avioero on ollut jo puheenaiheena jo kuukausia, mutta vaimo ei millään halua, ja mulle se taas on elinehto. Eli siihen ymmärtääkseni menee jotain puoli vuotta voimaanastumiseen, jos vaimo ei halua avioeroa. Pelkään vain tulee mutkia matkaan jotka vetävät kesken ulkomaissa työskentelyn takaisin suomeen, jos avioliitto ei ole rauennut. Töihin pitäisi kuitenkin lähteä takaisin. Pelkään siis, että kostonhimoinen vaimo saa muodollisen avioliiton turvin laitettua kiviä rattaisiin, saa tärveltyä mun työsuhteen ulkomailla toistamiseen, tää työ merkkaa mulle tosi paljon enkä voi missään nimessä vaarantaa mainettani yhtiössä, koska haluan tehdä juuri tätä työtä lopun ikääni tässä yhtiössä. Ja jos me ollaan vielä avioliitossa tai avioero prosessi on vasta käynnissä, niin pelkään että voi tulla jotain tilanteita joiden mukaan laki pakottaa mut tuleen suomeen kesken työsopimuksen. Onko siis todella varminta että odottaa sen puoli vuotta suomessa.
avioliiton
velvoitteet
311594
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
avioerossa voi hoitaa käyttäen apuna asiamiestä/lakimiestä. Tosin se maksaa, mutta niin maksaa matkustaminenkin. Parempi tietsti lienee, jos odottelee eroa Suomessa.
Tuo puoli vuotta vähintään menee joka tapauksessa, halusi se toinen osapuoli eroa tai ei. Yksin siis voi eroa hakea, niin ekaa kuin tokaakin vaihetta. Yksin haettaessa käräjäoikeus lähettää postitse sille toiselle saantitodistuksen, joka pitää palauttaa allekirjoitettuna määräpäivään mennessä - tai muuten lähtee vouti perään. Näin siis sekä ykkös- että kakkosvaiheen erohakemuksissa.
Hankalaksi käymällä eroa voi pitkittää, mutta haastemies kyllä kaivaa vastahankaisimmankin esille, eli siinä suhteessa ero on varma ratkaisu joka tapauksessa.
Ja erilleen voi muuttaa ihan riippumatta siitä, onko avioeroa haettu. Senkun muuttaa vaan.
Tärkeätä on kuitenkin laittaa se ykkösvaiheen eropaperi käräjäoikeuteen, siihen päivämäärään liittyy moni erityisesti taloudellinen asia.
Enkä tiedä miksi ihmessä harkinta-ajalla (6-12kk) voi kukaan avioliiton perusteella vaatia ketään tulemaan tai menemään yhtään mihinkään....?
vaikkakin lienee juuri niinkuin sanoit. Sillä on nimittäin älykkyysosamäärä oliko se nyt 3 pistettä vaille täydestä ja se todella vihaa mua ja haluaa kostaa. Ja mä en kerta kaikkiaan voi vaarantaa työtäni toistamiseen, en edes sillä että työnantaja joutuu lähettään mut lakisääteiselle vapaalle. Toisaalta mitä kauemmin odotan ennen kuin haen tähän työhön toistamiseen, sitä heikommaksi käy mahdollisuudet saada se uudestaan, kun ajatellaan lyhyen työsuhteen perusteella taitojen unohtuvan. Eikä olis varaa odotella puolta vuotta suomessa toimettomana, ja heikosti saan töitä täältä kokemuksen mukaan.
kiitti
Mikä on pahinta, mitä tuleva ex-vaimosi voi tehdä?
se on masentunut, ja voi sinänsä olla valmis tekemään mitä tahansa, esim. lavastamaan mut syylliseksi rikokseen.
Voihan sitä rikokseen lavastamista tietty yrittää, mutta iso riski siinä on että kärähtää ihan itse.
