
Pahoinpitelystä on mahdollista tuomita vain työnantajan edustaja tai työntekijä (henkilö), ei firmaa, se käy erittäin hyvin ilmi RL 21:5 §:stä.
Sairauden, mm. mielenterveyden häiriön aiheuttaminen kriminalisoitiin rikoslain kokonaisuudistuksen toisen vaiheen yhteydessä ja nykyinen rikoslain 21 luku tuli voimaan 1.9.1995. Siitä on kulunut jo 14 vuotta ja jos edelleen esitutkintaviranomaisessa eletään siinä käsityksessä, ettei mielenterveyden häiriötä (masennustila) voi tutkia pahoinpitelynä, niin en voi sanoa muuta, kuin ohhoijjaa.
Millä ilveellä todistat, että mielenterveyden häiriö on jonkun yksittäisen ihmisen aiheuttama? Et millään. Tämän takia laissa ja reaalimaailmassa pahoinpitelyllä ja sairauden aiheuttamisella viitataan ensisijaisesti ja nimenomaan fyysisiin juttuihin. Kuka tahansa psykologi tai psykiatri voi kertoa, että esimerkiksi masennus vaatii syntyäkseen tietynlaisen geeniperimän ja olosuhteet. Se on erittäin harvoin yhden ihmisen aiheuttama tila. Tämän takia sen "aiheuttaminen" ei ole pahoinpitely. Pitäisi kyetä osoittamaan suora syy-seuraussuhde.
Otetaan taas esimerkki. Kiusatulle tulee avioero kiusaamisen takia. Tämän jälkeen kiusattu hakeutuu terapiaan masennuksen takia. Onko tämä kiusaajan vika? Jos, niin miten?
Toinen esimerkki. Kiusattu on jo toipunut asiasta ja saanut uusia töitä. Kiusatun puoliso menee baariin, sutasee jonkun satunnaistanssittajan kanssa, rakastuu ja lähtee sen matkaan. Kiusattu masentuu ja hakeutuu terapiaan. Kenen vika? Kiusaajan, puolisonvikittelijän vai puolison?
Aivan. Me emme voi lainsäädännöllisesti oikein puuttua siihen, että ihmiset kohtelevat toisiaan huonosti henkisesti. Muuten ollaan äkkiä siinä tilanteessa, että jokainen jolla on vähän masennusta tekee esitutkintapyynnön opettajastaan, (entisestä) puolisostaan, kaupan kassasta tai kenestä nyt tekeekin ja syyttää masennusta tästä. Silti emme koskaan voi tietää, mikä on ollut masennuksen todellinen syy, onko se esimerkiksi oireillut jo aiemmin.
Jos saisin niitä ennakkotapauksia tippumaan siitä, että joku on tuomittu masennuksen aiheuttamisesta toiselle sakkoihin, niin olisin iloinen. Poliisit tutkivat useimmat jutut pilkuntarkkaan lain mukaan, joten jos tosiaan on mahdollista pahoinpidellä toinen masennuksella, tämä varmasti tutkitaan.
Sitten... Viittaat työturvallisuuslakiin ja kerrot, että yritys on vastuussa työturvallisuusasioista, joita kiusaaminenkin on. Olet oikeassa. Yritys siitä tosiaan on vastuussa. Ongelmalliseksi asian tekee tämän pahoinpitelyoletuksen takia, että yritys ei ole juridinen henkilö. Yritystä siis ei voi syyttää pahoinpitelystä tai kunnianloukkauksesta tai esimerkiksi murhasta. Pätee muuten myös toisin päin, esimerkiksi yrityksen kunniaa ei voi loukata. Yritystä voi syyttää tietyistä yritystä koskevista lakipykälistä, joita esimerkiksi työturvallisuusasiat ja täten myös kiusaaminen on.
Kirjoitat "...Poliisit tutkivat useimmat jutut pilkuntarkkaan ..."
Ensinnäkin - poliisilaitos teettää systemaattisesti esitutkinnan taholla, jolle laki ei ole antanut siihen valtuutusta. Tämäkö on pilkuntarkkaa lain noudattamista?
Väitän, että yhtä lailliset työpaikkakiusaamisen esitutkinnat olisi useimmissa tehdyissä tutkinnoissa koko Suomessa saatu, vaikka esitutkinta työsuojelupiirin sijaan olisi annettu sille nakkikioskille, josta poliispartiot käyvät purilasiensa ostamassa.
Toisaalta, tutkinnat ovat käytännössä täysin mitättömia, niillä ei ole minkäänlaista lainvoimaa. Jos siis asia ei ole rikosoikeudellisesti rikosnimikkeensä puolesta vanhentuntut, uhri voi uusia tutkintapyynnön.
Pahoinpitelynä työpaikkakiusaamsita ei haluttane tutkia siksi, että siinä on pitkä vanhentumisaika. Poliisillakaan ei riitä kanttia istua jutun päällä 20 vuotta.
Toiseksi vahingonkorvausta on mahdollista saada koko kärsimänsä vahingon mukaan.
Työsopimusoikeudellinen korvauskatto vahingosta on 2 vuoden palkka.
Tosi kiva, että tätä tärkeää asiaa on selvitetty monessa asiallisessa viestissä.
Palaan vielä tuohon kommentiisi "...Poliisit tutkivat useimmat jutut pilkuntarkkaan "
Pilkku ehkä nähdään jos se halutaan nähdä. Niin kuin täällä on todettu, laki on jo 90-luvulla pannut henkisen väkivallan ja fyysisen väkivallan samalle viivalle. Oikeusjärjestelmä ja poliisi sen esitutkintaviranomaisena on ollut valmis tekemään kerta toisensa jälkeen ihmisoikeusloukkauksia, rikkonut viramieslakia jne kun se ei halua tätä myöntää.
Tässä vaiheessa minulla on yleensä tapana kysyä -- MIKSI ?
Missä ovat erilaiset ennakkotapaukset, jos henkinen väkivalta lasketaan pahoinpitelyksi? Tällöin tällaisia on oltava. Sinä väität, että henkinen väkivalta on pahoinpitely, sitten tästä täytyy olla KO:n päätös. KO on ottanut aivan varmasti tällaisia juttuja käsittelyyn, jos näin on. Ja tämä näkyy myös käräjillä.
"Ensinnäkin - poliisilaitos teettää systemaattisesti esitutkinnan taholla, jolle laki ei ole antanut siihen valtuutusta. Tämäkö on pilkuntarkkaa lain noudattamista?"
Perustele.
"Toisaalta, tutkinnat ovat käytännössä täysin mitättömia, niillä ei ole minkäänlaista lainvoimaa."
Tästä sitten on varmasti useita langettavia päätöksiä EIT:in taholta?
"Pahoinpitelynä työpaikkakiusaamsita ei haluttane tutkia siksi, että siinä on pitkä vanhentumisaika."
Ei, vaan ennakkotapausten puuttumisen takia. Ja siksi, että laki ei sitä kuitenkaan todellisuudessa mahdollista.
"Poliisillakaan ei riitä kanttia istua jutun päällä 20 vuotta."
Hassu väite. Miksi poliisi haluaisi vaieta jonkun jutun? Työrikosjutuissa tulee todella usein langettavia tuomioita, joten poliisi kyllä tutkii niitä.
"Toiseksi vahingonkorvausta on mahdollista saada koko kärsimänsä vahingon mukaan.
Työsopimusoikeudellinen korvauskatto vahingosta on 2 vuoden palkka."
Aivan, ja tätä asteikkoa onkin käytetty oikeudessa. Ennakkotapauksia työsopimusriidoista, jotka päättyvät työntekijän voittoon on vaikka kuinka.
"Pilkku ehkä nähdään jos se halutaan nähdä. Niin kuin täällä on todettu, laki on jo 90-luvulla pannut henkisen väkivallan ja fyysisen väkivallan samalle viivalle. Oikeusjärjestelmä ja poliisi sen esitutkintaviranomaisena on ollut valmis tekemään kerta toisensa jälkeen ihmisoikeusloukkauksia, rikkonut viramieslakia jne kun se ei halua tätä myöntää."
*huoh* Ja kas kummaa, ennakkotapauksia ei ole. Syyt taisinkin jo kertoa aiemmin. Tässä muutama ilman perusteluja.
1. Pahoinpitelyllä viitataan ensisijaisesti fyysisiin juttuihin.
2. Todistustaakan mahdottomuus.
3. Valvonnan mahdottomuus.
4. Objektiivisten mittarien puute.
5. Mahdollisuus lain väärinkäyttöön.
Ja niin edelleen.
PS. Näistä poliisien ihmisoikeusrikkomuksista olisi kiva saada ihan dataa, kuten langetettuja tuomioita. Nykyään poliisin toimet tutkitaan tarkkaan jos tulee mitään aihetta epäillä mitään.
Palstalla kirjoittelee työpaikkakiusaamisen vuoksi alennettu poliisi. Aika hyvä ennakkotapaus vai mitä?
mistä? Siitä, että henkisestä väkivallasta voidaan tuomita?
En nyt ihan pysy kärryillä.
Yksi asia johtaa toiseen.
lakia ei tarvitse noudattaa, jos siitä ei ole ennakkopäätöksiä. On pakko esittää vielä rikoslain 21 luvun 5 §:n säännös, joka kuuluu: "Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi." Siten myös fyysistä väkivaltaa käyttämättä aiheutettu sairaus on lain mukaan pahoinpitelyä. Lakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 94/1993) on nimenomaisesti nostettu esille lain tarkoittamana sairautena mielisairaus tai mielenterveyden häiriö.
Onko lain voimaantulon (1.9.1995) jälkeen annettuja KKO:n päätöksiä, joissa on todettu, että ruumiillista väkivaltaa käyttämättä aiheutettu sairaus ei ole pahoinpitelyä?
