Mikä siinä oikein on, että kaikki naiset haluaa kolmekymppisen miehen? Siis ihan oikeesti, kertokaa. Mitä eroa on sillä,onko neli- vai kolmekymppinen? Nelikymppinen Mies on parhaassa iässä. Nykyään moni kakskymppinen mies on fyysisesti huonommassa kunnossa kuin itsestään huoltapitävä nelikymppinen.
Nyt olen V...tumainen ja sanon narsistisesti, että olen fyysisesti paremmassa kunnossa kuin valtaosa kaks-ja kolmekymppisistä. Ei grammaakaan läskiä, vain treenattua lihasta.
Onko naisilla sellainen käsitys, että nelikymppinen mies on isovatsainen, Sillanpäätä kuunteleva kauluspaitainen ja suorahousuinen harmaantuva setä?
Esim. itse olen todella kaukana tuosta stereotypiasta. Olen hoikka, farkku -ja nahkatakkityylinen moottoripyöräilevä citycowboy.
Nelikymppinen nainen ei hae nelikymppistä miestä, vaan hänkin hakee kolmekymppistä. Miksi? Tietenkin tiedän syyn. Luullaan, että nelikymppinen ei enää jaksa panna tarpeeksi. Ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Kymmenen vuotta ei merkitse mitään tuossa asiassa.
Siis mitä ajan takaa? lopettakaa naiset tuo "kolmenkympin villitys" ja ottakaa itsellenne fiksu, urheilullinen, pystyvä, taitava, hoikka nelikymppinen "tosi"mies.
By the way... eikö nuo kolmekymppiset ole vielä sellaisia pikkupoikia, joita fiksu nainen ei vilkaisekaan..? ;)
Nyt olen V...tumainen ja sanon narsistisesti, että olen fyysisesti paremmassa kunnossa kuin valtaosa kaks-ja kolmekymppisistä. Ei grammaakaan läskiä, vain treenattua lihasta.
Onko naisilla sellainen käsitys, että nelikymppinen mies on isovatsainen, Sillanpäätä kuunteleva kauluspaitainen ja suorahousuinen harmaantuva setä?
Esim. itse olen todella kaukana tuosta stereotypiasta. Olen hoikka, farkku -ja nahkatakkityylinen moottoripyöräilevä citycowboy.
Nelikymppinen nainen ei hae nelikymppistä miestä, vaan hänkin hakee kolmekymppistä. Miksi? Tietenkin tiedän syyn. Luullaan, että nelikymppinen ei enää jaksa panna tarpeeksi. Ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Kymmenen vuotta ei merkitse mitään tuossa asiassa.
Siis mitä ajan takaa? lopettakaa naiset tuo "kolmenkympin villitys" ja ottakaa itsellenne fiksu, urheilullinen, pystyvä, taitava, hoikka nelikymppinen "tosi"mies.
By the way... eikö nuo kolmekymppiset ole vielä sellaisia pikkupoikia, joita fiksu nainen ei vilkaisekaan..? ;)
Vastaukset 32
Vanhimmat
Mies voi olla haluttu iästä riippumatta. Sinun kaltaisesi narisijat jäävät aina ilman piparia.
Olet ilmeisesti iskenyt silmäsi johonkin donnaan etkä ymmärtänyt että sinä et häntä kiinnosta. Nyt yleistät kaikki naiset yhden oman tunarointisi takia.
Nelikymppiset naiset eivät saa kolmikymppistä miestä, koska me hyvässä kunnossa olevat kolmikyppiset katsellaan itsellemme 5-10v nuorempia.
Nelikymppisen miehen tilanne pitäisi olla suhteellisesti omanikäisiin naisiin nähden vankempi kuin koskaan aiemmin. Jos ei tuossa iässä lohkea, niin vikaa kannattaa etsiä itsestään.
Itse olen huomannut valtavan eron naismenestyksessä nyt kolmikymppisenä kun verrataan siihen mitä se oli kakskymppisenä. Uskonpa että jos joudun nelikymppisenä etsiskelemään uutta, niin tilanne on kannaltani vieläkin otollisempi.
Itse en voisi kuvitellakaan ottavani kolmekymppistä miestä itselleni.
Olen itsekin ikäistäni nuoremman näköinen , johtunee
pienestä ja hennosta ulkomuodostani,
mutta kyllä se elämänkokemus ja ne vastoinkäymiset joita ihminen on elämässään kokenut,
oivaltaa niiden merkityksen ja opii käsittelemään niitä vasta aikuisemmalla iällä.
Eli ei kaikki nelikymppiset tavoittele kolmekymppistä.
Ja siitä seksuaalisuudesta....kyllä nelikymppinen voittaa sen aikaisemman sukupolven,onhan heillä jo kokemustakin naisesta enemmän ja he osaavat arvostaa naista naisena.
Olet ollut kiinnostunut sinulle vääränlaisista naisista.
Minä olen seurustellut lähes aina vanhempien miesten kanssa, 10-20 vuotta vanhempien. Tosin en ole seurustellut heidän kanssaan iän takia, vaan siksi millaisia he ovat ihmisenä. Mutta toki jos mies on tuntuvasti minua vanhempi, odotan hänen olevan nuorekas (mutta ei lapsellinen) henkisesti ja fyysisesti. Tästä tuntuu vain osalla olevan virheellinen käsitys, eli pidetään itseä kamalan nuorekkaana, vaikka todellisuus ei sitä ole.
Voisiko olla niin ettet anna itsestäsi mahdollisena miesystävänä kovin luotettavaa kuvaa, vaan olet ehkäpä paljon menossa itseksesi tai poikaporukassa.
Iästä tuo ei missään tapauksessa ole kiinni, jos suunnilleen oman ikäluokan naisiin teet tuttavuutta.
Itse olen 36 vuotias nainen ja olen suhteessa miehen kanssa, jolla on ikää 47 vuotta. En ole edes koskaan ajatellut ottavani jotain kolmekymppistä. Siinä iässä vielä mennä tössötellään kavereiden kanssa. Olen onnellisempi miehen kanssa joka on vakaa ja maailmaa nähnyt. Miksi se ikä on sinulle niin tärkeää? Haluatko kolmekymppisen naisen joksikin näyttely- status-symbooliksi?? Etkö voisi ajatella olevasi onnellinen oman ikäisesi kanssa....vai onko sen ikäinen jo liian " kulahtanut " Ei rakkaus ikää katso. Toiset tykkää vanhemmista ja toiset nuoremmista.
Tähän on pakko kommentoida....Mut on se vaan tosiasia, että kun noita profiileja katselee, niin melko moni neljäkympin maissa oleva mies näyttää 5kymppiseltä. Poikkeuksia tietysti on ja nostan hattua miehille, jotka edes hiukan viitsivät pitää huolta kropastaan ja ulkonäöstään, se ei paljoa vaadi. Mulle kyllä kelpaa 4kymppinen mies, mutta ei semmonen, joka viihtyy sohvalla telkkarin ääressä makkaraa ja kaljaa nauttien. Peiliin vois välillä vilkaista ja asettua katsojan eli naisen tilalle ja ajatella.... kiinnostuisinko itsestäni.
Nyt kyllä vesitit tuolla aikaisemmin heittämsi tyytyväisen kirjoituksen "koiran kanssa kävelyllä". Iskikö epätoivo, vai?
Taidat etsiä juuri tietynlaisia naisia. Nuorekkaita, timmikroppaisia, aikuisia tyttösiä. Niille ei valitettavasti kelpaa 4-kymppinen, olit kuinka hyvässä kondiksessa tahansa. Koska monet nuoret kollit suorastaan hakeutuu näiden iäkkäiden prinsessojen seuraan.
Luulen, että ongelmasi ydin onkin se, että katsot kaikkea pintapuolisesti. Ja sori, tuolla tyylillä et löydä koskaan mitään pysyvää. Oisko aika uudistaa omat asenteesi?
Niin, moni 40 mies VÄITTÄÄ haluavansa samanikäisen naisen ja vakituisen suhteen. VÄITTÄÄ myös haluavansa sitoutua ja äkkiäkin, kun se oikea löytyy.
Se oikea vaan sitten on sellainen (ihanne) että sitä ei löydy.... Olen törmännyt moneen kaltaiseesi (minua muutaman vuoden nuorempaan, kuten sinä, joilla profiilissa on myös nainen 44 v, tai vähän vanhempaan, joiden kohderyhmässä olen) .... mutta en vain kelpaa. Mies jatkaa ihannenaisensa etsimistä. Tai pikaparkin (mä en pikaparkiksi halua Turun ja Kuopion välille).
Nelikymppinen nainen, joka on itse hyvässä kunnossa ja harrastaa urheilua ja elää terveellisesti, ei kyllä huoli minkään ikäistä miestä, joka on kulahtanut. Hän haluaa timmin miehen, jolla on samankaltainen elämänasenne.
Miehet kuolee keskimääräisesti nuorempina, siksikin voi olla hyvä, jos mies on hiukan nuorempi.
Usein nelikymppinen mies todella näyttää viiskymppiseltä tai muuten vaan näivettyneeltä, ei sellanen houkuttele.
Ja sitten kun nelikymppinen mies on eronnut, se on sellanen ruikuttaja ettei enää jaksa uskoa unelmiin. Sitten tulee kolmikymppinen reipas uros, joka sanoo, että haluaa rakentaa yhteisen elämän, niin hulluhan olisin jos kieltäytyisin.
sinun kommenttiasi. Kaikista pahin vaihtoehto on se nelikymppinen eronnut mies, joka haikailee sen entisen perään ja jaksaa siitä ruikuttaa. No thank's, aivan kamalaa. Samanikäiset varatut miehet taas ovat aivan toista maata, mutta heihinhän ei saa koskea :D.
Olen kyllä törmännyt myös itseni ikäisiin miehiin, jotka katselevat vain 20-30 v naisia, kuola valuen. Kerran kysyin eräältä, mikä heissä kiinnostaa, paitsi ovat nuoria ja kauniita. Vastauksena oli, että heistä voi vielä kouluttaa mieleisen vaimon itselleen. Nelikymppiset on mukavampia ja kaikin puolin parempia, mutta niin itsenäisiä, etteivät enää miehen tahtoon taivu helposti. Voi tsiisus!
Ei siinä mitään ole. Itsestäsi se on kiinni, katso
vain peiliin aamulla, siinä on vastaus edessäsi.
Minä olen jo yli viiskymppinen, en käytä farkkuja,
en nahkatakkia, ei ole prätkää, kunto kohtalainen,
vähän ylipainoa, alkavaa kaljua ja pientä vatsaa.
Tiedän ja tunnen etten ole niin hyvässä kunnossa
kuin kaksi- tai kolmekymppinen. Kuuntelen S-päätä,
pidän prässihousuja ja taidan vielä harmaantua.
En tavoittele kuuta taivaalta, mutta silti olen
tapaillut 10-15 vuotta nuorempia naisia. Kukaan
heistä ei ole kertaakaan sanonut että ikä-ero
välillämme olisi este. Minulla ei ole ollut mitään
vaikeuksi löytää naisystävää itselleni.
Mielestäni en ole ikärasisti, mutta harvoin tunnen
kiinnostusta oman ikäisiin naisiin.
Varmasti löydät itsellesi nuoremman naisen jos se
on päätavoitteesi, mutta onko se onnen avain?
Kuinka se minulta onnistuu? Minultahan puuttuvat
lähes kaikki "hyvät" joita sinulla on. Siinä
poikkeankin hiukan tavallisesta miehestä ja millä tavalla?
Jos se kiinnostaa niin jatkat keskustelua.
ihastunut 4-kymppiseen mieheen tälläkin hetkellä. itse olen 30 ja risat.
Mutta et anna kauhean fiksua kuvaa itsestäsi, kun tunnut pitävän itseäsi jotenkin parempana kuin muita. Ihmisiä ne on 3-kymppisetkin, eikä kaikki mitään pikkupoikia enää mieleltään.