Ja jos onnistuisikin aikeissaan, niin mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaisi...?
että kun kerran uhkasi mustamaalata mut tavalla toi toisella niin että työpaikka ei enää uudestaan huoli, niin se saattoi olla ihan vain bluffia, hetkellinen tunnereaktio. Jos kysyisin uudestaan, varmaankiin se sanoisi vain että en päästä sinne töihin. Ei ehkä peruisi uhkaustaan, vaikka ei sitä koskaan toteuttaisikaan jos menisin. En osaa sanoa, pelkään vaan vakavasti masentuneen ihmisen mielenjuoksua
kyllähän sitä joskus onnistuneestikin on tapahtunut ihmiskunnan historiassa. Pirun nokkela on. Mulla on kyllä täysin puhtaat paperit eikä komerossakaan mitään ole
Voihan tuo toteutaa bluffinsa, mutta työnantaja varmaan haluaa kuulla sinunkin näkemyksen ennenkuin tekee mitään.
ei se vihainen ollut kun viime kerralla kesken vilkkaimman työkauden otin ite loparit perhesyistä. Sanoin että en todellakaan haluaisi lähteä, mutta tilanne on paha ja näytin aidosti huolestuneelta niitten kiireisestä työtilanteesta ja jäinkin viikoksi vielä sen jälkeen kuin olisi lakisääteisesti ollut pakko. Se oli vaan kun vaimo voi todella huonosti kun olin koko ajan töissä. Tällä kertaa en kyllä lähde
Onko teillä yhteisiä lapsia?
Jos on, kannattaa pysyä kotimaan kamaralla harkinta-aika.
Jossei ole, en oikein ymmärrä, miten vaimosi voisi haittaa tehdä täällä päässä..? Kas kun eihän se ole selvää, että puolen vuoden harkinta-aika aina päätyy lopulliseen eroon... Jos vaimosi on hankala, voithan olla itse ns laskelmoiva paskiainen takaisin, ja antaa ymmärtää, ettet ole vakuuttunut siitä, tulisiko teidän lopulta erota... Sillähän sinä aikaa ostaisit olla rauhassa ulkomailla duunissa..? Ilkeä temppu, mutta tilanne taitaa olla suht tulehtunut välillänne. Olisiko mahdollista, että infoaisit työnantajaasi tilanteesta - näin tavallaan ennaltaehkäisisit vaimosi mahdolliset mustamaalausyritykset..? Laki ei sinua pakota Suomeen tulemaan harkinta-aikana - mutta ehkä sitten, kun harkinta-aika on täynnä ja ero mahdollinen, olisi parempi olla hoitamassa asiat loppuun paikan päällä.
Muuten tuo puoli vuotta on muuten se minimiaika saada avioero, halusi puoliso sitä tai ei.
ei ole lapsia, se tästä nyt vielä puuttuisikin
työsopimus pitäisi allekirjoittaa vähintään vuodeksi tai ei pääse töihin. Ehkä ei auta muu kuin odotella suomessa, mutta kovin ankeaa se tulee olemaan. Uskaltanen kuitenkin mennä, jos saisin työni ulkomailla 6kk
Rohkeasti vaan nimi työsoppariin ja kohti uutta elämää!
Jos nyt lähdet kiristykseen, niin sitä leikkiä joudut leikkimään lopun elämäsi. Anna pirulle pikkusormesi, niin....
masentavaa se olisikin minun istuskella puoli vuotta pahat kokemukset taustalla ja kärsivällisesti odotella elämän alkua.
eli vähän alle 6 kk sopimukset OK, mutta ei pidemmät, niinkö?
mieleen, että etköhän sinä voi sen vuoden sopparinkin tehdä... Kas kun sen puolen vuoden harkinta-ajan jälkeen sinulla on toinen puoli vuotta aikaa saattaa ero voimaan. Ei edellytä sinua henk koht paikalla olemaan, jos vain pystyt hoitamaan asiat esim asianajajan välityksellä... Tässä vaiheessa = ennen kuin lähdet ulkomaille, kannattaisi varmaan miettiä valmiiksi osituskseen liittyvät asiat niin, ettei niistä tarvitse erikseen neuvotella sitten eron tultua voimaan. Tiesit kai, että ositusperuste muodostuu jo eron 1-vaiheen vireilletulohetkellä? Eli vaimosi ei siinäkään kohtaa pysty heittelemään kapuloita rattaisiin sinun ulkomailla ollessasi - jos nimittäin alkaa "hukkailla" yhteistä omaisuuttanne sillä välin, on asiasta vastuussa sinulle.