Kuten hyvin tiedät perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaan "Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia". Siis laki on se, joka velvoittaa. Jos pahoinpitelystä, joka on tehty muuten kuin ruumillista väkivaltaa käyttämällä, ei ole KKO:n päätöksiä, johtuu se siitä, ettei poliisi ole tutkinut tehtyjä pyyntöjä tai syyttäjä ole syyttänyt niistä. Poliisin ja/tai syyttäjän toiminta ei kuitenkaan kumoa tai muuta lakia ja sen tarkoitusta.
Kannattaisi kuitenkin lukea KKO:n päätös 1993:92. Siinä mies oli tietoisena HIV-positiivisuudestaan tartuttanut seurustelukumppaniinsa AIDS -oireyhtymän, johon tämä myöhemmin kuoli. Raastupa tuomitsi törkeästä pahoipitelystä ja kuolemantuottamuksesta. Samoin hovi, korottaen vain vankeusaikaa. KKO tuomitsi törkeästä kuolemantuottamuksesta. Siis jo tuolloin, ennen nyt voimassa olevaa lakia raastupa ja hovi tuomitsivat tekijän törkeästä pahoinpitelystä, vaikka sairaus ei ollutkaan aiheutunut fyysisestä väkivallasta.
Muuten, rikoslain 8 luvun 1 §:n mukaan Syyteoikeus vanhentuu, jollei syytettä ole nostettu: 3) viidessä vuodessa, jos ankarin rangaistus on yli vuosi ja enintään kaksi vuotta vankeutta, ja 4) kahdessa vuodessa, jos ankarin rangaistus on enintään vuosi vankeutta tai sakkoa.
miten rautalangasta tämä pitää vääntää. Jos henkinen väkivalta on ollut kohta 15 vuotta kriminalisoitu teko pahoinpitelyn nimikkeellä, niin ennakkotapauksia on oltava. KO käsittelee tällaiset tapaukset, eli ne tapaukset mistä ei ole olemassa ratkaisuja joihin perustaa tuomiota. KO:n päätökset ovat julkisia.
"Onko lain voimaantulon (1.9.1995) jälkeen annettuja KKO:n päätöksiä, joissa on todettu, että ruumiillista väkivaltaa käyttämättä aiheutettu sairaus ei ole pahoinpitelyä?"
Mielenkiintoinen takinkääntö. Jos ei ole, niin sehän vain todistaa sen, että henkinen väkivalta ei ole pahoinpitely. Ei ole päässyt edes alimpien oikeusasteiden läpi. Tuo mainitsemasi päätös on merkittävä, mutta sillä ei ole mitään tekemistä henkisen väkivallan kanssa. Tässähän oli hyvin suoraviivainen syy-seuraussuhde osoitettavissa, samoin seuraamukset. Ihan yhtä lailla esimerkiksi klamydian tahallinen levittäminen on laitonta. Tahaton ei tietenkään ole, mistä päästään taas siihen tahallisuuteen.
Millä osoitat, että joku on halunnut henkisen väkivallan avulla aiheuttaa jollekin masennuksen? Et mitenkään. Tämä on yksi syy minkä takia henkinen väkivalta ei ole pahoinpitely.
"Muuten, rikoslain 8 luvun 1 §:n mukaan Syyteoikeus vanhentuu, jollei syytettä ole nostettu: 3) viidessä vuodessa, jos ankarin rangaistus on yli vuosi ja enintään kaksi vuotta vankeutta, ja 4) kahdessa vuodessa, jos ankarin rangaistus on enintään vuosi vankeutta tai sakkoa."
Entä sitten?
mahdoton ymmärtää, että ensisijaisesti noudatetaan lakia. Jos lain sanamuoto sinänsä antaa mahdollisuuden soveltaa lakia useammalla eri tavalla, tulee merkitseväksi oikeuskäytäntö ym. Jos oikeuskäytäntöä ei ole, ovat lain esityöt suorastaan ratkaisevia. RL 21:5 §:ä koskevissa esitöissä mm. tahallinen mielisairauden ja mielenterveyden häiriön aiheuttaminen on katsottu olevan rinnastettavissa perinteiseen väkivaltaan. Tätä sinä et voi kiistää.
Tahallisuus ja näyttö ovat kokonaan eri asia, kuin lain tarkoitus. Esitutkinnan käynnistäminen ei edellytä pitävää näyttöä, sekin on selvä asia. Ilmeisesti et tunne muita tahallisuuden muotoja kuin arkikielen tahallisuus, jota suomalaisessa oikeustieteessä vastaa lähinnä determinatus-tahallisuus. Kuitenkin myös directus- ja eventualis-tahallisuudet ovat samanarvoista rikosoikeudellista tahallisuutta.
"Rikosoikeudellinen tahallisuus on kuitenkin juridinen käsite.
Sellaisena sen sisältöä joudutaan tarkentamaan eräissä suhteissa
tahallisuuden arkikielistä merkitystä suppeammaksi, toisissa taas sitä
laajemmaksi. Niinpä rikosoikeudessa "tahtominen" saatetaan ulottaa jopa
seurauksiin, joiden tekijä toivoisi jäävän syntymättä" (HE 44/2002).
