Niin, haluaisin lähteä tämän vuoden lopussa tai 2010 alussa auppariksi, mutta poikaystävä ei tykkää ajatuksesta yhtään! Tiedän, että kummallekin tulisi ikävä, mutta en kestä ajatusta siitä, että hyppäisin taas heti lukion jälkeen opiskeluputkeen. Toiveena olisi oppia puhumaan sujuvasti englantia ja nähdä maailmaa.
Mutta.. En haluaisi jättää poikaystävääni :( Rakastan häntä ( 1,5 vuotta yhdessä, kummatkin ollaan 18) ja kaiken lisäksi hän menee ensi vuodeksi armeijaan!
Onko ketään, joka olisi lähtenyt/ aikoo lähteä au pairiksi, mutta poikaystävän "jättäminen" Suomeen mietityttää? ÄÄH en tiedä mitä tehdä.. :S
Mutta.. En haluaisi jättää poikaystävääni :( Rakastan häntä ( 1,5 vuotta yhdessä, kummatkin ollaan 18) ja kaiken lisäksi hän menee ensi vuodeksi armeijaan!
Onko ketään, joka olisi lähtenyt/ aikoo lähteä au pairiksi, mutta poikaystävän "jättäminen" Suomeen mietityttää? ÄÄH en tiedä mitä tehdä.. :S
Vastaukset 17
Vanhimmat
No lähdet vaan! Jos poikaystäväsi lähtee armeijaan niin aina vain parempi, erossa olisitte joka tapauksessa, ainakin osittiain. Ikävä helpottaa kyllä, ja etenkin sinulla on niin paljon uutta kivaa ja koettavaa ettet siinä pahemmin ehdi murehtimaan (enkä nyt tarkoittaa uudella kivalla kohdemaan miestarjontaa...)
Itse lähdin sillä mielellä että tässähän suhde testataan, jos poikaystäväni ei hyväksy päätöstäsi, niin hän ei sitte ole sinua varten. Puolentoistavuoden jälkeen alkuhuumakin on laantunut jo, joten kyllä hänenkin on kunnioitettava valintojasi. Suhde pysyy kyllä kasassa jos on pysyäkseen.
Moi,
Ei sun tarvitse koko vuodeksi lähteä. Itse menen vain kuukaudeksi ja itselläkin poikaystävä, kokska en kestä olla kauempaa erosta poikaystävästäni.
Mene sivulle www.aupair-world.net. Siellä on paljon perheitä, jotka ottaa kaheksi tai kolmeksi kuukaudeksi ja jopa kuukaudeksi.
Itse pääsin sitä kautta Californiaan kuukaudeks. Mun ei tarvii kokata, eikä siivota, koska talossa taloudenhoita ja ja kokki. Mun ei tartte myöskään ajaa autoo, koska talossa autokuljettaja.
terv.kesän 2009 au pair
Lähde ihmeessä jos haluat lähteä. Itse läksin koska en halunnut olla se joka oottaa kotiin ja pyhittää elämänsä miehen hoivaamiselle intin leirien jälkeen -ellei mies päätä lähteä kavereineen viihteelle.
En olisi voinut ikinä antaa miehelle anteeksi jos hän oliyi pyytänyt minua jäämään ja olisin jättänyt unelmani toteuttamatta.
Tietty kaukosuhde on erilaista, ja välillä ihan järkyttävän vaikeeta, mutta tästä vuodesta selviäminen kertoo sen että meidän sude selviää mistä tahansa, jos me vaan niin halutaan.
Pitää sanoa että vieläkin meillä rakkaus loistaa, ja kesälle on jo vuokrattu yhteinen koti, ja seuraava haaste onkin oppia elämään ilman miljoonien kilometrien välimatkaa. Odotan innolla, ja tiedän ettei siitä tule ongelmaa, ellei me itse tehdä sellaista. Ja puhumalla sitä on vuoden aikana selvinyt monenlaista "kriisitilannetta", niin miksei niitä asioita voisi selvittää myöhemmin kasvotustenkin. :)
Tosin tää kyllä näkyy puhelinlaskuissa, molemmilla. Mutta onneks nykysin on netti, skype, messenger, ja intissäkin on koneen käyttö sillontällön sallittua. ;)
ihanaa että teillä toimi tuo kaukosuhdekin :) mua mietityttää lähteä kun poikaystävä ja jopa oma perhekin on sitä vastaan. Yksinhän päätökset on tehtävä, mutta olisi mukavaa jos olisi edes yksi ihminen joka kannustaisi.. ; /
Jos et lähde niin muutaman vuoden päästä ottaa pattiin ja rankasti. Teinisuhteet kun eivät yleensä kestä au pair aikaa - ykisnkertaisesti siksi etta nämä ns. Ikuisen Onnen Liitot/Hän On Se Ainoa Oikea eivät muutenkaan kestä kuin muutaman vuoden.
