onko teidän ulkomaalainen puolisonne töissä? jos on nii mistä on saanut? itsellä mies turkista, mutta meillä ongelmana kun hän ei meinaa saada mistään töitä.. mihinkään ei haluta ulkomaalaisia... itse en ole töissä kun on pieni lapsi kotona..
Mistä teidän..
Hansuliinu22
151282
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mun tunisialainen mies ei myöskään saa töitä.
Toisaalta nyt on lama ja yritykset lomauttaa ja
irtisanoo väkeä muutenkin.Perussuomalaiset ottaa
työt ja sitten ne muut mitä jää jäljelle.
Se on oikeudenmukaista kun Suomessa ollaan.Kunhan
vaan ajan saisi päivisin kulumaan, kun ei lapsiakaan ole.
töitä ei ole edes suomalaisille saatika kieli- ja ammattitaidottomalle turkkilaiselle. pistä mies opiskelemaan kieli ja ammatti, varaudu pitkäaikaiseen työttömyyteen, tai muuttakaa Turkkiin. isommissa kaupungeissa on tietysti mahdollisuus liittyä kebabmafiaan.
nii ammattia ei ole mutta kielitaito on ihan hyvä.. puhuu hyvin suomea.. mies vaan ei enää jaksa olla täällä tekemättä mitään.. suunnittelee jo takaisin turkkiin menoa jos ei töitä saa.. tää on niin ahdistava tilanne.. :(
Voi voi sentään, kun jokaista työpaikkaa jonottaa
enempi tai vähempi koulutettu suomalainenkin.
Eihän siinä jonossa kielipuoli ,kouluja käymätön
turisti pärjää.
Koulutus kannattaa hankkia. Ilman ammatillista koulutusta on vaikea saada töitä Suomessa. Voisiko miehesi yrittää hakeutua jonne opiskelemaan, jos hän kuitenkin taitaa Suomen kielen hyvin?
Tuo muuten takaisin kotimaahan muutto osui niin kyllä minunkin tilanteeseeni. Oma mieheni tosin käy töissä, mutta ei ole saanut opiskelupaikkaa, eikä ole sopeutunut Suomeen hyvin, ja se auheuttaa hänessä paljon turhautumista ja stressiä. Täytyy vaan toivoa, että asiat vielä muuttuvat parempaan suuntaan.
apinasi sopeudukaan Suomeen. Olisiko parempi palauttaa se takaisin mistä roudasit?
BUHAHAHAHAHAHAHHAHAHAHAHAHAHHAHHAHA
ensimmäisen työpaikan löytyminen ulkomaalaiselle Suomessa on todella vaikeaa. Ei auta, vaikka on pitkä työkokemus, hyvin koulutettu, osaa useampaa kieltä yms. Valitettavasti, yleensäkin ulkomaalainen työnhakija joutuu aloittamaan "pohjalta". Mieheni muuttti Suomeen v. 2004. Ensimmäiseksi oli opeteltava suomenkieli, vaikka plakkarissa oli ennestään 5 kieltä, jotka hän hallitsee täydellisesti (yksi niistä on englanti). Sen jälkeen kahden kuukauden työttömyysjakso, jolta ajalta hän ei saannut työttömyyskorvausta, sillä aviopuoliso ansaitsee "liikaa". Lopulta löytyi hanttihommia, joiden parissa vierähti 3 kk ja sen jälkeen ylennys esimieheksi.
Nykyään pyöritämme menestyvää omaa yritystä, ja työllistämme itsemme lisäksi pari suomalaista työntekijää. Tarkoitus on palkata pari lisää ensi syksynä. Eikä kysymys tosiaankaan ole mistään pizzapaikasta tai olutkuppilasta - tämä vaan niille palstan kateellisille suomalaismiehille tiedoksi...
että olet vajakki, jos kuvittelet, että joku olisi kateellinen jollekin karvaranteelle.
Niin mikäs päivä se taas tänään olikaan?
Toisaalta, useimmilla palstan naiskirjoittajilla on ainainen aprillipäivä.