Ei se iästä ole kiinni pitääkö kunnostaan huolta tai onko fiksu, on plösöjä 2-kymppisiä ja myös 4-kymppisiä.
Olen itse 4-kymppinen, ihan normaali ikäiseni, ja hyväksynyt sen myös. En timmi, mutta ainakin mieheni sanojen mukaan juuri sopiva.
Minulla on kolme omani ikäistä naisystävää, jotka IHAN oikeasti metsästää parikymppisiä poikia! Kaikki johtuu siitä, että yksikään heistä ei ole sinut vanhenemisensa kanssa, vaan kriiseilevät jokaisesta ylimääräisestä kilosta ja kurtusta nassussaan. Ja tätä jaksan heissä ihmetellä.
Ovat kuitenkin eläneet jo noinkin kauan, eivätkä vieläkään ole missään muodossa sinut itsensä kanssa, vaan yrittävät sovittaa olomuotoaan jatkuvasti parikymppisen saappaisiin.
On kieltämättä naurettava näky, kun liian laiha ja tästä syystä kuivunut, kurttuinen vanha prinsessa vääntää itseään pikkuhameeseen ja rimpsurotsiin. Imuttelee siloposki-poikasen kanssa keskellä tanssilattiaa. Aivan kuin kuvassa oli jokin groteski aikavääristymä. Saa todella hävetä, ja monesti sitä hakeutuukin yksin tässä vaiheesa kauemmas koko kolonnasta, ettei tarvitse katsoa nuorempien likkojen oksetuksesta vääntyneitä kasvoja.
Toivon, että sinäkin yrität nyt vain rakentaa itsetuntoasi muuten kuin vertailemalla itseäsi nuorempiisi. Siitä se elämä sitten lähtee... :)
tässäpä vastaus. luultavasti he valitsevat ne kolmekymppiset sinun sijaan koska eivät pidä luonteestasi.
minulle on ainakin ihan sama onko mies treenattu vaiko kaljamahan omaava mies. kyllä sitä pitää olla oikeanlainen luonne.
Tuollainen mies jos oikeasti olemassakaan :)
mitä kirjoitit ei 40v mies kelpaa, heillä on oma upeus noussut hattuun.
30-35v mies kunnioittaa naista ihan eritavalla, osallistuu asioihin ja juttelee asioista, heissä on hiukan enemmän empatiaa kuin 40v miehissä
Tosi hyvä, että olet itsestäsi huoltapitävä js hyvässä kunnossa oleva - se on kaikki plussaa. Mutta ettei vain kirjoituksestasikin hiukan läpipaistava omahyväisyys olisi kuitenkin se suurin syy miksei naista ole löytynyt... Anteeksi mutta tällainen kuva tuli. Kovin rinta rottingilla jos itseään tutustumisvaiheessa jo ylistää tai sen oloisena kulkee, että sinä yksin olet sitä ja tätä kaikkea erinomaista ja joka ei yhtä innokkaasti itseään treenaa, ei ole mitään rinnallasi, niin itselleni ainakin tulisi tunne; no thank´s. Itse olen reilut kolmekymppinen, eron jälkeen vaihdoin pari vuotta vanhempaan, yli nelikymppiseen =) Ei ole himotreenaaja, mutta hyvin kelpaa =)
Onnea etsintään, kyllä joku vielä löytyy, kunhan laskeudut hiukan alaspäin sieltä omista pilvilinnoistasi =)
kuin miksi miehet haluavat yleensä mieluummin kolmekymppisen kuin nelikymppisen :) Itse olen oikeasti nuorekas neljäseiska ja lähes kaikki tietämäni nelikymppiset miehet ovat ukkoutuneita ja tylsiä, usein alkoholisoituneita ja isomahaisia. Kolmekymppiset ovat yleensä tietysti paljon nuoremman näköisiä. Itse haluaisin oman ikäiseni miehen, jos tosiaan löytyisi sellainen kuin kuvailet olevasi. Kelpaako sinulle ikäisesi nainen vai katseletko itsekin kolmekymppisiä? Miehet usein uskovat, että heille sopii nuorempi nainen ja että nuorempien miesten kanssa olevat naiset olisivat sitävastoin naurettavia...
