Fortum jakaa hyvää kaikille. Osakkeen omistajatkin ovat voittajia! Että kyllä vaan kelpaa Liliukselle miljoonia maksella!
Paljonko sinä sait?
Paljonko sinä sait?
osakkeen omistaja
6
656
Vastaukset
- sain semmoiset
0,6€ kappaleelta niistä osakkeista jotka ennen joulua ja nyt maaliskussa ostin. Kaikistakin niistä osakkeista jotka minulla rekisteröidyksi ilmoitettuna oli maaliskuun 18 päivään mennessä saan nyt 31 päivänä tuon 0,6€ kappaleelta.
Vaan empä sano montako kappaletta minulla nyt näitä osakkeita on, enkä sitä minkä firman osakkeita ne ovat.
Piensijoittaja minä kuitenkin olen, ja velkarahalla nuo viimeiset osakeostoni olen tehnyt.
Pitää tässä edes jotenkin yrittää pelailla inflaatiota vastaan kun tämä eläkekkeenikin on niin pieni ja inflaaatio sitä vielä joka tapauksessa näillä indekseillä mentäessä syö. Töitä ainakin on turha lähteä kerjäilemään kun nuorempia kuitenkin mieluummin töihin ottavat.
Ennen kaikkea siksi näin vähän sijoittelen kun pörssikurssit ovat nyt alhaalla ja odotettavissa on taas inflaation kiihtymistä siinä vaiheessa kun tämä massiivinen uusi velkaraha joka talouteen nyt talikoidaan alkaa vetää taloutta nousuun. Eli tätä reipasta taloudellista kasvua on taas odotettavissa, siis ainakin tätä numeraalista sellaista. Tietenkin minun tämä lainaraha jolla operoin on suht. edullista koroltaan ja maksuehdoiltaan.
Mutta ei tämä tällainen totisesti mitään hyvää bisnestä ole. Varsin hyvin voin myös hävitäkkin tässä. Ei vaan helpompaakaan vaihtoehtoa kuten palkkatyötä ole minulle missään tarjolla.
Suursijoittajat, verottaja, toimiva johto ja hyväpalkkaiset työntekijät ne pörssiyhtiöiden tuloksen ja kurssivoitot itselleen nykyään putsaavat, ja osakkeiden välittäjät vetävät omat hyvät palkkionsa aina ensin päältä pois. Vaikea on piensijoittajan mitään nettotulosta tällaisista saada. - lottoja
Lottoaminen kerran viikossa tulee edullisemmaksi ja saattaa jopa jotakin käteen tullakin.
- just joo
Yli 30 vuotta on tullut lotottua viikoittain. Neljä oikein tulee ehkä 2-3 kertaa vuodessa. Yhden kerran olen saanut 5 oikein.
Tämän systeemin nojaan ei voi rakentaa. tähän sitä onkin hyvä vastata.
Sovelletaan matematiikkaa kerrointa käyttäen.
Itse asiassa jos kerran lottoaminen perustuu puhtaaseen sattumaan niin silloin sen suhteen chanssit ovat tasan yhtäpitävät n.s. pure matemaattisen päättelyn kanssa.
Matemaattista kerrointa käyttäen se menee näin:
Jos haluat saada x oikein n:stä niin chanssisi onnistua yhdellä yrittämällä ovat
(x!(n-x)!)/n!
missä ! = (tuo taskulaskimien kerroin tai joku FACT)
Kaavassa kertomerkit on jätetty pois. Sulut kaavassa toimivat kuten ne kaiketi on koulussakin opetettu.
/ = (jakoviiva tai fractiomerkki)
esim. lotossa n = 39 ja x = 7 ja siitä chanssit
(7!(32)!)/(39)! =1/15380937 ts. on olemassa tuo 15380937 erilaista tapaa ruksata nuo 7 rastia noihin 39 ruutuun.
Mutta entä jos ruksaankin z ruutua(z > 7), niin kuinka montaa yksittäistä lottoruudukon täyttöä se vastaa? Siitä vaan saman logiikan mukaan
z!/((z-7)!(z-(z-7))!) = z!/((z-7)!7!)
esim. jos 10 ruutua ruksaat niin se vastaa
10!/(3!7!) = 120 yksittäistä lottoruudukon täyttöä. Tällöin chanssisi onnistua on tietekin kasvanut ja on siis tuo 120/15380937
Huomaa että puhtaan sattuman kyseessä ollen sillä ei ole merkitystä onnistumisen kannalta mitkä 7 tai z ruutua sinä noista 39 ruudusta ruksaat.
Samoin jossain viikinkilotossa x = 6 ja n = (jotain 40 en muista mitä)
Korttipakassa jos ilman jokereita mennään, ja vaikkapa kerralla herttareetin saamisen chansseja hyvinsekoitetusta pakasta ajatellaan niin silloin x = 5 ja n = 52 ja 52!/(5!(52-5)!) = 2598960 erilaista mahdollista kättä kaikkiaan. Josta siis chanssit 1/2598960
Samantapaista logikkaa käyttäen kuin noiden lottosysteemienkin kanssa voi myös rakennella chansseja korttikäsille joita pakassa on enemmän kuin tuo yksi, ja siten myös kun pakassa on jokereitakin.
Itse tuo chanssikaava on tietenkin varsin tunnettu, ja sitä voi käyttää vaikkapa binomiaaliteorian todistamiseen, ja voi sen pohjalle rakentaa yleisen polynomiaaliteoreemankin todistamisen.
