on mussa vialla. En vain pysty sitoutumaan toiseen ihmiseen. Heti kun toinen alkaa vaatimaan jotain (niin kuin näkemistä useammin), tai näyttää vähän enemmän tunteitaan, niin rupeaa ahdistamaan. Alan heti miettimään huonoja puolia tästä henkilöstä, ja muutenkin kehitän jonkinlaisen epämiellyttävyyden tunteen kyseistä henkilöä kohtaan.
Voin olla hyvinkin ihastunut, mutta heti kun juttu menee vakavammaksi, toinen alkaakin tuntua vähemmän ihanalta..
Terapiaan kai...
Voin olla hyvinkin ihastunut, mutta heti kun juttu menee vakavammaksi, toinen alkaakin tuntua vähemmän ihanalta..
Terapiaan kai...
Vastaukset 2
Vanhimmat
siihen ajatukseen ja tunteeseen olla ihastunut kuin siihen toiseen ihmiseen tai luot hänestä kuvia jotka heti tarkemmin tutkiessa eivät kestä päivänvaloa.
Älä ota tätä loukkauksena mutta suosittelen käymään lääkärillä koska voi viitata myös persoonallisuushäiriöön jolloin omaa itseä on vaikea tunnistaa ja ihmissuhteiden solmiminen on vaikeaa.
Tiedän vastaavan tapauksen joten suosittelen käyntiä. Välttämättä terapia ei ole tarpeen mutta kuitenkin on se hyvä käydä puhumassa.
Omalla kohdallani oli joskus myös vastaavaa mutta se liittyi luottamuksen puutteeseen. Eli en uskonut että toinen voisi välittää minusta vaikka hyvä itsetunto olikin ja epäilin toisen olevan pohjimmiltaan "huono ihminen". Näin etsin jokaisesta ne huonot puolet myös ja sitä kautta tuhosin tunteeni ja en osannut luottaa toiseen.
En tarvinnut terapiaa vaan vain asian tiedostamista ja käsittelyä.
Määrittele tilanne vähän tarkemmin. Kuinka vanha olet? Montako "vakavammaksi" päässyttä suhdetta on takana? Kuinka pitkään seurustelet, ennen kuin alkaa tuntua vastenmieliseltä?
Mielestäni saat olla tyytyväinen siihen, että et ole valmis sitoutumaan toiseen ihmiseen ihan vähällä. Jos seurusteluaikana tuntuu siltä, että kaveri ei ole "oikeanlainen", ei tilanne takuulla muutu paremmaksi avioliiton myötä. Jos tekee mieli perhettä, voi ihan rauhassa tarkastella asiaa vaikka kolmikymppiseksi asti.