Apua tarvitseva

Kolme vuotta sitten tapasin varmasti elämäni suurimman rakkauden, kun lukio alkoi.
Ihastuin tähän poikaan mielettömästi ja 3 vuoteen en ole muita ajatellut.
Nähdessäni hänet jalkani vapisevat ja sydämmeni takoo.
Tilanne on sietämätön, tunnen niin kovaa ikävää ja kaipuuta hänen peräänsä, olen itkenyt miljoonat itkut ja valvonut sadat yöt.
Ensimmäisenä vuotena katselimme toisiamme, mutta kesän jälkeen se loppui,jutteltuani pojan kanssa (humalassa)ja pilasin kaiken "puhumalla sivusuuni".
Pelkään ottaa häneen yhteyttä, koska itsesuojeluvaistoni sanoo muuta kuin sydän ja pelkään hänen torjuvan minut jo pelkän pinnallisen ja koppavan olemukseni vuoksi. Olen niiin toivoton tapaus!
Mitä teen??!
3609
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Nyt teet niin, että ehdottomasti otat yhteyttä tähän rakkaaseen. Ehdottomasti!

Tässä yksi ujo likkalapsi ei silloin muinoin tehnyt sitä ja sai kitua vuosikaudet ja haaveilla...siinä meni nuoruus ihan hukkaan!
Tällaiset asiat on hyvä käsitellä aikanaan, tuli mitä tuli. Siitä sitten eteenpäin, jos suhdetta ei synny. Älä jää miettimään ja haaveilemaan, vaan toimi!!!! Onnea kevääseen! :)

Äänestä

Tähän pätee kaikkien tuntema sananlasku "parempi katsoa kuin katua".

Jokainen mies on varmasti otettu jos nainen kertoo olevansa kiinnostunut hänestä, vaikka ei suhdetta haluaisikaan.

Jos joku mies, josta et ole kiinnostunut kertoisi olevansa ihastunut sinuun, et varmaankaan pahastuisi?

Äänestä

Kiitos rohkaisuista!
Pitkästä aikaa on hyvä olo tämän asian suhteen ja pistänkin miekkoselle viestiä mahdollisimman pian.
Jos ei kelpaa niin ei kelpaa, ainakin voin sanoa, että yritin.
Hyvää kevättä kaikille ja tsemppiä kanssa kärsijöille ;)!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Bitte helft mir. kirjoitti:

Kolme vuotta sitten tapasin varmasti elämäni suurimman rakkauden, kun lukio alkoi.
Ihastuin tähän poikaan mielettömästi ja 3 vuoteen en ole muita ajatellut.
Nähdessäni hänet jalkani vapisevat ja sydämmeni takoo.
Tilanne on sietämätön, tunnen niin kovaa ikävää ja kaipuuta hänen peräänsä, olen itkenyt miljoonat itkut ja valvonut sadat yöt.
Ensimmäisenä vuotena katselimme toisiamme, mutta kesän jälkeen se loppui,jutteltuani pojan kanssa (humalassa)ja pilasin kaiken "puhumalla sivusuuni".
Pelkään ottaa häneen yhteyttä, koska itsesuojeluvaistoni sanoo muuta kuin sydän ja pelkään hänen torjuvan minut jo pelkän pinnallisen ja koppavan olemukseni vuoksi. Olen niiin toivoton tapaus!
Mitä teen??!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu