Lähestymisestä

se on minusta alentavaa

sitten taas seuraavassa elämässä. Nykyisen kiintiö on jo täynnä.

Minä olen päättänyt ryhtyä feministiksi ja jättää lähestymiset toisen sukupuolen huoleksi. Sitä paitsi Rouva Ratikka voisi suuttua, jos kovin paljon lähestyisin muita naisia.

Kerran lähestyin ja tilanne päättyi katastrofiin... Eli en lähesty enää !

pelkkä kiinnostuminen ei vielä saa mua tekemään mitään, eikä odottamaan mitään.

Kiinnostusvaiheessa se on ihan sama, tekeeks toinen jompi kumpi jotain, vai ei. Kiinnostus, niin harvoin kun sellaista tunnetta tunnenkin, saattaa mennä vaikka päivässä ohi. Se ei ole siis omalla kohdallani ollenkaan voimakas tunne, koska se kiinnostumiseni on saattanut herätä jostain ihan merkityksettömästä seikasta, kuten vaikka miehen nimestä, ammatista, harrastuksesta tms, mutta se ei tarkoita automaattisesti että haluaisin edes tutustua siihen mieheen.

Vasta jos ollaan jo ihastumisvaiheessa, tai pidemmällä, niin sitten alkaa vasta merkitsemään toisen teot ja omatkin.

helposti ihmisiä joista olen kiinnostunut ja muutenkin juttelen nykyään aika helposti kenen kanssa vaan. Mutta kynnys nousee, jos olen ihastunut tms. Jos silloin lähestyn ja ihastuksen kohde hiukankin kääntää selkänsä tai ei vastaa tai tulkitsen asian niin, peräännyn ja poistun takavasemmalle nopeasti. Sitten en enää lähesty ennen kuin hän lähestyy minua, jos lähestyy.

Mulla on kerättynä 100% pakkiensaaminen kun olen ite lähestynyt jotain.
Siispä nykyään olen odottavalla kannalla. Tosin odottava mä suuremmaksi osaksi olen ollutkin, enkä edes halua nykyään mitään mutta silti.

Enää en lähesty, kun kerran en saa _ikinä_ sitä jota haluaisin. Grrr.. Odottelen sitten josko se halun kohde itse vaivautuu ottaan yhteyttä.

Tuohan ei sitten tarkoita nykytilannetta. Nykyään mut pitää hakea kotoa enkä anna osoitetta joten haasteelliseksi mene :)

tilanteesta riippuen. Joskus odotan, joskus lähestyn, se on kiinni fiiliksestä. Mut täytyy sanoa, jos on sellainen fiilis että voisin lähestyä, niin silloin se toinenkin uskaltaa lähestyä helpommin ja saattaakin lähestyä ennen kuin itse ehdin.

Mut enpä tiedä. Enpä taida lähestyä enää ketään vähään aikaan...

mieluummin ensin katselen ja kiertelen, kiinnostukseni tietysti osoittaen jolloinka mies itse on lähestyny (tai sitten ei, jolloinka asia saa mun puolesta olla) mutta kun taas toisaalta joskus ensin ite kaartelen mutta sitte yhtäkkiä lähestynki.

mutta noin ylipäätään harvemmin.