Olen ollut 25 vuotta naimisissa.Suhteessa ei ole ollut minkäänlaista fyysistä puolta 10 vuoteen eli vähintään niin kauan olen vilkuillut muita. Viime pikkujouluissa päädyin suutelemaan 5 vuotta nuoremman, eronneen pomoni kanssa josta olin kyllä ollut kiinnostunut aikaisemminkin. Juhlien jälkeen hän pyysi treffeille mutta jänistin. Parin kuukauden kuluttua laitoin hänelle tekstarin matkalta jossa annoin ymmärtää että olin ajatellut häntä. Sain kivoja viestejä jossa hän antoi ymmärtää että oli kiinnostunut minusta. Kun palasin töihin sain taas sähköpostia ja tällä kertaa suostuin treffeille. Käytiin ensin vain ulkona mutta seuraavalla kerralla kävin hänen kotonaan ja päädyttiin tietysti sänkyyn. Sen jälkeen on ollut yhdet toiset, samanalaiset treffit. Tapaamisten välillä tekstaillaan silloin tällöin. Töissä kaksi henkilöä tietävät suhteestamme ja olemme todella varovaisia etteivät muut saa tietää. Ongelma on se että hänellä on kaksi lasta joista hän huolehtii lähes yksin. Eli voidaan tavata todella harvoin ja ikävä syö energiaani pahasti. Hän haluaa tavata, muttei sitoutua mihinkään. Mies on erittäin kiltti ja rehellinen, ei todellakaan mikään roisto joka yrittää huijata saadakseen seksiä. Kannattaako tällaista suhdetta jatkaa? Olen erittäin rakastunut mutta niin väsynyt tähän tilanteeseen. Oman avioliiton pelastamismahdollisuudet ovat nolla!
pyydän vastauksia AIKUISILTA
pomoon rakastunut
10884
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
kakkonen on se, jonka kanssa vaan on"
Älä lohduttele itseäsi. Kakkonen valtaa ajatukset ja tunteet, ykkönen on se, jonka kanssa vaan ollaan -kuten hyvin tiedät.
Mutta alkuperäiselle: oletko noin hölmö ja naiivi oikeasti, että uskot tuon hölyn pölyn kiltteydestä jne.? Herää!!! Tuotahan miehet (miksei naisetkin) juuri käyttävät: ... olen kiltti perheellinen, tunteellinen, hyvätapainen, en sellainen kuin muut, olen uskollinen, en petä, olen rehellinen, en ymmärrä miten jotkut voivat...., jne. jne.,
nämä ovat niitä pahimpia -usko pois sinisilmäinen ihminen!
Hei jotain luottoa sentään pitää ihmisiin olla. Eihän elämässä voi koskaan muuten saavuttaa yhtään mitään jos epäilee kaikkea. Tämä "hölynpöly" voi olla sittenkin totta. Nuo "kaikki miehet" ylesitykset on suurinta roskaa mitä suustaan voi suoltaa.
Tutustuminen voi olla pitkä prosessi, mutta kyllä se kannattaa niin näet sen toisen todellisen luonteen jos se nyt siitä mihinkään edes muuttuu. Täydessä nolla-suhteessa ei kenenkään kanssa kannata elää jos mitään toivoa ei sen muuttumisesta ole.
Olen tuntenut hänet 10 vuotta ennen suhteen aloittamista joten voin rehellisesti sanoa että uskon ja luontan.
puolustelemaan: jos suhde on noin kauan jatkunut ilman, että se on johtanut mihinkään muuhun kuin iän ikuisiin lupauksiin tai niihin verrattaviin, niin, eiköhän jossain ole jotain vikaa? Äläkä ala selittämään, että vika on "ymmärtämättömässä" naisessa, joka ei ymmärrä/tai ymmärtää, että miehellä on sairas vaimo, jota ei voi jättää, tai lapset tms.
Älä viitsi, älä enää...
wooot?
hyväuskoinen.
suhde kävisi mulle just hyvin.
Eriasia on sitten, jos haluat muuta kuin voit saada. Mieshän ei halua sitoutua. Jos kestät ja ymmärrät sen, niin jatka. Jos et, älä jatka.
minkä ikäinen ja näköinen pomosi on ja minkä ikäiset lapset hänella on?
Tuskin sentään mutta 42, 13, 7.