Mieheni on kiukutellut tällä erää viikon yhteen menoon. Tätä on sattunut monesti aiemminkin. Mies ei kuuntele asiaa alusta loppuun vaan möksähtää joko alkuunsa tai puolessavälissä. On itse koko ajan suunapäänä, enkä tunnu saavan suunvuoroa. Mitä pitäisi tehdä ? On normaalia että mies on päivittäin humalassa enemmän tai vähemmän. Ei voi laittaa humalan piikkiin ? Vähänväliä saan kuulla että hae itselles uusi mies joka kestää sua ja lastas ja oma koti jossa saatte olla rauhas. Onko mies keskenkasvuinen lapsi ? Auttakaa mua että mitä tehdä !
erota vai ei
Nirputin79
91280
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
saa täältä niitä varteenotettavia neuvoja mutta ehkä jotain.
Ei ole normaalia noin yleensä olla humalassa päivittäin. Elämään kuuluu muutakin kuin juomista.
Ihanteellisessa parisuhteessa ollaan tasavertaisia ja sovitaan pelisäännöt. Tavoitteet ovat samansuuntaiset.
Molempien tulee panostaa suhteeseen....
Teillä vielä lapsi kuvioissa.
Millainen malli tulee hänelle parisuhteesta?
Sun pitää itse päättää millaisessa suhteessa olet valmis elämään ja miten kotiolot vaikuttaa lapseen.
Vaikuttaa kertomasi mukaan, että tuskin mies näkee omat puutteensa ja olis valmis muuttumaan.
Ei nyt kannata heti hakea uusi mies vaan rauhoittaa elämää ihan lapsenkin takia.
Uusi mies tulee kuvioihin jos on tullakseen ja itse olet siihen valmis.
Ajattele nyt ensin lapsen parasta.
hakea uutta miestä vaan tykkäisin tietää (yleisesti) että kuinka kauan tällaista on ns. soveliasta sietää. Olemme uusioperhe ja tämä uusi "mieheni" on minua vanhempi. Kuitenkin (minun mielestäni) käyttäytyy kuin 5-vuotias. En väitä olevani puhdas pulmunen. Eihän se koskaan ole yhden syy jos kaksi tappelee. Mutta kuinka moni aikuinen lukittautuu viikoksi eri huoneeseen mykkäkoulua pitämään ? Laittaa viestiä että hae itsellesi uusi mies, hakekaa teille uusi koti jne. ? Tiedän että minussakin on vikoja mutta onko oikein että se humalainen mies laittaa minulle jatkuvasti tällaista eteen ? Kauanko minun tulee jaksaa ? Tätä on jatkunut jo pidemmän aikaa. Neuvot olisivat tarpeen ja kaipaisin niitä todella.
Viestissäsi on hieman erikoista se, että et itse vaikuta pitävän puoliksikaan niin pahana päivittäistä juomista kuin viikon mykkäkoulua. Mm. www.tukiasema.net sivuilla löydät tietoa alkoholismista.
Viikon mykkäkoulu on lapsellista ja naurettavaa. Mielestäni hyvässä suhteessa asioista voidaan olla eri mieltä myös rakentavasti ja näistä asioista keskustellaan ja tehdään kompromisseja. Kun kunnioittaa, arvostaa ja rakastaa toista, niin mielestäni mykkäkouluille ei juuri ole tarvetta vaan asiat saadaan ratkottua nätimminkin.
Itse en kuvailemaasi käytöstä kestäisi viikkoakaan. Tosin itse en ikinä edes muuttaisi miehen kanssa yhteen, joka käyttää alkoholia päivittäin. Minulla ei ole edes lapsia, jotka mielestäni ovat entistä suurempi syy jättää mies.
Alkoholismi on sinänsä mulle tuttu juttu, että poikaystäväni on entinen alkoholisti (tosin vasta lievähkö tapaus ns. viikonloppualkoholisti) ja hän myös aikoinaan toisti noita asioita muutaman kerran. Myöhemmin (mm. terapian myötä) hän totesi, että alkoholismiin kuuluu tuollainen käytös. En valitettavasti enää muista tarkemmin, että mistä se johtuu. Jotakuinkin näin se kaiketi meni: Ei kuulemma ole mitenkään epätavallista, että alkoholisti yrittää heikkoina hetkinään "häätää" pois elämästään kaiken hyvän, joka osittain on sen alkoholin pämppäämisen esteenä. Häätämisen myötähän tulisi myös kivasti uusi syy pämppäillä...
