Yksi asia, joka ei lakkaa ihmetyttämästä minua on se, miten naiset jaksavat ns. kämistä tasa-arvosta. Tarkoittaa sitä, että kaikkialla, lehdissä, mediassa, tai vaikka torikeskusteluissa naiset valittavat miehille siitä oletetusta tasa-arvon puutteestaan.
Mitä hittoa niillä puheilla ajetaan takaa? Sitäkö että tilanne parantuu sillä kun tarpeeksi valitetaan ja kämistään asioista? Ei se niin mene.
Jos tuntee olevansa jossain määrin vajaavaltainen muihin ihmisiin nähden, niin kautta aikain on ollut tapana että sisuunnutaan ja otetaan se puuttuva osa valtaa itselle. Tai sitten hyväksytään sen puute.
Onko se nyt sellainen ajatuskuvio, että kun tarpeeksi valitetaan, niin loppujen lopuksi valituksen kohde tajuaa itse antaa sen puuttuvan osan valtaa valittajalle?
Jos tällä tapaa saa itselle oikeuksia tai valtaa, niin onko se oikeaa oikeutta tai valtaa? Ei ole! Vain ne oikeudet ja valta, joka on otettu on oikeaa valtaa, muu on annettua. Ja se mikä on annettu, sen voi ottaa myös takaisin helposti.
Ainoastaan sen valtaa kunnioitetaan ja sitä oikeutta kunnioitetaan, mikä on itse otettua. Ei tarvitse kummoisiakaan psykologian opintoja että tuon tajuaa.
Joten naiset, yhdistykää, tehkää keskenänne selväksi mitä haluatte ja toimikaa sen mukaan. Jos naisten euro on 80 senttiä, niin luuletteko että se asia korjaantuu sillä että siitä toitotetaan jä kämistään miehille? Vai pitäisikö itse tehdä asialle jotain? Ja sama muissakin tasa-arvo -asioissa.
Mitä hittoa niillä puheilla ajetaan takaa? Sitäkö että tilanne parantuu sillä kun tarpeeksi valitetaan ja kämistään asioista? Ei se niin mene.
Jos tuntee olevansa jossain määrin vajaavaltainen muihin ihmisiin nähden, niin kautta aikain on ollut tapana että sisuunnutaan ja otetaan se puuttuva osa valtaa itselle. Tai sitten hyväksytään sen puute.
Onko se nyt sellainen ajatuskuvio, että kun tarpeeksi valitetaan, niin loppujen lopuksi valituksen kohde tajuaa itse antaa sen puuttuvan osan valtaa valittajalle?
Jos tällä tapaa saa itselle oikeuksia tai valtaa, niin onko se oikeaa oikeutta tai valtaa? Ei ole! Vain ne oikeudet ja valta, joka on otettu on oikeaa valtaa, muu on annettua. Ja se mikä on annettu, sen voi ottaa myös takaisin helposti.
Ainoastaan sen valtaa kunnioitetaan ja sitä oikeutta kunnioitetaan, mikä on itse otettua. Ei tarvitse kummoisiakaan psykologian opintoja että tuon tajuaa.
Joten naiset, yhdistykää, tehkää keskenänne selväksi mitä haluatte ja toimikaa sen mukaan. Jos naisten euro on 80 senttiä, niin luuletteko että se asia korjaantuu sillä että siitä toitotetaan jä kämistään miehille? Vai pitäisikö itse tehdä asialle jotain? Ja sama muissakin tasa-arvo -asioissa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Velvoittava lainsäädäntö on ainut mikä auttaa.
Eli kyllä edistystä on tapahtunut työelämän tasa-arvossa, mutta vielä on töitä tehtävänä.
Sovinisteilla on otteen menettämisen pelko, siitä tuo joidenkin miesten marina. Saavutetuista eduista luopuminen ei varmastikaan ole helppoa.
valta tosiaankin OTETAAN, sitä ei anneta. MUTTA tämä koskee vain naisia. Miehiä nostetaan kaikenlaisiin asemiin, nainen joutuu itse raivaamaan tiensä huipulle.
