Olemme mme asuneet nyt avomieheni kanssa yhdessä pari vuotta, ennen sitä seurusteluamme on kestänyt 4 vuotta. Rasittavaa aikaa on nää joulut...
Jo seurusteluaikona olisi ollut kiva viettää joulu yhdessä, mutta tämäpä ei sopinut miehelleni. Munun perheeni ja sukulaiseni on yleensä joulun ulkomailla ja minä olen sitten viettänyt näitä yksinäisiä jouluja yksin suomessa, kun en ole esim. työni puolesta voinut lähteä heidän mukaan ulkomaille.
Seurusteluaikoina hän sanoi, että ei voi siksi olla joulua minun kanssa koska hänen vanhempansa oli kerinnyt pyytämään hänet jo edellisellä viikolla jouluksi kotiin. Noh, minä tietysti siinä sitten tein samantien "varauksen" seuraavalle joululle. Noh, taas oli hyvä selitys seuraavanakin jouluna, miksi ei voi olla minun seurassa.
Nyt näin kahtena viimeisenä jouluna olemme olleet hänen vanhempiensa luona, kun en nyt halua ihan yksinkään olla kotona.
Ok, yhteisen joulun vietossa ollaan siis edistytty, mutta seuraava "ongelma" on lahjat.
Minlle hän ostaa aina jotain ihan kamalaa, tai jotain semmoista mistä olen puolivahingossa maininnut joskus, siis jotain semmosta mitä en edes halua, mutta hän on sen niin tulkinnut, että olisi minulle mieluinen lahj (olen kyllä tehnyt hänelle hyvinkin selväksi mitä haluan ja mitä en, mutta siitä huolimatta sama homma joka joulu). Siskoilleen ja vanhemmilleen hän ostaa kasapäin lahjoja rahaa säästämättä ja ei edes kerro minulle, että on niitä ostanut. Hyvä ettei ole itku tullut aattona, kun on lahjoja avattu ja heidän paketeistaan on paljastunut vaikka mitä kivaa, mikä olisi minullekkin kelvannut ja sitten kun selviää vielä, että kaikki on mieheni ostamia....
Tää nyt varmaan kuulostaa kauheelta turhanpäiväiseltä ruikutukselta, mutta on kumminkin minulle tärkeä asia.
Taidan tänä jouluna häippästä sukulaisten kanssa espanjaan hänelle mitään kertomatta.
Olenko ainoa jota nää joulunvietot rasittaa...?
Jo seurusteluaikona olisi ollut kiva viettää joulu yhdessä, mutta tämäpä ei sopinut miehelleni. Munun perheeni ja sukulaiseni on yleensä joulun ulkomailla ja minä olen sitten viettänyt näitä yksinäisiä jouluja yksin suomessa, kun en ole esim. työni puolesta voinut lähteä heidän mukaan ulkomaille.
Seurusteluaikoina hän sanoi, että ei voi siksi olla joulua minun kanssa koska hänen vanhempansa oli kerinnyt pyytämään hänet jo edellisellä viikolla jouluksi kotiin. Noh, minä tietysti siinä sitten tein samantien "varauksen" seuraavalle joululle. Noh, taas oli hyvä selitys seuraavanakin jouluna, miksi ei voi olla minun seurassa.
Nyt näin kahtena viimeisenä jouluna olemme olleet hänen vanhempiensa luona, kun en nyt halua ihan yksinkään olla kotona.
Ok, yhteisen joulun vietossa ollaan siis edistytty, mutta seuraava "ongelma" on lahjat.
Minlle hän ostaa aina jotain ihan kamalaa, tai jotain semmoista mistä olen puolivahingossa maininnut joskus, siis jotain semmosta mitä en edes halua, mutta hän on sen niin tulkinnut, että olisi minulle mieluinen lahj (olen kyllä tehnyt hänelle hyvinkin selväksi mitä haluan ja mitä en, mutta siitä huolimatta sama homma joka joulu). Siskoilleen ja vanhemmilleen hän ostaa kasapäin lahjoja rahaa säästämättä ja ei edes kerro minulle, että on niitä ostanut. Hyvä ettei ole itku tullut aattona, kun on lahjoja avattu ja heidän paketeistaan on paljastunut vaikka mitä kivaa, mikä olisi minullekkin kelvannut ja sitten kun selviää vielä, että kaikki on mieheni ostamia....
Tää nyt varmaan kuulostaa kauheelta turhanpäiväiseltä ruikutukselta, mutta on kumminkin minulle tärkeä asia.