Varmasti joku toinen osaa tuosta alkoholismista paljon paremmin kertoa kuin minä.
Sinänsä olen sitä mieltä, että jos kaksi aikuista ihmistä on yhdessä, niin minun puolesta he tai toinen heistä voi täysin vapaasti käyttää alkoholia mielin määrin, jos se vaan kyseiseen parisuhteeseen sopii. Kuitenkin jos lapsia on kuviossa mukana, niin lapsen ja lapsen edun tulisi olla ykkönen. Tutkimusten mukaan lapset eivät tykkää humalaisista aikuisista (pelkäävät niitä) ja toivovat vanhempiensa olevan selvinpäin (viinilasillinen tai pari ei toki haittaa).
Itse en asunut mieheni kanssa yhdessä, kun vihdoin tajusin hänen tilanteensa, joten mun päätös oli "helppo". Laitoin suhteen poikki ja ilmoitin, että jatkoa voidaan harkita, jos olet juomatta x jakson. Koko eron ajan pidettiin yhteyttä ja mies kävi aikansa aa-kerhossa ja lääkäreillä/psykologeilla. Yhteen palattiin eikä alkoholi ole enää ongelma. Mun miehen kohdalla tosin olen joskus miettinyt, että se juominen johtui todella vaikeasta lapsuudesta (ja mieskin näin uskoo). Kun sitä lapsuutta pääsi purkamaan psykologille, niin sitäkin kautta tarve pään sekoittamiselle väheni.
Yksi tapa ratkoa ongelmia on myös parisuhdeterapeutti (jos siis yhä haluat yrittää tilannetta setviä). Siellä saat puolueettoman kannan tilanteeseen ja hyvin todennäköisesti hyviä vinkkejä jatkoon. Tosin suosittelen, että valitset jonkun, jolla oikeasti on kunnon koulutus.
Itse en kyllä osaa suositella sulle mitään muuta kuin eroa. Kyllä sinä sitten näet, onko sun kumppanissa tarpeeksi miestä ottaa itseään niskasta kiinni ja harjoittelemaan aikuisen ihmisen käytöstä.
tosi hankalalta. Miten sinä koet sen, että mies on päivittäin humalassa? Onko se sinusta lainkaan ongelma vai vainko tuo mököttäminen? Näkisitkö, että ne voisivat liittyä mitenkään yhteen?
Tavallisesti jo sitä pidetään isona ongelmana, jos parisuhteen toinen osapuoli juo päivittäin itsensä humalaan. Alkoholismiksikin sitä kutsutaan, eikä humalaisen kanssa ole juuri hyötyä alkaa keskustelemaan, saati riitelemään. Onko miehesi ollenkaan selvinpäin, siis niin, että ei olisi humalassa tai krapulassa? Sellainen olisi oikea hetki jutella ongelmistanne, joista yksi eikä varmastikaan vähäisin on juuri tuo alkoholinkäyttö.
Alkoholin suurkulutuksen taustalla on usein monia monimutkaisia ongelmia, joita alkoholismista kärsivä yleensä itse tiedostaa huonoiten. Omituinen käytös johtuu varmasti näistä ongelmista. Kertomasi perusteella ei voi lähteä arvailemaan, mitä ongelmat voisivat olla. Itse tiedät, tai sitten et tiedä.
Minusta sinun kannattaisi miettiä, onko tämä suhde sellainen, jossa haluat olla ja jonka piirissä haluat lapsesi kasvattaa. Soveliaisuudella ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Jos sinusta tuntuu ja olet tarpeeksi varma, että asialla ei ole tulevaisuutta, on parempi lähteä. Ei kannata jaksaa, kunnes on aivan loppu, eikä kannata koittaa parantaa aikuista ihmistä, jos hän ei mielestään ole sairas. Se on sitten eri asia, jos sinulla on kovasti tahtoa yrittää ja auttaa häntä ja hän haluaa itsekin tehdä jotakin ongelmilleen ja haluaa sinun tukevan häntä siinä. Tuo mykkäkoulu ei vain oikein kuulosta sellaiselta.