Tässä kirjoituksessa se tuli esiin, mitä ajttelin. Nelikymppistä miestä pidetään isovatsaisena ukkoontuneena setänä. Tunnen muutaman nelikymppisen naisen ja kahdella heistä on just armeijasta päässyt kolli panomiehenä. Ajatelkaa armeijapoikia!! Haloo!!
Ja todellakin yksi nainen käy kaikissá mahdollisissa toimenpiteissä, että vartalo pysyisi nuorekkaana. Eli meikäläinen ei ikänsä takia kelpaa heille.
Ehkä yleistin liikaa, että kaikki naiset hakevat nuorempaa, mutta pääsääntö se on, kun noita ihmisten juttuja kuuntelee ja lukee. Nelikymppistä miestä todellakin pidetään "setänä".
Ja tarkennus: Minä en hae ketään, kuten jo aikaisemmin kirjoitin. Jos hakisin, niin ilman muuta ikäistäni seuraa. Toki minulla on hieman kriteerejä mahdolliselle naisehdokkaalle: Hoikka, sporttinen, eläinrakas, nuorekas,siis ei tätimäinen, seikkailunhaluinen ja vapaa. Ikä 35-45.
Kirjoin tämän aloituksen eilen illalla muutaman saunaoluen jälkeen, kun olin juuri kuullut kuinka eräs nelikymppinen naistuttavani oli taas käynyt "poikasta" tapaamassa ja ´tällä naisella on murrosikäisiä lapsia kotona. Rakastaja vain muutaman vuoden heitä vanhempi!! Missä on naisten moraali???
Missä on miesten moraali??? Ajattele vaikka Paavo Lipposta ja Sauli Niinistöä: heillä on vaimot, jotka voisivat olla heidän tyttäriään!!!
tasa-arvoa. Ennen aina miehet joutuivat paniikkiin n. 50 v iässä, kun tuntui että elämä on pian eletty, eikä mitään merkittävää saatu aikaan. Ja sitten lähdettiin metsälle uudestaan.
Nyt on naiset nelikymppisinä paniikissa, kun nuoruus ja kauneus katoaa (media painaa päälle raskaasti). Ja niin sitä yritetään saavuttaa saavuttamatonta.
Se hyvä puoli on, kun ei koskaan ole ollut kaunis niin ei vahetessaankaan menetä mitään....
Neljäkymppisellä naisella on vielä mahkut kolmekymppiseen mieheen, mutta viisikymmpisellä harvoin nelikymppiseen mieheen. Miehet eivät juurikaan kehtaisi tunnustaa julkisesti asiaa, vaikka nainen olisi kuinka "nuorekas" ja pitänyt itsensä kunnossa. Usein viiskymppiset naiset ovat sinut itsensä ja seksuaalisuutensa kanssa ja täten hyviä kumppaneita.
Niin että aina ei onnistu!
Lyhyesti ja ytimekkäästi: kolmekymppiset miehet osaavat kantaa vastuuta ja suhtautuvat parisuhteisiin vakavasti, mutta he eivät vielä valita mitään saamarin eturauhas-, tai reumatismivaivoja.
mikäs vika miussa on..en o ihan kolmekymppinen viel ja miulle kelpas tuo hiuka yli nelikymppinen oikein hyvin..viksu komia ja hyväkäytöksinen,,luulen että se kelpaaminen ei ole iästä kiinni.
" Olen hoikka, farkku -ja nahkatakkityylinen moottoripyöräilevä citycowboy. "
Valitettavasti tuo tyyli ei keskivertonaiseen uppoa.
..että osin naiset ovat oikeassa nelikymppisten miesten suhteen. Mullakin on monta kaveria ja tuttavaa, jotka ovat ikäisiäni ja nuorempiakin..voi herranen aika heitä..