En tiedä tarkkaan mistä asti ko. kaava on tunnettu, mutta veikkaisin että se onkin ensin löydetty tai tullut esiin juuri tuon binomiaaliteoreeman tai binomiaaliexpansionin yhteydessä, ja siten ainakin periaatteessa jo Omar Kayyaminkin tuntema. Ei enempää historiaa, voihan joku tietää tästä paremminkin. Jos niin, niin luen mielelläni.- se ole
ily864512 kirjoitti:
tähän sitä onkin hyvä vastata.
Sovelletaan matematiikkaa kerrointa käyttäen.
Itse asiassa jos kerran lottoaminen perustuu puhtaaseen sattumaan niin silloin sen suhteen chanssit ovat tasan yhtäpitävät n.s. pure matemaattisen päättelyn kanssa.
Matemaattista kerrointa käyttäen se menee näin:
Jos haluat saada x oikein n:stä niin chanssisi onnistua yhdellä yrittämällä ovat
(x!(n-x)!)/n!
missä ! = (tuo taskulaskimien kerroin tai joku FACT)
Kaavassa kertomerkit on jätetty pois. Sulut kaavassa toimivat kuten ne kaiketi on koulussakin opetettu.
/ = (jakoviiva tai fractiomerkki)
esim. lotossa n = 39 ja x = 7 ja siitä chanssit
(7!(32)!)/(39)! =1/15380937 ts. on olemassa tuo 15380937 erilaista tapaa ruksata nuo 7 rastia noihin 39 ruutuun.
Mutta entä jos ruksaankin z ruutua(z > 7), niin kuinka montaa yksittäistä lottoruudukon täyttöä se vastaa? Siitä vaan saman logiikan mukaan
z!/((z-7)!(z-(z-7))!) = z!/((z-7)!7!)
esim. jos 10 ruutua ruksaat niin se vastaa
10!/(3!7!) = 120 yksittäistä lottoruudukon täyttöä. Tällöin chanssisi onnistua on tietekin kasvanut ja on siis tuo 120/15380937
Huomaa että puhtaan sattuman kyseessä ollen sillä ei ole merkitystä onnistumisen kannalta mitkä 7 tai z ruutua sinä noista 39 ruudusta ruksaat.
Samoin jossain viikinkilotossa x = 6 ja n = (jotain 40 en muista mitä)
Korttipakassa jos ilman jokereita mennään, ja vaikkapa kerralla herttareetin saamisen chansseja hyvinsekoitetusta pakasta ajatellaan niin silloin x = 5 ja n = 52 ja 52!/(5!(52-5)!) = 2598960 erilaista mahdollista kättä kaikkiaan. Josta siis chanssit 1/2598960
Samantapaista logikkaa käyttäen kuin noiden lottosysteemienkin kanssa voi myös rakennella chansseja korttikäsille joita pakassa on enemmän kuin tuo yksi, ja siten myös kun pakassa on jokereitakin.
Itse tuo chanssikaava on tietenkin varsin tunnettu, ja sitä voi käyttää vaikkapa binomiaaliteorian todistamiseen, ja voi sen pohjalle rakentaa yleisen polynomiaaliteoreemankin todistamisen.
En tiedä tarkkaan mistä asti ko. kaava on tunnettu, mutta veikkaisin että se onkin ensin löydetty tai tullut esiin juuri tuon binomiaaliteoreeman tai binomiaaliexpansionin yhteydessä, ja siten ainakin periaatteessa jo Omar Kayyaminkin tuntema. Ei enempää historiaa, voihan joku tietää tästä paremminkin. Jos niin, niin luen mielelläni.2 x piikaa pe cc = pii 6 pois
- miksei niinkin
se ole kirjoitti:
2 x piikaa pe cc = pii 6 pois
Eli
(kaksi kertaa piikaa perseesee)= ( piikuus pois)
Mutta et sinä tällä argumentilla kyllä noita esittämiäni juttuja mitenkään kommentoi saati kumoa.
Kommenttisi on todella monitulkintainen ja siitä voidaan kaivaa ties mitä ulottuvuuksia. Se on hyvä esimerkki lunteelttaan aivan käänteisestä kommentista tuohon omaani nähden.
Aiempien kommenttien lottojuttuihin vastauksekisi tuon tein.
Laitoin tämän jutun tuohon nimimerkillä lähinnä siksi, että löydän sen helposti myöhemmin jos satun sitä jossain tarvitsemaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nyt tajusin mitä haet takaa
En epäile etteikö meillä olisi kivaa missä vaan. Se on iso hyppy henkisellä tasolla sinne syvempään päätyyn, kuten tiedä433623- 362264
Naiselle mieheltä
Huomasin tuossa, että jääkaapissani on eräs sinun ostamasi tuote edelleen avaamattomana. Arvaatko mikä?321885- 171639
- 171615
- 231568
- 241417
Ihmetteletkö, mihin sinussa ihastuin?
Pikkuhiljaa huomasin, että olet ainutlaatuinen luonne, plussana tietysti ulkoiset avut. Toista ei taida löytyä koko maai831315- 151293
Mitä yhteistä on sulla ja kaivatulla?
Onko teillä samantyyppinen olemus tai luonne? Vai muistuttaako vartalonne toisiaan? Tai kasvot? Entä pukeutuminen? Onko881232