Voi kuulostaa kamalalta mutta maailmassa on miljardeja miehiä - miksi juuri se oman kylän sattumalta tavattu auton tuunaaja-kaljaa kittaava pleikkarinpelaaja olisi se Ainoa Oikea?
Jos suhde kestää au pair ajan niin silloin siinä on ainesta muuhunkin. Suomi on taynnä eronneita yksinhuoltajia, olen aika varma etta vuoden fyysinen ero olisi karsinut näistä aika paljon pois.
Eli minä lähtisin, jos mies rakastaa tosiaan sinua niin odottaa kyllä vuoden. Jos kyse on vain siitä että vakipano katoaa niin ...
Juu, olen edelleen samaa mieltä että lähtö kannattaa juuri siitä syystä että suhde testataan, mutta silti minua jotenkin ottaa päähän tuo asenteesi teinisuhde/vakipano/autontuunaaja. Itse en todellakaan katso olevani enää teinisuhteessa ja vakipano tuskin olen koskaan poikaystävälleni ollutkaan. Ja tiedän ettei näitä pitäisi ottaa liian henkilökohtaisesti mutta ei saa aliarvioida meitä nuorempia suhteessa eläviä. Mielestäni ei ole iästä kiinni, kestääkö suhde eroa, se on asenteesta kiinni.
Mutta aloittaja, jutteleppa poikaystävällesi asiasta. Minunkaan miekkoseni näytti pitkään hapanta naamaa, ja riitelimmekin monesti ennen lähtöäni asiasta enkä voinut muuta sanoa kuin että toivoisin tukea häneltä, sillä onhan au pairiksi lähtevä ison muutoksen edessä muiltaki osin. Helpottaa ikävääkin kun suhtautuu asiaan myötämielisesti:)
"Mutta.. En haluaisi jättää poikaystävääni :( Rakastan häntä ( 1,5 vuotta yhdessä, kummatkin ollaan 18) ja kaiken lisäksi hän menee ensi vuodeksi armeijaan! "
Minusta 16v on teini.
Mielestäni aloittaja sanoi kummankin olevan 18. Mistä sinä repaisit luvun 16 ? :O
"Rakastan häntä ( 1,5 vuotta yhdessä, kummatkin ollaan 18) ja kaiken lisäksi hän menee ensi vuodeksi armeijaan!" - Kummatkin ollaan 18 - tarkoittaa nykyista ikaa. - 1.5 vuotta yhdessa - tarkoittaa etta seurustelu alkoi 16v varhaisteini-iassa.
Itselläni on sama tilanne, olen lähdössä au pairiksi tämän vuoden syksyllä ja poikaystävä jää Suomeen. Olen haaveillut ulkomaille matkustamisesta ja sittemmin au pairiksi pääsemisestä jo kauan, enkä aio antaa seurustelun estää haaveeni toteuttamista. Poikaystäväni onneksi ymmärtää, että tämä on minulle tärkeää, ja hänelläkin on armeija edessä.