Hallituksen esityksen (HE 44/2002) mukaan teko olisi tahallinen, milloin tekijä pitää tunnusmerkistön toteutumista tekonsa varsin todennäköisenä seurauksena. Eli, vaikka kiusaaja ei olisikaan halunnut aiheuttaa kiusatulle masennusta, mutta hänen on täytynyt ymmärtää, että pitkäaikainen kiusaaminen varsin todennäköisesti aiheuttaa kiusatulle masennusta, on hän aiheuttanut masennuksen tahallaan.
Ja vaikka tuomioistuin tulisikin siihen tulokseen, että teosta puuttuu tahallisuus, on tekijä mahdollista tuomita vammantuottamuksesta (RL 21:10 §). Siksi poliisin pitäisi tutkia sille tehdyt pyynnöt, jos ei täysin varmasti voida todeta, että rikosta ei ole tapahtunut.
"mahdoton ymmärtää, että ensisijaisesti noudatetaan lakia. Jos lain sanamuoto sinänsä antaa mahdollisuuden soveltaa lakia useammalla eri tavalla, tulee merkitseväksi oikeuskäytäntö ym. Jos oikeuskäytäntöä ei ole, ovat lain esityöt suorastaan ratkaisevia."
Mutta kun oikeuskäytäntöä eli ennakkopäätöksiä EI OLE. Niitä on ollut aikaa hankkia yli 10 vuotta ja niitä EI OLE. Tämä osoittaa parhaiten sen, että laki ei toimi kuten väität.
"Tahallisuus ja näyttö ovat kokonaan eri asia, kuin lain tarkoitus. Esitutkinnan käynnistäminen ei edellytä pitävää näyttöä, sekin on selvä asia. "
Ah, osaan minäkin kopsata lakiwikiä! Tahallisuudesta.
Tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä.
Rikoslaissa tarkoitetulla tahallisuudella on siten kolme muotoa:
1) Tekijä on tavoitellut tiettyä seurausta: tahallisuus kattaa tuon seurauksen (dolus determinatus, tarkoitustahallisuus, esim. terroristi sijoittaa pommin lentokoneeseen tappaakseen lentokoneella matkustavan henkilön).
2) Tekijä on tavoitellut tiettyä seurausta, mutta tietää samalla aiheutuvan muita seurauksia: tahallisuus kattaa myös muut seuraukset (dolus directus, varmuustahallisuus, esim. lentokonepommi tappaa varsinaisen kohdehenkilön lisäksi muut matkustajat).
3) Tekijä on pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä: tahallisuus kattaa seurauksen, jos tekijä on mieltänyt sen riittävän todennäköiseksi (dolus eventualis, ehdollinen tahallisuus)."
Esitutkinnan käynnistäminen nyt ei vaadi oikeastaan mitään näyttöä, mutta esitutkinta aika hyvin torppaa täysin päättömät tutkintapyynnöt.
"Eli, vaikka kiusaaja ei olisikaan halunnut aiheuttaa kiusatulle masennusta, mutta hänen on täytynyt ymmärtää, että pitkäaikainen kiusaaminen varsin todennäköisesti aiheuttaa kiusatulle masennusta, on hän aiheuttanut masennuksen tahallaan."
Miten niin on? Maailma on täynnä ihmisiä, joita on kiusattu tai muuten rääkätty henkisesti töissä, koulussa, parisuhteessa tai harrasteissa eikä lähellekään kaikilla ole masennusta.
"Ja vaikka tuomioistuin tulisikin siihen tulokseen, että teosta puuttuu tahallisuus, on tekijä mahdollista tuomita vammantuottamuksesta (RL 21:10 §). Siksi poliisin pitäisi tutkia sille tehdyt pyynnöt, jos ei täysin varmasti voida todeta, että rikosta ei ole tapahtunut."
Tässä on parikin asiavirhettä. 1. Syyte pitää yksilöidä. 2. Poliisin pitää tutkia IHAN KAIKKI esitutkintapyynnöt. Käytännössä nekin, jossa mummo väittää että ufot ovat käyneet hänen takapihallaan kakalla.
Liittyen tuohon kun kirjoitit:
"Hallituksen esityksen (HE 44/2002) mukaan teko olisi tahallinen, milloin tekijä pitää tunnusmerkistön toteutumista tekonsa varsin todennäköisenä seurauksena. Eli, vaikka kiusaaja ei olisikaan halunnut aiheuttaa kiusatulle masennusta, mutta hänen on täytynyt ymmärtää, että pitkäaikainen kiusaaminen varsin todennäköisesti aiheuttaa kiusatulle masennusta, on hän aiheuttanut masennuksen tahallaan. "
Kyllähän ainakin julkishallinnon puolella ja varmasti laajasti yksityissektorillakin esimiehille on järjestetty
työhyvinvointiin liittyvää koulutusta, eli heille on täysin tiedossa henkisen väkivallan seuraukset. Kiusaaminen johtaa väistämättä pitkittyessään sairaslomaan. Mikäpä muu voisi olla sairasloman syy muu kuin masennus. Sairasloma tarkoittaa työkyvyn alenemista tilapäisesti., työkyvyttömyyseläke pysyvää työkyvyttömyyttä. Harvoin kuitenkaan fyysinen pahoinpitely johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen. Silti henkisen väkivallan - pahoinpitelyn- vähättelijät saavat terrorisoida hatusta vedetyllä tutkintametodeillaan poliisissa. Vielä pöyristyttävämpää, että työsuojeluorganisaatio kerta toisensa jälkeen osallistuu näiden pahoinpitelytapausten peittelyyn ja estää uhrin mahdollisuudet saada oikeudenmukainen käsittely asialleen.
