Jätän sen!

etkä tahtoisi hankkia MINUN kanssa pieniä ahvenenpoikasia???!!!

Tekisi mieleni kysyä: "Kuinka paljon rakastat miestä kun olet valmis jättämään sen lapsettomuuden takia??" Oletko alunperinkin aloittanut suhteen sillä ajatuksella että tuo mies tekee mun kanssa lapset..siinä on isä.

Olemme oman mieheni kanssa lyhyen suhteemme aikana ehtinyt jo keskustella lapsistakin sillä molemmat tahtoo niitä kovasti. Tahtoisin kovasti itse synnyttää..tuntea vauvan liikkeet sisälläni ja tuntea kuinka vauva on osa minua sen tietyn ajan. Toisaalta olen ajatellut sitäkin etten ehkä saa "normalisti" lapsia. En ole varma olenko valmis vuosikausia kestäviin lapsettomuushoitoihin ja siksi olen päättänytkin että jos en omaa lasta saa niin adoptoin lapsen joka tarvitsee perhettä.
En aio koskaan hankkia lapsia vaan suunnitelmanani on perustaa perhe..perhe jossa ei ole väliä onko lapsi omaa vai jonkun muun verta..tulen rakastamaan lapsiani siitä huolimatta eniten maailmassa. Ja vaikka saisinkin omia biologisia lapsia, ei ole mikään mahdottomuus että siitä huolimatta adoptoisin lapsen.

Maailmassa on niin paljon vanhempia, turvaa, rakkautta ja kotia tarvitsevia lapsia että sinullekin riittää varmasti yksi jos toinenkin.

On vaihtoehtoja,keinohedelmöitys yms.
Parempi vaan kun jätätkin,poikaystäväsi ansaitsee parempaa....

Toivon, että miehesi ehtii jättämään sinut ensin.

Oletko tullut ajatelleeksi,että voisitte jossakin vaiheessa vaikkapa antaa kodin lapselle.jolta sellainen puuttuu? Mieti sitä.pelle.

...vedä ittes johdon jatkoksi, mä voin vuokrata sulle köyttä...

Pieni vinkinomainen oppitunti noinkin vastuuttomalle tytölle:
-Lapset eivät ole "herätehommeleita" joita tehdään hetken mielijohteesta;)

että itse sitten pystyt saamaan? Oletko koskaan yrittänyt?