Naiset eivät pelkästään 'kämise' tasa-arvosta koko ajan, he saavat myös paljon aikaan. Nainen onkin tosi vahvoilla tällä hetkellä. Ilmaiseksi ei mitään ole saatu.
Nyt yrität viestittää muille, että nainen saisi valituksella asiansa läpi. Ehei, ei se niin mene. Kuten jo totesin: valta otetaan, sitä ei anneta (-paitsi miehille). Joten lopeta itse tuo kämiseminen.
että valittmalla saa mitään läpi. Minun pointtini nimenomaan oli se että valta, asemat ja oikeudet otetaan. Niitä ei anneta. Se oli itseasiassa johtoajatukseni asiassa.
Toki toisten perusteellisia ja hyviä argumentteja pitää kuunnella ja olla sillä tavalla inhimillinen että tunnistaa jos omassa käytöksessä on korjaamisen varaa, mutta ei voi jäädä siihen lapsen uskoon, että kun ongelma on tuotu julkiseen tietoisuuteen, niin se poistuu.
On minusta aivan luonnollista kehitystä ja hyvä niin, että naiset ovat ihan omilla teoillaan alkaneet saada sitä valtaa mikä heiltä puuttuu. Minulla ei ole muuta kuin syvää respektiä naisia kohtaan, jotka ottavat sen tilan, vallan ja oikeudet itselleen. Ottavat omilla teoillaan, substanssillaan, puhellaan ja niin edelleen.
Todella kunnioitettavia, kumartelemattomia naisia tulee nyt yhteisestä mediatodellisuudestamme mieleen ainakin kaksi; Kaarina Hazard ja Sofi Oksanen. Ja miksi valitsin nämä kaksi? Miljoonittain olisi muitakin. No muun muassa siksi, että nämä kaksi eivät esimerkiksi omalla ulkonäöllään yritä miellyttää miehistä katsetta. Heissä on erittäin vahva substanssi.
No, menin nyt ruotimaan ulkonäköä, mikä on ehkä väärä lähtökohta, sekä hyvässä että pahassa.
Mutta se, mitä tarkoitin on että pidän erittäin paljon siitä että naiset alkavat ottaa sen mikä heille kuuluu. Se onkin ainoa tapa saavuttaa oikeasti jotain.
Jep, se on totta, että myös naiset ovat ihan itse vastuussa siitä, miten heitä kohdellaan, siksi he myös ovat alkaneet kämisemään. Ennen kun he tyytyivät vaan olemaan hiljaa ja mielyttämään, ja yrittivät olla kilttejä, mitään ei tapahtunut, arvostus ei lisääntynyt ja mahdollisuudet poljettiin.
Kyllä, minä vaihdan itse renkaat autoon, ansaitsen elantoni itse, ja teen töitä miesvaltaisilla alalla. Minä en taatusti ole ainakaan vajavainen joka jätkään verrattuna, ikävä kyllä se ei ole vaan kovinkaan arvostettua välttämättä...
En ole sokea, enkä huonomuistinen. Minulle tarjotaan hyvin, hyvin helposti, huonompaa palkkaa, yksinkertaisempia töitä, miehet eivät ota tosissaan ja joka paikassa joudun todistelemaan ammattitaitoani ja kykeneväisyyttäni. Minut myös jätetään palkkaamatta, sen takia että olen nainen. Että se, että vain tekee ei riitä. Tarvii myös puhua ääneen. Tässä kohtaa vituttaa se, ettei naiset puhu ääneen. Muitakin on, koska tunnen, mutta ollaan hiljaa. Mutta ei jaksa aina tapellakaan.
