Oletteko huomanneet miten suuri merkitys työpaikan saamisella on suhteilla.Ei tarvitse olla kuin muodollinen pätevyys eikä aina edes sitäkään, niin työpaikka tulee vaikkei osaisi täysin tehtäväänsäkään.Tälle tuttavan lapselle ollaan sitten myötämielisiä ja kaikki hänen virheensä katsotaan sormien läpi.Muut sitten saavat sanomiset ja huudot mistä hänelle ei voida sanoa.
Olen itse laittanut monia hakemuksia ja haastat-teluissa on käyty, mutta vieläkin olen työtön.Tämä
on hirveän väärin, että moniin paikkoihin pyritään
ottamaan vain tuttavia.
Teen työni hyvin, mutten voi sille mitään, että minulla on pieni verkosto.
Olen itse laittanut monia hakemuksia ja haastat-teluissa on käyty, mutta vieläkin olen työtön.Tämä
on hirveän väärin, että moniin paikkoihin pyritään
ottamaan vain tuttavia.
Teen työni hyvin, mutten voi sille mitään, että minulla on pieni verkosto.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen itse sellasessa firmassa, jossa pomon tytär tuli ilm minkäänlaista pätevyyttä / koulutusta hallinnollisiin tehtäviin..n ainakin tosi"rento" ote työhön ja surffailu kiinnostaa jos ei muuta.Mäkin ihmettelen miten vitussa joku sukulaisuus ym tunnettavuus tekee jtnkin paremman tai ahkeramman,viisaamman tyypin tekemään samaa duunia kuin "ulkopuolinen" mutta pätevöitynyt tyyppi....kaikki yrittäjhän näyttävät ajattelevan samalla tavalla.Vaihda nyt siinä sitten duunia saatana!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Tämänkin lajin paskaa maailmassa on törkeän paljon. "Loistavan urani" aikana olen havainnut ainakin isin, äipän, puolison, seksin, isin kaverin sekä vanhempien kesämökkinaapurin ja naapurin sedän avulla työtä saaneita. Joidenkin mielestä sosiaalisten suhteiden hyödyntäminen on ihan normi juttu. Työvoimatoimistossakin suhteiden tärkeyttä painotetaan, mutta itseäni sellainen ottaa lähinnä pattiin: vanhemmillani oli aikoinaan ammatit, jotka eivät poikineet arvokkaita suhteita. En ole luonteeltani jokaisen hurmaava päivänsäde, eikä minulla ole edes tuttavien ystäviä vaikutusvaltaisissa asemissa. Niinpä meikä on joutunut työnhaussa turvautumaan ihan omaan asiaosaamiseen. Mutkikas polku on ollut pitkä ja kivinen! Paljon pölyä olen niellyt.
Oman osaamisen vuoksi lopulta saatu paikka on kuitenkin aina ansaittu. Se on tärkeä tieto itselle sekä viesti muille. Vuosien mittaan olen nähnyt monet pomon siipien suojissa taloon lennähtäneet sekä myös ne asenteet ja vaikeudet, jotka heidän osakseen lankeavat. Ei ole pelkästään upeaa ja hyödyllistä olla vaikkapa v-mäisen ja äärimmäisen epäsuositun esimiehen suojeluksessa ja "väärän" alan koulutuksella, saada kuitenkin hyvää palkkaa, luvata kouluttautua työn ohessa,..
Joten keskity kehittämään itseäsi ja tyydy hitaampaan etenemiseen. Lopulta joku muukin huomaa, että olet etevämpi kuin tyrkky-suhteilija.
Itse olen sellaisessa puljussa töissä
missä pomot vaihtuu usein ja törkein tapaus oli yksi
pomo joka järkkäsi ainakin viisi tuttavaansa\kaveriansa duuniin.Töissä sitten yritettiin jopa raivata tilaa näille uusille
duunareille vanhojen työntekijöiden "siirroilla" muihin paskempiin ja liksoiltaan huonompiin hommiin.
Vituttaa vieläkin se nousukas paska,jätti paskasakkinsa jälkeensä kun itse häipyi kun hokasi ettei nuolemalla etene pidemmälle...