Jos olisin sinun tilallasi, laittaisin just huomispäivänä 1-vaiheen paperin eteenpäin, ja sitten selvittäisin ennen työsopparin allekirjoittamista, miten voin hoitaa prosessin loppuun "etänä" = esim asianajajan välityksellä.
Käräjäoikeudelle rittää jopa sähköpostilla toimitettu erohakemus. Postilla toimitettu ainakin kelpaa.
Ositusprosessin läpivienti kyllä vaatii todnäk läsnäoloa, mutta hyvän juristin avulla sekin hoituu. Mutta jos ei ole merkittävää omaisuutta, niin äkkiä pääsee helpommalla kun antaa exän pitää tuhkatkin pesästä.
en viittis hankkia, velottaa jotain 100€ tunnilta, kun minä poika tienaan jotain 5€ nettoa tunnilta. Työnantaja maksaa matkakulut ulkomaille, niin siksi en ulkomaille menoa pidä isona juttuna.
Meillä on suunnilleen molemmilla saman verraan rahaa omilla tileillämme. Mun puolesta saa viedä kaiken minkä kehtaa viedä. Vaikka koettais viedä kaiken omaisuuteni, niin en lähtis töistä veke
Siis onko niin että kun on ekan erohakemuksen lähettänyt, niin sen hetkisen varallisuuden perusteella jaetaan omaisuus. Ettei siis tarvi ajatella että koko ajan mitä on töissä sen jälkeen, niin kaikki menee vaimolle, eli työnteko voi vituttaa hiukkasen
Jeps, kun eka erohakemus on saapunut käräjäoikeuteen, ero on vireillä ja siitä päivästä katsotaan velat ja varallisuus.
Eli jos saat lottovoiton ennen erohakemusta, se on avio-oikeuden alaista. Mutta sen jälkeen se on vain ja ainoastaan yksin sun voittosi.
Hyvä ihminen, ota se työpaikka ja jos mahdollista niin jätä joku toinen ihminen tarkkailemaan tätä vaimoasi, joku ulkopuolinen johin voit luottaa ja joka myös pystyy puhumaan vaimosi kanssa. Varsinkaan kun teillä ei ole lapsia niin älä pilaa elämääsi toisen aikuisen takia, et ole vastuussa hänestä. Parempi ehkä olisikin jos lähtisit vähäksi aikaa pois. Mutta ennen kun menet, puhu nämä asiat selvile juristin kanssa, pistä kaikki paperille, myös pelkosi. Ei mielestäni ole hyvä asia sinun jäädä puoleksi vuodeksi suomeen tai ehkä enemmäksi, miksi jäisit? Rohkeasti eteenpäin, mikä on pahinta mitä vaimosi voi tehdä? Säälittäviä ihmisiä tommoiset, kun on ollut tommoisessa tilanteessa kuin sinä niin on vaikeaa tietenkin, tsemppiä paljon.
Kuulostaa siltä että sun vaimo on erittäin hyvä manipuloimaan sua. Hän ei oikeasti voi eikä varmaan edes halua vahingoittaa sua mitenkään konkreettisesti. Kuitenkin hän on saanut jonkinlaisen henkisen otteen susta. Todennäköisesti päämääränä on estää sua saamasta hyvää työpaikkaa ja lähtemästä pois hänen luotaan. Uskomalla kaikki uhkailut todeksi, sä pelaat vaimosi pussiin, ja toteutat hänen kostonsa. Katkera, masentunut vaimo ei nää muuta mahdollisuutta kuin kiristää ja uhkailla kunnes saa tahtonsa läpi.
Asiat on todella hyvin jos saa tehdä työtä mistä nauttii. Älä anna sen mennä ohi suun. Ota se työpaikka, ja laita ero vireille. Jos eron suhteen tulee ongelmia myöhemmin, niin tulee. Puhelimet, sähköpostit, ym. on keksitty. Jos sun läsnäoloa vaaditaan, niin lykkää sitä vaan eteenpäin kunnes olet taas kotimaassa. Kukaan ei voi sua pakottaa tulemaan kesken kaiken paikalle jos et halua. Kaikkein pahimmassa tapauksessa ero viivästyy vuodella tai parilla. Eikö se nyt ole aika samantekevää?