Oletettua ei ole tasa-arvon puute. Minulla on ollut enimmäkseen pätkätöitä ja tappelu niistäkin, kun miespuoliset luokkatoverit ovat saaneet töitä helpostikin, tosin: kyllähän vaikeudet kohtaavat osaa heistäkin. Jos lama koittaa, arvaa kuka potkitaan ensimmäisenä pois? Siinäkään kohtaa ei ole tasa-arvoa, ei siis myöskään miehille: pätkätyön tekijöitä tarvitaan, mutta heillä ei ole mitään turvaa, ei lomaa, ei oikeuksia. Enemmistö heistä on naisia. Mutta siitäkään ei saa kämistä, vaikka se koskee myös osaa miehistä.
Arvostusta... Hmm...Vaikka "ootsä nyt parempi kun se..." on muka kehu, kun puhutaan, että sä olet parempi sittenkin, kun paikan heikoin miespuolinen työntekijä... ja sä voit tehdä töitä vaikka kuinka paljon, mutta aina löytyy joku, ketä arvostetaan enemmän,-ja se on mies. Eli kyllä äärimmäisen hyvä, ahkera ja älykäs nainen yhden heikkolahjaisen miehen korvaa... Arvostusta?!
Mutta kyllä, myös miesten pitää tajuta asia. On ihan turhaa istua päättävän pöydän takana, tuijottaa mua monttu auki ja todeta, ettei mun näköistä naista voi palkata, kun "miehet menee sekaisin", ja olettaa, että mä a) pidän miehiä selväjärkisinä tai b) asioihin ylipäätään järjellä suhtautuvina. Ai että mä en sitten olekaan ihminen, työn tekijä siinä, missä muutkin? No?
On ihan turhaa leuhkia, miten muijat kuuluu kotiin äideiksi ja itkeä sitten eron tullessa isä oikeuksista ja tasa-arvosta, kun se ei toteudu sitten huoltajuus kiistoissakaan.
Turha myöskään valittaa, kun miehelle kaikki kaatuu päälle, yksin joutuu elättämään ja seurustelussa voittaa aina komeimmat, vahvimmat ja ne kenellä on paras työpaikka.
Nämä on karrikoituja esimerkkejä, tietenkin, mutta tasa-arvo koskee kyllä kaikkia.
No, joo, mutta miksei naiset sitten yhdisty enemmän. No, siksi että kun sä alat näistä asioista puhumaan, asioita vaatimaan ja pidät puolesi sä oletkin hirviö-feministi-lesbo. Kun sä sanot, että nyt -tana riittää, ja sä joko kunnioitat tai itket ja kunnioitat, ja mulle on ihan sama kumpi toteutuu, niin kaikki miehet ei sitä kestä eikä siitä tykkää. Kun sä sanot, että palkkapyyntö olikin vaatimus, voi olla, että sut vaihdetaan mieheen. Jolle tietenkin maksetaankin enemmän jo lähtökohtasesti, mutta onhan se sentään mies. Näinkin on käynyt.
No joo, ja sitten pitäis olla naisellinen, kiva ja kiltti, kaunis, kykenevä, seksikäs, ahkera, osaava, koulutettu, ansaita palkkansa, olla äiti, vaimo, ei saa uhata miestä, mutta pitää pitää puolensa, ei saa ärsyttää, mutta oma vika jos ei osaa vaatia, pitää tehdä kaikkia töitä, vaikkei niistä saisikaan kun hatullisen paskaa, pitää ymmärtää, olla, hoitaa, tehdä...
Joopa joo. Ei mikään ole niin yksinkertaista. Kuten te miehet varmaan hyvin tiedätte???
Kysymys takaisin: miksi ei saisi puhua, ketä se vahingoittaa? Olla eri mieltä, keskustella asioista, miksi ei saisi olla pottuuntunut ja ilmaista sitä? Teettehän te miehetkin niin.
toisinaan, mutta jos sen valituksen idea on siinä että kun kämisee, niin sitten miehet vain antavat naiselle kaiken.
Ei onnistu niin. Valitus on vain valitusta.
Ja vituttaa lukea sitä samaa valitusta esmierkiksi melkein päivittäin lehdistä ja kuulla mediasta. Vali vali vali.