Hyväksyttäisiköhän nykykäytäntö yhtä hiljaa, jos fyysisen pahoinpitelyn uhrit poikkeuksetta naurettaisiin ulos poliisilaitokselta, kun he tulevat tekemään rikosilmoitusta ?
No minä kommentoin tätäkin. Jos joku hakkaa toisen kadulla, sivustakatsojat eivät saa pahoinpitelysyytettä vaikka katselevat, tietävät että seurauksia on ja sillain päin pois. Ei tule syytettä, vaikka olisi esimies katsomassa kahden alaisen nyrkkitappelua. Ei ole pahoinpitely ei.
Esittämäsi kaksi kohtaa ovat virheellisiä. Minä en ole ainakaan väittänyt tuollaista.
1. Tutkintapyynnössä ei tarvitse yksilöidä lainkohtia, joita epäilee rikotun. Ratkaisevaa on teonkuvaus.
2. Esitutkintalain 2 §:n mukaan: "Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty."
On kovin helppo kieltäytyä esitutkinnan käynnistämisestä sillä perusteella, että ei ole syytä epäillä, että on tehty rikos.
1. En puhunut tutkintapyynnöstä vaan oikeuskäsittelystä. Sinä sanoit, että voihan oikeudessa tulla sitten pahoinpitelyn sijasta tuomio jostain muusta. Niin voi, mutta sitä tuomiota pitää hakea. Syyttäjän pitää yksilöidä rikos tai rikokset joista vastaajaa epäillään.
2. Kyllä, esitutkinta on suoritettava jos on tehty ilmoitus tai epäillään, että rikos on tehty. Laki ei sen sijaan määrittele yksiselitteisesti sitä, mikä on riittävä esitutkinta.
"2. Kyllä, esitutkinta on suoritettava jos on tehty ilmoitus tai epäillään, että rikos on tehty."
Onko syytä epäillä asiaani käsitelleen rikosylikomisarion syyllistyneen virkavirheeseen kun hän päätti: "Esitutkintaa ei suoriteta, koska ei ole syytä epäillä että rikoksia olisi tehty (esitutkintalain 2 §).
Tuo oli vain kirjoittajan tulkinta laista; oikeasti se menee näin:
"Esitutkinnan toimittamisvelvollisuus
2 §
Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870449
Ilmoituksen tekeminen sinänsä ei siis velvoita esitutkintaan, vaan se, että ilmoituksen perusteella on syytä epäillä rikosta.
"Syyttäjän pitää yksilöidä rikos tai rikokset joista vastaajaa epäillään."
Syyttäjä voi vaatia rangaistusta ensisijaisesti pahoinpitelystä, toissijaisesti vammantuottamuksesta.
Esitutkintaa ei tarvitse suorittaa, jos väite on aivan päätön tai siitä ei ole esim. sanktioita tulossa. Lue neloskohta laista. Poliisille tulee kyllä näitä foliohattutapauksia käymään aina aika ajoin.
Toki olisi messevää nähdä koko asiakirja eikä sinun (tahallasi) valitsemaa kohtaa asiasta.
Tämäkin on totta. Ilmaisin itseni epäselvästi. Lisäksi tutkintaa ei tarvitse suorittaa, jos epäilty rikos on vähäinen tai siitä saatu rangaistus ei olisi suhteessa tutkinnan kustannuksiin.
Kyllä minä tämän tiedän. On varsin tavallista että esim. henkirikosoikeudenkäynnissä haetaan tuomiota ensisijaisesti murhasta ja toissijaisesti taposta. Mutta tämähän ei ole ristiriidassa väittämäni kanssa, joka kuului: "Syyttäjän pitää yksilöidä rikos tai rikokset joista vastaajaa epäillään." Huomaathan monikon, rikokset.
Oikeus ei siis toimi niin, että tuomio voisi tulla jostain sellaisesta mistä sitä ei haeta.
Poliisi, jolla on käytössään pakkokeinot, toimii vastoin esitutkintalakia, miten se on kirjoitettu sekä
esitutkintalain henkeä. Oikeus saada asiansa riippumattoman tuomioistuimen käsittelyyn on kansalaisten perusoikeus. Esitutkinta on ensimmäinen vaihe tuon perusoikeuden toteutumisessa. Siksi sen prosessi on tarkalla tasolla säädetty laissa, jotta kaikkia kohdeltaisiin mahdollisimman puolueettomasti. Poliisille ei ole jätetty harkintavaltaa sen suhteen, missä se voi teettää esitutkintaa " esitutkinnan tarkkuudella".
