Heips

On hyvin yleistä tietyissä muslimimaissa osa pitää koiria saastaisina. Suurimmassa osassa koulukunnista koiraa on kuitenkin mahdollista pitään käyttöeläiminä (metsästys, vartiointi). Sisälemmikkeinä ovat harvinaisempia.

Meillä tosin koira sisälemmikkinä ei ole mikään ongelma, mutta olen tavannut aika paljon näitä joille koiran kuola tai pelkkä koira sisätiloissa on jo hirveä kauhistus ja kiivetään suurinpiirtein seiniä pitkin ettei karvamonsteri vahingossa koskettaisi. Sitten lopuksi koko asunto pitäisi kuulemma hinkata koiran jäljiltä puhtaaksi.

Islamin mukaan koiran kuola on kaiketi saastaista ja enkelit eivät tule sisään taloon, jossa on koira.. Jotain tälläistä siihen liittyy. Ainakin joidenkin imaamien mukaan koiraa ei saa pitää pelkkänä lemmikkieläimenä.

yhteisessä kodissa yhteiset säännöt jotka yhdessä sovittu.

Vähän kyllä hätävarjelun liioittelua... Meilläkin on äidilläni, siskollani ja veljelläni kaikilla kotona koira. Nämä ei saa tulla miestäni pusittelemaan kasvoille, eikä nukkua meidän sängyssämme, muuten hän kyllä niistä ihan pitää ja käy kävelylenkilläkin niiden kanssa. Koska käymme Suomessa vain sukuloimassa, niin eipä siellä koiratonta kyläpaikkaa taida edes olla!

Mutta koira on sentään vain koira, joten kyllä se mielestäni joutaa myös odottaa pihalla, jos toinen ei niistä kerran pidä. Itse olen koirarakas ja meillä kotona oli aina koira perheenjäsenenä. Mutta totta puhuen kerran itsekin nostin metelin, kun äiti komensi minut sohvalta nojatuoliin "pois siitä koiran paikalta". Silloin kyllä sanoin, että tuo piski saa mun puolestani koisia välillä lattialla, minä en jonkun koiran vuoksi lähde tästä minnekkään!

Siis, joskus Suomessa tosiaankin menee se koirapalvonta liian pitkälle, myös minun perheessäni. Minä kyllä sen ymmärrän ja syyllistyn samaan, mutta ei kuitenkaan saisi unohtaa, että se on sentään vain lemmikkieläin eikä mikään huushollin kunkku ;-) Onpa minulla myös eräs ystävätär, joka pelkää koiria, ei niitä sinnekään saa viedä sisällle. Mutta keskustella asiasta tietenkin pitäisi, ennenkuin aletaan siitä riidellä.

etkö sitten muka aiemmin tiennyt "miehesi" inhosta koiria kohtaan?

Kuka jaksaa tehtailla näitä höpötyksiä tänne?!

vitt...n kevät...
Onko suomessa tapana mennä kylään koira mukana?
( Miksi muuten ihmetellä täällä kaikki on normaalia)

Mies ei pidä koirista ja en tiedä ketään muutakaan muslimia joka pitäisi mutta ei niitä nyt erityisesti inhotakaan. Miehen kotimaassa heillä on tapana antaa irtokoirille ja kissoille syötävää ulos mutta sisään eivät niitä ota saati sänkyyn tai sohvalle. Koiraa pidetään likaisena siksi, että se syö omaa sontaansa ja kuolaa.

Eräs muslimi tosin harkitsi skinien aikan koiran ottamista koska tunsi että hänen kotirauhansa ja henkensä oli uhattuna (no, pari kertaa oli pieksetty katuun ja autot pihasta poltettu, uhkauspuheluita tuli yöllä ja kaiken huippuna sen karaokebaari poltettiin... vähän tulee turvaton olo sellaisesta)

juttelin kerran erään musliminaisen (bangla) kanssa ja ajattelin puhua yleisesti lemmikeistä
(kaikkihan tykkää eläimistä;D). Nainen sanoi pelkäävänsä kissoja ja koiria ja hiiriä ja kaikkia eläimiä... että hän ei halua yhtään eläintä kotiinsa. Ei etenkään koiraa koska ne ovat isoja ja haukkuvat.

Meillä miehen kanssa asuessa kissa oli ongelma vaikka sen ottamisesta sovittiin yhdessä. Kissa ymmärsi tietysti heti ettei mies tykkää siitä ja niinpä se paskoikin kerran miehen puolelle petiä kun mies oli nukkumassa.. aijai..(oli muuten sisäsiisti kissa)
Mies siitä pomppasi sohvalle ja minä vaihdoin petivaatteet. Ei mies silleen kiusannut tai ollut paha sille kissalle, joskus silittelikin mutta jos kissa teki jotain niin minun se piti sitten hoitaa kuntoon ja selittää parhain päin. Kun molemmat olimme töissä kissa jäi yksinäiseksi ja alkoi riehumaan kotona (pentukissa) niin annettiin se sitten pois erääseen lapsiperheeseen missä oli muita kissoja ja lapsilla aikaa telmuta kissan kanssa.

Kissaa olen harkinnut taas lemmikiksi mutta eipä minulla vieläkään ole aikaa... pitää tyytyä ahmaan kun se ei tarvitse kuin pari näkemistä viikossa ja kehrää ja mouruaa sitten puhelimessa, eikä syö kallista kissanruokaa.