Siinä ilmoittautui heti ensimmäinen luuseri ja toinen, Kukka Molli, heti perään! Juuri tällaista reaktiota voi vain suomipojalta odottaa: jatkakaa valitsemallanne tiellä - typeriä heittoja ilman kunnollisia perusteluita, sillä ainoastaan vahvistatatte, että kirjoittamani on totta!
Kyllä se ammatillinen koulutus kannattaa hankkia, ja eikö olisi hyvä sauma jollei töitä ole?
Kun on koulutus-puoli kunnossa, ja vaikka jo ennenkin (esim. kesäduunit yms) niin kolkuttelemaan sinnikkäästi työnantajien oville. Ja kannattaa ottaa niitä "kakkosluokan" duunejakin ensin (ja tehdä työ hyvin), jolloin saa sitä jalkaa oven väliin; näin teki omakin mieheni. Nyt työskentelee alalla josta pitää, keskisuuressa yrityksessä jossa ainoana ei-suomalais-syntyisenä.
Onnea työnhakuun/kouluun!
Alku oli vähintäänkin hankala, kotoutustoimista on valitettu ennenkin, joten ei niistä sen enempää. Mies mm. kiersi lähiseudun firmoissa täyttämässä avoimia hakemuksia ja kyselemässä töitä, lopulta yhdestä pyydettiin palaamaan myöhemmin asiaan. Vähän myöhemmin mies pääsi sinne kolmen kuukauden sijaisuutta tekemään. Osa määräaikaisista laitettiin joulun tienoilla pois, osa sai jäädä - kaikki lähtijät olivat suomalaisia, eikä siellä nyt juuri muutenkaan ulkomaalaisia ole, tiettävästi miehen lisäksi vain yksi eurooppalainen. Eli töitä sai kärsivällisellä etsimisellä, vuokrafirmoista (tai työvoimatoimistosta) ei tässä tapauksessa ollut apua. Ilmeisen tyytyväisiä mieheen kuitenkin ollaan, kun on saanut jäädä, vaikka suomen kieli ei kyllä suju lähellekään niin hyvin kuin suomalaisilta.
nyt Suomessa vajaan vuoden, ja syksystä asti ollut siivoojana isossa firmassa.
Ensin meni kyseiseen paikkaan työharjoitteluun, ja kun teki työnsä hyvin, sai jatkaa harjoittelun jälkeen oikeissa töissä.
Samalla opiskelee suomea, jota taitaakin jo jonkin verran (tulee toimeen).
Ei mikään unelma työ, mutta jostakin on aloitettava.
Kotimaansa koulutuksella (yliopistotasoinen) ei Suomessa saa töitä.
Kunhan suomenkieli on kunnolla hanskassa, on tarkoitus lähteä opiskelemaan, ja samalla tehdä ilta-ja viikonlopputöitä.
Että sellasta! : )
Mies on töissä, IT-alalla ja firman pääkieli on englanti. Sitä kautta hän Suomeen tuli ja tapasimme kun hän oli jo melkein vuoden täällä asunut. Hänelle tarjottiin kolmea paikkaa eri Länsi-Euroopan maista ja hän valitsi Suomen koska oli ihastunut suomalaiseen naiseen. Ja itse olen myös töissä.
Minun tuttavapiirissäni on kaksi miestä,jotka ovat teollisuuden palveluksessa ja ovat turkkilaisia.Ovat töissä edelleen,vaikka iso porukka suomalaisia lähti.Ovat hyvän työntekijän maineessa.Molemmat jo yli 40 vuotiaita.Kahvitauot eivät veny,ei ole krapula aamuja,ja ylityöt kelpasivat silloin kun niitä oli.
Kyllä töitä saa,,ellei juuri nyt,niin nousu tulee taas pian.Hyvä tyyppi saa aina jotakin,kun vaan jaksaa kolkutella ovia.
Oma mieheni on tehnyt työtä joka päivä 12 vuotta,eikä ole ollut yhtään päivää työttömänä.Nöyrästi otti työn minkä sai,ja nyt on hyvässä asemassa.