Kaikki tekemättä jättäminen ja apureilla teettäminen näkyy virallisissa papereissa - pitkään.
Kun työsuojelupiirit poikkeuksetta ovat puuhastelleet esitutkinnan tekijöinä, onko se rikosnimikkeenä virkavallan anastus ? Rikoslaissa virkavallan anastus on määritelty "...
ilman lakiin perustuvaa oikeutta ryhtyy toimeen, jonka vain julkista valtaa käyttävä toimivaltainen viranomainen saa tehdä, tai
muuten esiintyy virkatehtävässä olevana julkista valtaa käyttävänä virkamiehenä,
on tuomittava virkavallan anastuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. "
Työsuojelupiirillä eikä siis sen virkamiehillä ole toimivaltaa estitutkinnan tekemiseen.
Virkamiehen on tunnettava laki, tietämättömyyteen työsuojelupiirit eikä poliisi voi vedota.
Toimiiko poliisi yllyttäjänä rikokseen, kun se tekee näitä esitutkinnan alihankintoja työsuojelupiiriltä ?
varmaan usko, että esitutkintaviranomainen ei itse tutki, ovatko työnantajan edustajien teot työturvallisuuslain tai yhdenvertaisuuslain vastaisia. Kun minun tapauksessani tsp ei vienyt asiaa poliisille, tein tutkintapyynnön itse. Toin tutkintapyynnössä esille mm. niitä virheellisyyksiä ja virheellisiä lakien tulkintoja, joita oli työsuojelupiirissä oli tapahtunut asiani käsittelyn yhteydessä.
Tutkinnanjohtaja päätti tutkinnan viemättä asiaa syyttäjän harkittavaksi. Päätös perustui pääosin tsp:n näkemyksiin, kuten myös epäiltyjen vakuutteluun tahattomuudesta. Pyysin vielä kihlakunnansyyttäjää käynnistämään esitutkinnan uudellee. Vastauksen pääsisältö oli :"Tutkinnanjohtajan päätöksestä ilmenee asiaa selvitetyn muun muassa työsuojelupiirin toimesta, ja tutkinnanjohtaja on tukeutunut muun muassa sen lausuntoon”.
Siten sekä tutkinnanjohtaja, että kihlakunnansyyttäjä katsoivat asiaa tutkitun tsp:ssä niin riittävästi ja perusteellisesti, että se vastasi esitutkintaa, eikä esitutkintaa ollut enää erikseen tarpeen tehdä.
Surullista, mutta totta.
Toit esille tärkeän asian, nimittäin sen, että poliisin mielivaltainen meno ei olisi mahdollista ilman syyttäjälaitoksen hyväksyntää. Kyseessä on mittakaavaltaan ja törkeydeltään kertaluokkaa oleva, vuosikausia jatkunut tahallinen, oikeusministeriön (syyttäjät), sisäasianministeriön (poliisilaitos), sosiaali ja terveysminsteriön ( työsuojelupiirit) alaisten virastojen lainvastainen toiminta, jolla on aiheutettu laittomasta menettelystä kärsineille tuntuvat taloudelliset vahingot sekä henkiset kärsimykset.
Meno jatkunee entisellään, ellei vastuuseen saada ao ministereitä. Viime kädessä he vastaavat hallinnonalansa
toiminnan lainmukaisuudesta. Tietämättömyyteen hekään eivät voi vedota.
Onneksi Jouni tietää,miten asiat on..HCD porukka projisoi huonot piirteensä Jouniin kuten valehtelemisen...;) Niinhän kiusaajat toimivat.He eivät siedä,että joku on heitä etevämpi..Kaikki teot on valehtelua ;D
Tuskinpa virkamiehellä on se kummempaa erityiskohtelua kuten on diplomaateilla. Eihän sitäkään, että virkamies pieksäisi jonkun ihmisen käsiteltäisi virka-aseman väärinkäyttönä vaan se on pahoinpitely ilman
muuta
pieksää jonkun työpaikallaan ja teko pahoinpitelynä ehtii syystä tai toisesta vanheta, voi virkamies tulla tuomituksi jostain rikoslain 40 luvun 7-10 pykälien tarkoittamasta virkarikoksesta. Virkarikosten vanhenemisaika kun on vähintään 5 vuotta.
Huhtikuun alusta lähtien vireillä ovat olleet tutkimuspyynnöt, tapahtuiko näin käräjäoikeudessa:
- kahden todistajan todistukset samassa asiassa olivat päinvastaiset
- tuomarit eivät tehneet näistä todistuksista luotettavuusharkintaa
- tuomarit kirjoittivat tuomioon toisen todistuksen sisällöltään päinvastaiseksi , mitä todistaja sanoi, ja mikä on kuultavissa käräjäoikeuden nauhoitteelta. Tuomioon kirjoitettu väärennetty todistus on vastaajan kannalta edullinen.
