ystävästä

ja etsi itsellesi uusia ystäviä.

Jatkan samalla linjalla ekan vastaajan kanssa, että ystävyydet ja elämä muuttuvat. Vaikka sinua pelottaa yksin jääminen, niin kyse on tunteesta jonka voit voittaa ja kohdata kuolematta siihen.

Elämäsi vaikuttaa ikäiseksesi aika pieneltä ja kaipaat selvästi ihan uusia kokemuksia, joten voitko koettaa miettiä mikä olisi sellaista mikä sinua innostaisi ilman ystävääsi? Se voi olla vaikka istuminen lähikahvilassa tarkkailemassa ihmisiä, mutta pääasia että menet ja teet sitä mistä tykkäät. Saat silloin ihan muuta miettimistä ja myös uutta sisältöä elämääsi, mikä taas lisää itseluottamustasi ja auttaa tutustumaan uusiin ihmisiin.

Sinussa ei ole mitään vikaa kuin se, että katsot itseäsi kaverisi silmin ja uskot, mitä hän sanoo. Minusta kaverisi käytös on hirveää ja mietinkin millainen koti sinulla on ollut, jos annat ihmisten kohdella sinua niin huonosti. Että onko se kohtelumalli jo lapsuudestasi opittu, ettet ole mitään? Mutta siitä sinun on ehdottomasti alettava nyt muuttumaan ja aloitettava joka päivä sanomalle itsellesi peilin ääressä" minä olen minä ja piste".

Onnea elämällesi ja muista, että joku kaipaa sinua jo jossakin ystävänä.

jostain kaveristasi joka ei välitä sinusta ja elämästäsi pätkääkään?

Kuule ota ohjenuoraksi että; "mieluummin yksin kuin huonossa seurassa", sillä siitä pääset. Ei se yksinolo ketään tapa ja voi itse päättää minne menee ja mitä tekee ja voi ties vaikka löytää muita ystäviä ja parempia vastaantulijoista. Sinulla on sairaus nimeltä läheisriippuvuus, koita päästä siitä eroon. Kun oppii elämään itsensä kanssa niin elämä on paljon helpompaa, ei niihin kavereihin voi koskaan turvata ja niihin luottaa. Luota vain ja ainoastaan itseesi ja Jumalaan, oikeastaan muu on täysin harhaa tässä elämässä.

ei ole oikea ystävä, olet vaan jotenkin jäänyt riippumaan häneen, koska ei ole paljon muitakaan tuttuja.

Ala käydä niissä bileissä sillä mielellä, että tutustut joka juhlissa yhteen uuteen ihmiseen. Samoin aloita ihan mikä tahansa itseäsi kiinnostava sosiaalinen harrastus esim. jumppatunnit, lintubongaus, kirjallisuuspiiri, joku kansalaisopiston kurssi... Mikä vaan missä törmäät ihmisiin, joilla on samanlaisia kiinnostuksenkohteita kuin sinulla. Mitä enemmän tutustuu uusiin ihmisiin, edes pinnallisesti, sitä helpompi on tutustua uusiin uusiin ihmisiin. Kaikkiin sukulaisiin kannattaa olla yhteydessä, sukulaistenkin kautta voi tutustua uusiin ihmisiin ja kiinnostuksenkohteisiin.

Uusiin ihmisiin tutustuessa ei kauhean usein löydä uusia sydänystäviä, mutta aina joskus kuitenkin. Ja sitten et ole enää niin riippuvainen tästä mollaavasta kaverista. Itselleni kävi just lukioaikoina samalla tavalla parhaan kaverin kanssa, että hän ylensi itsensä alentamalla minut, mutta löysin sitten harrastuksen kautta parempia ystäviä kuin hän oli ikinä ollut. Edelleen soitellaan kyllä, mutta tällainen kevytystävyys hänen kanssaan on minulle parempi vaihtoehto tässä elämänvaiheessa.

Miksi tosiaan olet huolissasi tuollaisen "ystävän" menetyksestä? Eihän hän ole mikään ystävä! Kaksinaamainen ja hyväksikäyttävä selkäänpuukottajahan hän on. Ei sellaisesta ihmisestä ole kaveriksi.

Minäkään en ole mikään yltiösosiaalinen ollut koskaan, ja kyllä, suurelta osin se lähtee lapsuudenkodista. Mutta minulla on ikää tuplaten sinuun nähden, ja mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä vahvemmaksi myös. Sinun ikäisenäsi olin varmaan aika arka ja epävarma myös, mutta huonoja ystävyyssuhteita en halunnut missään nimessä ylläpitää. Muistan lopettaneeni omasta aloitteestani pari ystävyyssuhdetta yläasteikäisenä siksi, että silloinen paras kaverini puhui selän takana pahaa, kun taas toinen alkoi käyttäytyä ylimielisesti löydettyään paremman kaverin. Näihin ihmisiin en enää sen jälkeen ole luottanut missään asiassa.

Joten neuvoni on: dumppaa moinen ystävä välittömästi. Hän ei ole arvoisesi. Tulet elämässäsi voimaan paljon paremmin ilman häntä, ja löytämään taatusti parempia ihmissuhteita, mutta se edellyttää, ettet roiku huonoissa ihmissuhteissa ikinä!