Mutta minun neuvoni siis on, että älä mieti, mikä on soveliasta ja miten kauan kuuluu ja kuka kestää ja mitä. Tärkeintä on, että oma ja lapsesi elämä on teille soveliasta eikä kärsi kohtuuttomasti alkoholistimiehen ongelmista.
Multa tuskin löytyy suoranaista apua tuohon sun tilanteeseen mutta itelläki "hieman ongelmia". Itselläni 10 vuotias poika ja miehen kanssa yhteinen taapero. Mies ja poika tulevat yleensä hyvin toimeen, mutta viime aikoina mies on alkanut moittia poikaa ihan liikaa. Syksyllä alkoi "kiusaus" lihavuudesta, nyt poika laihduttanut sen takia! Tänä päivänä viimeksi kuulin että poika käy liian usein suihkussa ja lotraa liian kauan siellä. Mies ottaa jopa aikaa! Joku raja tässäkin? Ja omat tuloni ovat tällä hetkellä kotihoidontuki, eli n. 300/kk, eli en paljoa pysty maksamaan talouden menoista. Mikäs mulle neuvoksi? Otanko kakrut kainaloon ja lähden, kun ei tähän näytä tulevan järkevää ratkaisua!
Tuo kuulostaa kans pahalta. Meil on kans ollu kinaa noista rahoista ja muusta. Pitäiskö meidän molempien miettiä kannattaako huonoon suhteeseen jäädä pelkästään sen takia että rakastaa ? Vai koittaako vielä ? Vaikeita valintoja... Kuitenkin jotain täytyy tehdä. Pitää kait ottaa itteään niskasta kiinni ja kuunnella järkeä ja sydäntä. Minusta lasten ei kuulu laihduttaa vaan aikuisten jotka niin haluavat. Ja puhtaushan on puoli ruokaa.
Mikäli joku on joka päivä humalassa, niin hän on alkoholisti. Alkoholistin lähipiiri sairastuu aivan varmasti itsekin, niin sinä kuin lapsesikin.
Haluatko itse alkoholisoitua tai masentua niin pahasti, että joudut hoitoon. Erittäin tyypillistä alkoholisille, että kehottaa hakemaan uuden, joka kestää. Silloin on syy olla juovuksissa ja samalla hirveää kerjäämistä, sääli minua.
Ellei mies heti myönnä alkoholiongelmaa ja hae apua, niin juokse karkuun nopeasti.
Mököttävän miehen kanssa tulee toimeen, mutta ei alkoholistin. Mököttäminen nimittäin johtuu juomisesta.
Hae itsellesi rakastava ja aikuinen mies sekä hellä
isäpuoli lapsellesi.Tuhlaat vain aikaa sietäessäsi
mököttävää humalaista miestä.Irrottautuminen on aina
vaikeaa jos alat kuvitella hänen muuttuvan itsekseen
Alkoholi on hänen pakokeinonsa ja se tulee käsitellä
jossain muualla kuin kotona.Hanki itsellesi ja lap-
sellesi hyvä elämä!
>>Onko mies keskenkasvuinen lapsi ? Auttakaa mua että mitä tehdä ! >>
On selvästikin keskenkasvuinen kakara eikä mikään mies ollenkaan, ja lisäksi vakavasti alkoholiongelmainen.
Miksi ylipäänsä olet moisen retkun riesaksesi ottanut? Sanoit että olette uusioperhe -- siis hänkö ei edes ole lapsesi isä?
Miksi ihmeessä kuvittelet, että sinun "kuuluisi" tuollaista katsella kotonasi hetkeäkään? Oliko omassa lapsuudenkodissasi samanlaista, ja luulet että tuollainen on normaalia?
Että mitäkö tehdä. No siinähän ei pitäisi olla mitään epäselvää. Lemppaat jätkän tietysti pihalle aikailematta, tai lähdet itse, riippuen kumman kämpässä asutte. Eihän tuommoisesta elämisestä voi koskaan tulla yhtään mitään.
Ja tosiaan ei uuttakaan miestä kannata heti ottaa. Elele hetki lapsesi kanssa kahdestaan.