Mäyräkoiria kannetaan kotiin, iso vatsa tunkee esiin vyön takaa, kauhee parransänki kokoajan, vaatteet ostetaan anttilan tai halpahallin alekorista 3€:lla. On jos jonkinlaista kremppaa ja vaivaa.
Tähän on ihan pakko itseään kehua, että olen kyllä aikamoinen poikkeus tuohon ryhmään. Ehkä pitäisikin etsiä nuorempaa naista, mutta mitä heille juttelisi, kun heillä ei ole vielä mitään elämänkokemusta, lapsista, avioliitoista, elämän suurista tapahtumista?
Itse ainakin kuvittelen, että ikäiseni nainen olisi "henkisesti" samalla aaltopituudella ja yhteisymmärrys olisi puolin ja toisin helpompaa. Mutta onko nelikymppiset naiset liikunnallisia, hoikkia, ja muutenkin fiksuja vai onko heillekin kauniit ja rohkeat ja sipsit elämän pääsisältö?
ja jos vielä olet mukava sen lisäksi, pitäisi sinulle olla naisia tarjolla kiusaksi asti. Nuorekasta , hyväkuntoista, mukavaa ja VAPAATA nelikymppistä miestä saa etsiä kuin neulaa heinäsuovasta. Onko sinulla itselläsi liian kovat kriteerit, ettet kelpuuta kuin rotuvalion? Tai ehkäpä se on sama toisinpäinkin; nuorekasta, hyväkuntoista, mukavaa ja VAPAATA nelikymppistä naista saa etsiä kuin neulaa heinäsuovasta. Kyllä molempia löytyy, mutta vapaita aika harvoin ja heille luulisi riittävän vientiä. Minäkin toivoisin löytäväni miehen, joka olisi itseni ikäinen. Mutta harvassa ovat, tai naimisissa. Totuus on, että ihmiset ensin katsovat ulkonäköä, ennenkuin tutustuvat toiseen kunnolla. Ensivaikutelma on tärkeä ja siihen liittyy miellyttävä ulkonäkö. Superkomea tai kaunis ei tarvitse olla, mutta siisti, terveennäköinen ja iloinen olemus on jo paljon. Luonnollisesti huomattava ylipaino ei luo kovin tervettä vaikutelmaa. Itseäni viehättää nelikymppisessä miehessä erityisesti, jos hän on onnistunut säilyttämään itsessään ripauksen poikamaisuutta olematta kuitenkaan kypsymätön tai lapsellinen. Jos hän osaa välillä vähän hassutella ja innostuu helposti uusista asioista, se on viehättävää puhumattakaan poikamaisesta valkohampaisesta hymystä :)
Minun uusiomieheni 42v vaihtoi 35 vuotiaan exvaimonsa minuun joka olen 7 vuotta vanhempi exvaimoa =)
Tämä taitaa olla harvinaisempai juttu kuin kolmekymppisen naisen ottama nelikymppinen mies?
(tosin mieheni oli kyllä jo eronnut tavatessammme).
Minä siis otin kuitenkin ikäiseni miehen vaikka viiden vuoden yksineloni aikana tarjolla oli monia nuorempiakin.
Silloin kun hänet ensi kerran näin hän kyllä pesi mennen tullen nuoremmat miehet niin ulkonäöllään kuin luonteellaankin.
Sellaista vilppittömyyttä, huumorintajua ja omana itsenään olemisen taitoa ei nuoremmilta löydy.
Eikä kyllä monelta hänen ikäiseltäänkään mieheltä.
Parasta on kuitenkin ollut tuo kyky ja halu edelleenkin muuttua ja kasvaa koko ajan minun kanssani. Tämä puoli nimittäin on vaikeampaa jo 40 v miehille niinkuin naisillekkin. Monet sen ikäiset kuvittelevat jo tietävänsä kaiken ja olevansa valmiita tapauksia.
Tosiasiassa useat 40 vuotiaat on niin tapoihinsa kangistuneita ja rutiineiden orjia että yhteinen sävel voi olla vaikeata löytää. Täytyy edelleen olla valmis kasvamaan ja luopumaan omista tavoistaan jotka ei sovi tähän parisuhteeseen.