totta, eipä sillä eron astumispäivällä mulle väliä ole, kunhan saan vaan elää sinkkuna. Uusiin naimisiin en aio
tänään kävin käräoikeudessa kysymässä onko jotain mikä vaatii läsnäoloa, etenkin jos toinen osapuoli koettaa kaikkensa. Alle kolmikymppinen nainen sanoi että ei mikään vaadi läsnäoloa. Omaisuudesta riitelyt on eri asia, mutta sen voin itse valita alanko riiteleen vai en. Osituksia voi alkaa tekeen jo heti avioeron ekassa vaiheessa. Lyhyen keskustelumme jälkeen ymmärsin että laitan vain postiin avioerohakemuksen ja voin painua vaikka vuosiksi ulkomaille
Ei avioliitto-statuksen kautta mitään läsnäoloa tietyssä maassa pysty vaatimaan. Ja ainoa millä on merkitystä on se päivä, kun erohakemus on käräjäoikeudessa. Postitettuna tai henkkoht paikalle vietynä.
Osituksen voi tehdä samantien kun paperit on käräjäoikeudessa, tai sitten etänä kaukomailta, tai sitten kun kotiutuu seuraavan kerran.
on masennusta ja fyysistäkin sairautta. Onko sellaista olemassa kuin hoitovastuu, joka pätisi myös avioeroprosessin aikana?
lemmikit jotka ovat mun nimissä eivät varmaankaan kuulu hänelle missään tapauksessa, eli voinen myydä jos lähden ulkomaille. Entä sellainen lemmikki joka saatiin lahjana, ei ole mitään omistuspapereita
No äkkipäätä ei ole mitään tuollaista olemassakaan. Vain heitteillejättö on tietysti eri asia, esim jättää totaalisen petipotilaan yksikseen ilmoittamatta kenellekkään.
Mutta mistään tuommoisestahan ei teillä nyt ole kysymys.
siis hänellä on noita sairauksia. Velvoittavatko minua mitenkään, vai voinko lähteä vapaasti kantamatta huolta miten se pärjää? Hänellä voisi olla oikeus vaikka kotiavustajaan, mutta ei halua mitään apua, ei myöskään masennukseensa. Liikkumiskykyinen on, mutta välillä on sairaskohtauksia, ja esim. vieressä olevassa ruokakaupassakin käynti voi olla liian vaikeaa.
hyvältä näyttää, olen saanut teiltä paljon apua. Eipä muuta kuin vaikka 2 vuoden sopimus allekirjoittaan, heti kun on eropaperi postissa
Avioliittoon ei kuulu pakko asua yhdessä. Ei ole pakko myöskään tavata toisiaan, eikä hoitaa toisiaan. Jos vaimo tarvitsee hoitoa tai muuta apua, hän saa sitä kunnan sosiaali- ja terveydenhoidon kautta. Tietääkseni puolisoiden ei myöskään tarvitse elättää toisiaan, vaan vaimosi saa tarvittaessa toimeentulotukea.
hyvä näin, mä lähen hiton nevadaan, tai vaikka muukalaislegioonaan nyt hyvin mielin. Voittaa se ainakin tämän
Hyvä juttu että olet tehnyt päätöksesi! Toivottavasti tulet onnelliseksi kun pääset muijasta eroon. :) Jos hänellä kuitenkin on jotain sairauksia, tms. ongelmia, niin voisi olla fiksua ennen lähtöä pirauttaa kaupungin sosiaalitoimistoon tai jollekin vaimosi sukulaiselle, että myöhemmin kukaan ei voi syyttää sinua mistään JOS jotain ikävää tapahtuu...
ajattelinkin soittaa jollekin avunantotaholle, jossei se tunnu millään pärjäävän. Tosin voi olla vaikeutta pitää yhteyttä ja pitää silmillä miten se pärjää, tuskin vastaa soittoihin, ja siinä vaiheessa olen jo muuttanut pois
tai siis ilmoitan jos siinä tilanteessa näyttää että ei pärjää, mutta sitten kun muutan heti pois erouutisista hänelle kerrottuani, niin en aio ottaa vastuulleni, kun en kerta kaikkiaan tiedä. Koetan nyt kuitenkin soittaa joskus alkumetreillä