Taidan tänä jouluna häippästä sukulaisten kanssa espanjaan hänelle mitään kertomatta.
Olenko ainoa jota nää joulunvietot rasittaa...?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Meillä on ollut tuo sama ongelma jo kolme joulua, mitä olemme samankato alla asuneet.
Miehen vanhemmat asuvat Tampereella ja sinne on aina päästävä, minä olen joka kerta lähtenyt mukaan, koska olen halunnut viettään joulun yhdessä. No nyt tänä "neljäntenä" jouluna taas pitäisi mennä. Mutta minä en lähde. Jos kerran mies ei voi yhtenäkään jouluna tehdä kompromissia ja vietää sitä minu vanhempieni luona, antaa tämän joulun juhlan olla, kun ei kelpaa niin mitäpä minäkään miellytän ku en sa vastakaikua.
Tuosta lahjajutussa on myös samankaltaisia ongelmia.. Viima vuonna haaveilin punaisesta lämpöisestä Nalle Puh pyjamasta kun kotimme on niin vilpoinen talvisin, ja en tarkene talvisin nukkuun vähillä vaatteilla. Niin tämäpä meni ja osti kamalan paskanruskean satiinimekon! Niin ja äitilleni osti sen suloisen pöytäliinan kaupasta mitä olin jo moneen otteeseen ihaillut! Ja siskoni sai korvakorut, samoin minun ihailemat..
On se kumma ku naiselle on muka niin vaikea ostaa lahjaa ja minä aina sanon ja kerron mitkä ivat kauniita ja sanon että tällaiset, niin eiköhän hän osta minulle "yllätyksen" ja sukulaisille nuo minut haaveilemat jutut!
Ristiriitaista.. Ja siiten valitetaan taas joulun jälkeen että ku mulle ei kelpaa mikään..
olettepa te materialisteja. teidän puheista päätellen teillä on kuitenkin rauhallinen joulu. ajatelkaa niin lapsia ja esim. äitejä jotka joutuat joulunakin elämään perhehelvetin keskellä, kun esim. isä juo ja rupeaa sitten riehumaan ja sitten sitä ollaankin jo turva kodissa viettämässä joulua ja täällä pohjoisessa päin ei edes joka paikkakunnalla ole turvakotia, niin että ajatelkaa minne ne sitten joutuvat. olen ns. entisen alkoholistin puoliso ja sillon kun mieheni ryyppäsi paljon niin minulla ei olllut mitään muuta joululahja toivetta hänelle kuin se että "älä ryyppää jouluna". nyt olen maailman onnellisin nainen kun minulle on tulossa ensimmäinen joulu jolloin hän ei ryyppää. olemme olleet 6vuotta yhdessä ja meillä on kaksi lasta.
Ensiksi: onneksi olkoon ja iloista joulua sinulle nimim. nyt onnellinen. olen iloinen sinun, miehesi ja lastesi puolesta.
Toiseksi: Vaikka mulle joulu on yleensä ollut enemmän tai vähemmän kivaa aikaa ja seuraavasta näyttää jopa tulevan tähänastisista paras, niin en helvetti ole niin pumpulissa kasvanut kiittämättömyyden ja itsekkyyden huipentuma kuin nämä valittajaprimadonnat. voi helvetti! täysin käsittämätöntä...
kolmanneksi: lahjojen ostamisissa vaimot ja tyttöystävät on ihan yhtä huonoja kuin miehet. suurin osa tämänkin maan perheenisistä ja aviomiehistä taatusti pettyvät kun ainainen lahja on joku vaimon valitsema ikuinen kravatti, tai partavesi josta vaimo tykkää tai vaimon mielestä kehittävä kirja. vaimojen ikuinen taipumus tuntuu olevan antaa joku käytös-, pukeutumis- tai parisuhdevinkki joululahjaksi. nää arjen sankarit nielevät pettymyksensä silmän räpäyksessä ja antavat vaimoilleen kiitollisen hymyn ja suukon otsalle. menkää välillä myös itseenne ja miettikää onko oma lahjanne todella se mikä miehenne varmasti toivoisi!
neljänneksi: kuten yllä sanoin vaimoista niin miehetkin ostavat mitä sattuu. opetus on se, ettei täällä kukaan omaa telepaattisia kykyjä. joillain onnistuu vinkkien keruu pitkin vuotta, mut monella ei ja se on ymmärrettävää. sanokaa suoraan mitä haluatte lahjaksi, jos ei muuten tunnu onnistuvan, sanokaa edes laji. kirja, vaate, cd, dvd, hajuvesi, partavesi...
viidenneksi ja viimeiseksi: jouluna on tärkeintä läheisyys ja rakkaus ja itsekkyyden pitäis olla nollissa. kuten kaikki tiedetään rakkaudessa on hankala olla epäitsekäs mutta yritetään yksi päivä? osoittakaa ja vaatikaa rakkautta ja läheisyyttä, syöttäkää vaikka välillä toisillenne niitä kinkunpaloja, pussailkaa, halitkaa, silittäkää toistenne päätä.