Minun mieheni oli nöyrtynyt hyvin kipeiden asioiden edessä niinkuin minä itsekkin että esimerkiksi sille mistä toinen vaatteensa ostaa ei ole anettu paljoakaan painoarvoa.
Ei varallisuudelle eikä sille mitä työtä toinen tekee ja millaisen auton omistaa.
Kipeistä kokemuksista katkeroitumatta selviäminen on myös monelle 40 vuotiaalle ylivoimaista.
Nuoremissa miehissä on kyllä paljon enemmän vähemmän katkeroitunutta porukkaa mutta sehän on inhimillistä.
Minua miellytti myös tosi paljon se piirre että tämä mies ei ollut yhtään tietoinen omasta ulkonäöstään. Tämä mies saisi minua paljon nuorempia ja nätimpiä naisia niin halutessaan mutta ainoa mitä hän itse on ilmoittanut haluavansa on se että hän saa ja voi olla oma itsensä. Se kuulemma onnistuu nyt minun kanssani eikä hän olisi aikaisemmin osannut sitä ollakkaan.
(On hän myös sanonut että nuoremmista naisista ei löydy yhtä timmiä takapuolta =)
Eli olemme kuitenkin esteetikkoja.
Yksineloni aikoina tapasin vain miehiä jotka toivat esiin merittejään ja varallisuuttaan ja sitä mitä työksensä tekevät ym.
Hirveän ulkonäkökeskeisiä miehiä jotka ovat liian tietoisia siitä miltä näyttävät tai miltä pitäisi näyttää. Liian mietittyjä lauseita ja ajatuksia.
Minulle tuli tunne että kaikki miehet olivat käyneet jossakin kursseilla opettelemassa mitä naiselle voi ja pitää puhua jotta tämä kiinnostuisi. ÄÄÄÄÄÄgrh
Hienointa on todellakin se että nyt voi todellakin elää parisuhdetta. Meillä on entiset elämämme emmekä missään nimessä haluisi alkaa elämään sitä samaa perhe-elämää velkoineen ja työjärjestelyineen.
Monet 40 v miehet aloittavat vielä uudestaan alusta nuoremman naisen kanssa perhe-elämän kaikkinen samoine jäkätyksineen ja huolineen ??
Huh huh.
"Luulen, että ongelmasi ydin onkin se, että katsot kaikkea pintapuolisesti. Ja sori, tuolla tyylillä et löydä koskaan mitään pysyvää. Oisko aika uudistaa omat asenteesi?".
Jos koko ajan painotat sitä miten hyvännäköinen olet ja timmi, ja kroppaa....jne. saa sinusta vaan todella yksinkertaisen kuvan. Ja etsit siis fiksua naista? ja parisuhdetta? Ei uppoa!
Ei se ikä, vaan se mitä pään sisällä liikkuu. Viestisi luettuani ensimmäinen ajatukseni oli, että näytät keskittyvän lähinnä fyysiseen olemukseesi. Toisessa viestissä mainitset, että sinua kiinnostaa elämänkokemusta omaavat naiset, mutta päädyt jälleen pinnallisiin seikkoihin. Entä jos toisitkin esille niitä henkisiä hyviä ominaisuuksiasi? En usko, että montaakaan naista (iästä riippumatta) jaksaa kiinnostaa mies, joka puhuu lähinnä ulkonäöstä. Sen fyysisen olemuksen kelvollisuuden/kelpaamattomuuden voi jokainen kuitenkin omilla silmillään todeta, ei siihen tarvita erityistä lisäselostusta/mainostusta. Myös tuo itsensä vertaileminen muihin antaa kuvan heikosta itsetunnosta. Entä jos tutkailisit itseäsi vaihteeksi sisältäpäin etkä vain peilistä heijastuvaa kuvaa? En tiedä, miten keskustelusi naisten kanssa todellisuudessa etenevät, mutta nämä huomiot nyt vain näiden viestiesi pohjalta.
Lue nyt vähän mitä kirjoitat. Rivien välistä lukee selkeästi miksi juuri sinä et kelpaa.
Aivan sama.