Kuten joku jo mainitsikin, kyllä se suhde reissun kestää jos on kestääkseen, vaikka vuosi onkin pitkä aika. Itse olen ainakin lähdössä matkaan hyvillä mielin :)
Minäkin olen lähdössä nyt kesällä, ja poikaystävä jää kotiin, tosin olen vaan puoli vuotta ulkomailla. Ja olisin kyllä kimmastunut rakkaalleni, jos hän olisi alkanut estelemään. Olemme seurustelleet vuosikausia ja kohta on häidenkin aika (olen siis jo pitkälle yli 20 vuotias), niin nythän se on viimeinen aika lähteä jos yleensä aikoo lähteä. Ja uskon että sinuakin alkaa sitten vituttamaan vaikka teidän suhde kestäisikin, niin menetetyt tilaisuudet. Ja jos se sinun suhteesi on pysyvää laatua joudut sitten kärvistelemään lopun elämääsi täällä Suomessa jos miehesi ei halua ikinä päästää sinua (esim. tulevaisuudessa vaihto-oppilaaksi) ulkomaille. Usko pois, nyt ennen opiskeluita se on kaikkein yksinkertaisinta ja vielä kun poikaystäväsikin on armeijassa. Ero (siis fyysinen..:))teille tulisi sen armeijan takia joka tapauksessa. Niin, että suosittelen vahvasti puhumaan järkeä poikaystävällesi. Eihän hänkään halua muutaman vuoden päästä hukattujen tilaisuuksien perään haikailevaa puolisoa, vaan sellaisen joka on tyytyväinen häneen ja onnellinen kokemuksistaan.
http://www.romanssi.fi/deitti/index.php?site=profile&user=Aaron&pid=3327
http://www.romanssi.fi/deitti/index.php?site=profile&user=Edwardo-84&pid=3385
http://www.romanssi.fi/deitti/index.php?site=profile&user=wesku70&pid=3383
http://www.romanssi.fi/deitti/index.php?site=profile&user=Japeli6&pid=3370
http://www.romanssi.fi/deitti/index.php?site=profile&user=Pauli1979&pid=3311
http://www.romanssi.fi/deitti/index.php?site=profile&user=j4n&pid=3306
http://www.romanssi.fi/deitti/index.php?site=profile&user=ZEBRA&pid=3270
http://www.romanssi.fi/deitti/index.php?site=profile&user=iltapoika&pid=3208
http://www.romanssi.fi/deitti/index.php?site=profile&user=punnort&pid=3184
Meidän au pairin poikaystävä asui 1.5kk sisällä Suomessa jo toisen tytön luona.
Harmi että tavallaan olimme välikätenä kun tuo "Se Ainoa Oikea Saman Tuppukylän Poika" lähti vieraisiin. Sehän on siis sen tytön syy kun eihän sitä nyt voi pois lähteä moneks viikoks jooh.
Toissa vuonna meillä oli toinen ääripää au pairina. Uskollinen poikaystävä Suomessa ja täällä kaksi yhtäaikaa. "Hei ne maksaa mun kaikki drinksut". I wonder why.
Kiitos kaikista vinkeistä ja omista kokemuksista :) Uskon kyllä, että saan poikaystäväni ymmärtämään kantani ja lähden vielä aupparoimaan vuodeksi. Toivottavasti ikävä vaan ei ole liian kova ;)
Meille on tullut hakemuksia joissa tyttö selittää poikaystävästään ummet ja lammet kuvan kanssa. Tällaiset menevät valitettavasti b-mappiin heti koska haemme lastenhoitajaa eikä mesettäjää.
Sama koskee niitä joilla on bailauskuvia tai kanin-koiran-kissan kuva. Yksi kirjoitti hakemuksessa että ei voi elää ilman koiraansa. No miten vuoden poissaolo sitten onnistuu?
Olen lähdössä au pairiksi vaikka poikaystäväni ei ajatuksesta pitäisi.. Rakastan myös poikaystävääni todella paljon, mutta ei toisen takia saa omia unelmiaan heittää hukkaan. Jos parisuhde ei kestä erossa olemista, niin ei se ole sitten sen arvoinen. Pelkään kyllä kovasti menettäväni hänet, mutta tiedän myös, että jos en saa toteuttaa ollenkaan omia unelmiani minusta tulisi vain vanhemmiten katkera :( Ei ole reilua mennä vain toisen unelmien mukaan.
itse samas tilantees, oon lähdös jenkkeihi kesäks, poikakaveri jää suomee. aluks ei ymmärtäny yhtää ja kielsi lähtemästä, mutta ku perustelin miks tahon lähtee et cetera, kyllä se ymmärsi. voihan sitä pariks kuukaudeks lähtee, tottakai tulee ikävä mutta kyllä siitä selvii. tsemppiä!! :)