EN HALUA SYYLLISTÄÄ MUTTA:
miettikää niitä joilla on yksinäinen joulu tai puoliso töissä ulkomailla tai puoliso juoppoakka tai renttu, joka jouluna istuu baarissa tai pahoinpitelijä joka sulkee muijan aatoks vessaan ja kakarat olkkariin tai ampuu itsensä tai joilla koti on palanut tai näkee nälkää tai piikittää itteensä tai mitä ikinä.
antakaa ropo pelastusarmeijalle tai nälkäkeräykselle, laittakaa kortti ees yksinäiselle ja olkaa kiitollisia miehillenne ja vaimoillenne jotka on kunnolla paikalla ja jotka ostaa teille lahjoja ja rakastaa teitä ja teidän lapsianne!
Tuo ei voi olla totta?
No meillä menee niin että mies käy aamupäivällä anoppilassa ennen töihin menoa,lähden mukaan tai en. Poikamme jää sinne pariksi tunniksi. Minä käyn sitten isän luona sillä aikaa. Sitten muutaman tunnin päästä kotiin pojan kanssa jonka haen...
Nyt miehelläni on työpäivä että jäädään odottelemaan miestä kotiin ja saunaa lämmitetään. Mässätään,saunotaan,pelaillaan ja otetaan kavereita vastaan(sinkkuja enimmäkseen) niinkuin joka vuosi kaikki on tervetulleita jos ei humalassa ole ja tapetaan aikaa niin kauan kun jaksetaan. Isäntä nyt sitten pikkuglögeissä vieraiden kanssa,kuuluu asiaan.
Lahjoista sovittiin sen verran että ei osteta tänä vuonna toisillemme mitään,siis minä ja mieheni. Pojalle tietysti ostetaan meidänkin edestä ja sillä on jännää kun mummulassa saa lahjoja ja sitten vielä illalla kotona.
Minä en oikein joulusta perusta enkä oikein mistään juhlista,samanlaisia päiviä kuin muutkin.
Hauskahan se sinänsä on katsella pojan ilmeitä kun avaa paketteja ja muutenkin rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto.
Jotkut vaan niin yliampuvat tällaisia juhlapyhiä ja en tahdo ymmärtää? Onneksi mieheni ymmärtää minua että minä nyt olen vaan tällainen enkä muuksi muutu.
Rauhallista joulunodotusta kaikille ja lopettakaa tuo turha vouhotus...
Mä en ymmärrä tällaisia "aikuisia" ihmisiä, jotka valittaa lahjoistaan. Eikö tuollainen kuulu sinne lapsuuteen. Eihän ne lahjat nyt enää niin paljoa edes merkkaa kuin ennen, ajatus on tärkein.
Miksi pitää olla kateellinen toisten saamista lahjoista? Ehkä se "paskanruskea" satiini mekko onkin miehesi mielestä seksikäs toffeen värinen mekko? Eikö mies yleensä osta sellaisia alus/yöasuja naiselleen jota pitää itse seksikkäänä ja jossa haluaa naisensa nähdä? Vai olenko täysin väärässä? Älkää viitsikö marmattaa turhasta.
Tärkeintä on, että saa olla yhdessä rakkaittensa kanssa, käydä joulusaunassa, syödä tuhti kinkkuateria katsella jouluohjelmia tv:stä (Lumiukko on EHDOTON!) ja tietty parasta on nähdä kuinka PIENET LAPSET jännittää ja odottaa jolupukin tuloa ja kuinka pienet kädet repii lahjakäärettä auki ja silmät loistaa onnesta kun lahja on vihdoin siinä esillä. Siitä tulvii mieleen hyviä muistoja omasta lapsuudesta. Lasten julahan tämä on aina ollutkin.
Itse en välitä enää mitä paketista tulee. Tärkeintä on se että rakkaat muistavat vaikka vain pelkällä kortilla.
Mukavaa joulun odotusta.
kommentoikaa