- toteuteettinko esitutkinta lainvastaisesti, kun esitutkinta delegoitiin kokonaisuudessaan työsuojelupiirille
- syyllistyttiinkö verohallituksessa törkeään pahoinpitelyyn tai törkeän pahoinpitelyn yritykseen, kun noin kolmen vuoden ajan minua savustettiin pois työstäni.
Alkusysäys tähän verohallituksessa oli se, kun kiinnitin huomiota tuloveron pääomatulon perusteella kertyvän veron tilitysjärjestelmän ominaisuuteen. Verovarojen tilitysärjestelmän perusteluissa korostetaan tilityksen hyvittävän korkotekijällä varojen tilapäisen siirtymisen väärälle veronsaajalle. Silti korkoa on peritty valtiolle sellaisilta veronsaajilta (kunnat, srk, jne), jotka ovat tietämättään luovuttaneet valtiolle omat, ansiotulon perusteella maksettavat verokertymät. Viivästyskoron maksoi siis rahan lainaaja - koronkiskontaa ? Myöhemmässä vaiheessa valtio on pitänyt muille veronsaajille kuuluvan verokertymän hallussaan maksamatta korkohyvitystä. Nykyisellään vääristymä verovarojen tilityksissä on vähintään miljardi euroa.
Tilitysjärjestelmän määrittelijöissä oli samoja johtajia, jotka organisoivat sanomanvälitysohjelmiston (n. 2 milj euroa) hankkimisen verohallitukseen pesiytyneeltä konsulttiyritykseltä. Asiantuntija, joka valitsi ohjelmiston kahdesta vaihtoehdosta, oli tuon verohallituksen ylimmän johdon avustajana noin 10 vuotta toimineen konsulttifirman osakas.
Ko asiantuntija päätyi oman firmansa tuotteeseen, joka alkoi toimia joten kuten vasta sen jälkeen, kun verohallitus teetti lisäkoodia tuotteeseen puolen vuoden ajan tuntikorvauksella ko konsulttifirmalla. Juttuni käräjäoikeudessa esitetyistä asiakirjatodisteista ilmenee, että ko firma lopetti parin vuoden jälkeen ko ohjelmiston versionhallinnan. Toisin sanoen, konsulttifirma ei ollut millään tavalla vastuussa ohjelmiston toimintakunnosta. Sanomavälitysohjelmisto oli proto, eikä se ollut käytössä missään muualla
Asia liittyy juttuuni sikäli, että ohjelmiston ostaneet päälliköt ja johtajat nimesivät pääjohtajan allekirjoittamaan viralliseen pöytäkirjaan johtamani projetkin syylliseksi n 500 henkilötyövuotta käsittäneen it-hankkeen viisästymiseen. Tosiasiassa hanke ei kyennyt edistymään, koska sanomanvälitysohjelmisto oli täysin mykkä ensimmäiset puoli vuotta. Toinen syy päätökseen siirtää hankeen valmistumista vuodella sattaa olla se, että konsulttityötä pystyttiin ostamaan yksi vuosi * 200 konsulttityövuosi enemmän niiltä konsulttifirmoita, joilla oli kumppanuussuhde verohallitukseen.
Huhtikuusta poliisitutkinta ei ole jostain syystä edennyt.
Nimim.
2 vuoden palkka plus oikeudenkäyntikulut n 30 000 e valtiolta saatavana, ulosoton asiakas
Tällaisen korruptoituneen yhteiskunnan puolestako kymmenet tuhannet suomalaiset menettivät henkensä viime sodissa ?
Näin itsenäisyyspäivänä kysymys tulee väkisinkin mieleen.
Tietääkö kukaan, tekeekö poliisi itse esitutkinnan koulukiusaamistapauksissa vai antaako nekin jonkun
ulkopuolisen tehtäväksi? Jos tutkii joku ulkopuolinen, niin mikä taho? Onko se opettajainhuoneen kahvipöytäfoorumi tai joku vastaava?.
Saattavat teetättää esitutkinnan koulutarkastajalla. Onkohan tuollaista virkaa vielä olemassa.
Vaikea uskoa, että poliisi itse koulukiusaamista tutkisi, kun ei tutki työpaikkakiusaamistakaan.
Toisaalta, ehkä innostuvat koulukiusaamisesta enemmän. Siihen kun liittyy yleensä fyysistäkin väkivaltaa. Uhrin potkimimista ja pään hakkaamista seinään yms.
Vakiintunut, poliisijohdon valvonnassa hoituva käytäntö, joka aktivoi tehokkaasti työsuojelupiirin
esitutkinnan tekemiseen, vaikka laissa siihen valtuutusta ei olekaan. Ohessa kopiot Helsingin poliisin
väkivaltarikosyksikön johtajan kannanotosta, jonka mukaan työsuojelupiiri antaisi lausunnon poliisin
kokoamaan aineistoon.
Työsuojelupiirin tarkastajan kirjeestä selvästi käy ilmi, että aineistoa ollaan paitsi, ja sitä penätään. Lausunto voitaisiin antaa ilman aineistoakin, tarkastaja ilmoittaa.
Kun vielä työssä ollessani olin tehnyt avustuspyynnön työsuojelupiirille, sieltä sama
tarkastaja intressi jäi siihen, että hän kirjeessään neuvoi selvittämään lakimiehen avustuksella, onko työpaikkakiusaamista tapahtunut.
************************************************************************************
HELSINGIN KIHLAKUNNAN PÄÄTÖS
POLIISILAITOS 29.5.2003 B/209/RVÄ/2003
Väkivaltarikosyksikkö
PL 11
00241 HELSINKI
ESITUTKINNAN ASIANMUKAISUUDESTA
Olette lähettänyt 16.12.2002 sisäasiainministeriön poliisiosastolle kirjeen,jossa moititte esitutkinnan mielivaltaisuutta Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen väkivaltarikosyksikössä. Poliisin ylijohto on 6.2.2003 siirtänyt kirjeenne Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen johdon käsiteltäväksi niitä toimenpiteitä varten, joihin kirje antaa aihetta.
Olen väkivaltarikosyksikön johtajana tutustunut tapaukseen ja pyytänyt siitä selvityksen tutkinnanjohtajalta, rikosylikonstaapeli Jouko Siikavirralta. Moititte kirjeessänne, että esitutkintaa ei ole toimitettu tarpeellisessa laajuudessa ja että poliisi on ”delegoinut” tosiasioiden selvittämisen ja todisteiden keruun Uudenmaan työsuojelupiirille.
Esitutkintalain 46 §:n mukaan tutkinnanjohtajalla on oikeus hankkia tarvittaessa asiantuntijalausuntoja. Näin tutkinnanjohtaja Siikavirta on tehnyt lähettäessään normaalin menettelyn mukaisesti asiassa siihen asti kertyneen aineiston lausuntopyyntöä varten Uudenmaan työsuojelupiirille. Työsuojelupiiri on työsuojelu- ja työsuhdeasioissa asiantuntijaviranomainen ja se on lisäksi toimivaltainen viranomainen mm työsopimus- ja työturvallisuuslain valvonnassa. Uudenmaantyösuojelupiiri on 27.5.2002 päivätyssä kannanotossaan todennut mm., että työsuojelutoimiston näkemyksen mukaan asiassa ei ole tarpeen tehdä esitutkintaa ja että työsuojelutoimiston näkemyksen mukaan tapauksessa ei ole rikottu lakia.
Esitutkintalain 2 §:n mukaan poliisin on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella on syytä epäillä, että rikos on tehty.
Ennen esitutkinnan käynnistämistä poliisin on mahdollista tehdä selvitystyötä sen selvittämiseksi. onko tapauksessa syytä epäillä rikosta. Näin on tehty tekemänne ilmoituksen johdosta mm. hankkimalla tapaukseen liittyvää materiaalia ja asiantuntijalausunto. Selvitystyössä ilmenneiden seikkojen perusteella tutkinnanjohtaja Siikavirta on toimivaltansa rajoissa tehnyt päätöksen, että esitutkintaa ei suoriteta, koska tapauksessa ei ole edes syytä epäillä tapahtuneen rikosta.
Kun olen tutustunut tapauksen asiakirjamateriaaliin, yhdyn tutkinnanjohtaj Siikavirran esimiehenä hänen näkemykseensä siitä, että esitutkinnan käynnistämiseksi vaadittava, esitutkintalain 2 §:ssä mainittu syytä epäillä -näyttökynnys rikoksen tapahtumisesta ei ole ylittynyt. Näin ollen esitutkintaa ei käynnistetä.
Poliisilain 2 §:ssä mainitaan mm. että poliisin on aina toimittava puolueettomasti. Näin tutkinnanjohtaja Siikavirta on näkemykseni mukaan tehnyt päättäessään, ettei esitutkintaa käynnistetä. Lisäksi haluan korostaa, että rikosylikonstaapeli Siikavirta on eräs Suomen kokeneimmista tutkijoista ellei jopa kokenein ja ammattitaitoisin tutkija rikoslain 47 luvussa mainituissa työrikoksissa.
Poliisilain 2§:n mukaan poliisin on mm. toimittava asiallisesti. Selvitykseni perusteella en ole havainnut tätä tai mitään muutakaan poliisi- tai esitutkintalain säännöstä rikotun. Näin ollen en voi yhtyä näkemykseenne
esitutkinnan mielivaltaisuudesta.
Mikäli haluatte poliisin toiminnan tarkastelun poliisin ulkopuolisen viranomaisen
tarkasteltavaksi, kääntynette harkintanne mukaan eduskunnan oikeusasiamiehen
kanslian puoleen (09) 4321.
Kari Tolvanen
Rikosylikomisario
Väkivaltarikosyksikön johtaja
(09) 189 5301
[email protected]
TIEDOKSI Sisäasianministeriö/Poliisiosasto
*****************************************************************************