Oon 30-vuotias mies.Osaisko joku kertoo mikä mussa on vikana,kun naiset ei oo kiinnostuneet minusta,tai sitten en huomaa sitä.En oo mikään pelimies vaan tälläinen aluksi hiljainen kaveri.Olen luotettava,rehellinen,ymmärtäväinen,kiltti,rauhallinen,huumorintajuinen,harkitseva,tunnollinen,työssä käyvä,jalat tukevasti maassa oleva tyyppi.En ole mikään mister finland,vaan ruumiinrakenteeltaan hoikka.Onpa joskus joku tyttö muutaman promillen humalassa söpöksikin maininnut.Pitääkö paikkansa näkemykseni siitä täytyy olla täydellinen pelimies ennen kun löytää tavallisen normaalin naisen.Baareista kokemukseni ovat ainakin huonoja.Antakaapas naiset palautetta mitä mun pitäs tehä,ettei tarvis loppuelämääni yksin kulkea.Ei täällä kenenkään yksin ole hyvä olla.Jos tää nyt ketä kiinnostaa...
Mikä vikana?
masse30
11996
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
mutta sellanen liiallinen epätoivonen hakeminenkaan ei ole hyväksi.
Luota itseesi, omaan persoonaasi ja ole ihan oma itsesi. Harvemmin baarista löytää semmosta potentiaalista keskustelukumppania.
Tee myöskin itse aloitteita vaikka ujo olisitkin.
Annan esimerkin omasta elämästäni.
Kuten kuvasta näkyy, olen ihan tavallisen näköinen nainen, ylipainoakin löytyy.
Seurustelin ensimmäisen kerran 19-vuotiaana ja seurustelu oli vakavaa, asuimme yhdessä pari vuotta kunnes tiemme erosivat. Tämän jälkeen mulla on ollut 2 pitempiaikaista suhdetta ja olen nyt 28 vuotias.
Tänä päivänä on ihan eri meiningit kuin silloin kun olin reilu parikymppinen ja sopivaa kumppania on todella vaikea löytää, ennen tuli jotenkin helpommin juttuun miesten kanssa, nykyisin monikaan ei katso toista kertaa koska olen ylipainoinen, ennen se ei haitannut.
En anna tämän kuitenkaan lannistaa minua, koska tiedän itse olevani hyvä kumppani, sopiva jollekin joka joskus tielleni eksyy.
Arvostan itseäni ja teen elämästäni onnellista sinkkuna.
Mietin aina, että mistähän ihmeestä löytäisin sen sopivan miehen, mutta sille ei ole mitään absoluuttista vastausta. Kyllä se jostain vielä ilmaantuu.
Pääasia on kuitenkin se, että arvostat itseäsi etkä lannistu vaan jatkat matkaa mutkista huolimatta.
Ymmärrän yskäsi, koska itselläni on sama juttu. Baarit ovat huonoimpia paikkoja tavata naisia, koska siellä on älämölöä ja ihmisillä rooli päällä.
Kokeile tätä, eli kun kaverisi lähtevät ulos liity joukkoon vasta kun he ovat siirtymässä ravintolaan puolen yön paikkeilla(katso vaikka leffa kotona). Kun saavut selvin päin ja virkeänä ravintolaan nauti yksi lasi viiniä/GT, jolloin tulet juttutuulella, kestät kavereitasi ja potentiaaliseen tapaukseen törmätessäsi saat aikaan mielenkiintoisen keskustelun.
Älä huomio lainkaan naisia, jotka ovat juoneita (tunnistaa nopeasta ja kepeästä askeleesta). Kun näet mielenkiintoisen ihmisen käväise kysymässä, että "mitä kuuluu ja mitäs neidit juhlivat". Ajattele heitä vain ystävinä!!! Liika yritys voi näkyä kuulemma päälle.
Vaikeimmin ihmisiä tapaa aloittelupaikoista, joissa istuvat seurustelevat ihmiset, isommissa kaveri porukoissa ja yleensä aloittamassa. Yö kerhot ovat hyvä paikka (selvinpäin), koska siellä on enemmän sinkkuja.
Tekstisi vastaa täysin omaa tilannettani, ainoastaan sillä erotuksella että olen sinua vuoden nuorempi. Muuten täysin sama homma.
Olen huomannut, että minun tyyppisistäni miehistä naiset ei kiinnostu ravintoloissa. Ne kiinnostuu keskellä päivää ja selvinpäin, jolloin eivät uskalla sanoa ja näyttää kiinnostustaan. Kuten en minäkään. Pitää alkaa vetämään säännölliset päiväkännit.
Selitys saattaa olla siinä, mitä itse kirjoitit:
"En oo mikään pelimies vaan tälläinen aluksi hiljainen kaveri.Olen luotettava,rehellinen,ymmärtäväinen,kiltti,rauhallinen,huumorintajuinen,harkitseva,tunnollinen,työssä käyvä,jalat tukevasti maassa oleva tyyppi."
Se, minkä nainen sinusta ensi tapaamisella huomaa, on nimenomaan se, että olet hiljainen. Ja sellainen huomiohan ei välttämättä innosta jatkamaan pitemmälle. Noiden muiden ominaisuuksien, vaikka hyviä ovatkin, toteaminen tosiksi edellyttäisi pitempää tuttavuutta, mutta miten se onnistuisi, jos et tuo itsestäsi esiin mitään, mikä motivoisi naista tutustumaan. Jos taas kyse on siitä, että suoraan mainostat olevasi kaikkea sitä, mitä viestissäsi kerrot, tilanne on vielä pahempi, koska itsensä kehumisesta harva tykkää.
"Se, minkä nainen sinusta ensi tapaamisella huomaa, on nimenomaan se,
että olet hiljainen. Ja sellainen huomiohan ei välttämättä innosta
jatkamaan pitemmälle."
Mikähän siinä on niin kamalaa, jos mies on vähän hiljainen? Tuntuu että
se on suunnilleen suurin synti mihin mies voi syyllistyä. Suurempi kuin
ääliömäinen käytös, huonot käytöstavat, tai tukkihumala.
Tuntuu että naiset ahdistuvat suunnattomasti pienestäkin hiljaisesta
hetkestä, tai ylipäätään siitä jos mies ei ole koko ajan keksimässä puheenaihetta
tai selittämässä jotain. Naisillehan on täysin sallittua olla hiljainen ja
antaa miehen keksiä kaikki aiheet.
Kertokaa nyt, että mikä siinä hiljaisuudessa on niin äärimmäisen kamalaa,
että kiinnostus lopahtaa heti?
Ei hiljaisuudessa ole mitään kamalaa. Tarkoitin nimenomaan tutustumista baarissa tai jossain muualla mihin ollaan tultu tutustumista varten. Kysymys on siis vain siitä, että jos ensi tapaamisen hetkellä ei saa sanaa suustaan, ei toinen osapuoli saa mitään kuvaa siitä, millaisen ihmisen kanssa on tekemisissä. Kuvittele nyt itsekin: jos tapaat jonkun naisen ensimmäistä kertaa, ja tämä ei sano mitään muuta kuin hiljaa mutisee vastauksia sinun kysymyksiisi, niin innostutko hänen seurastaan mitenkään? Ei sille mitään voi, että jos haluaa toisen saavan itsestään hyvän käsityksen, on jollain tavalla väkisin tuotava esiin ne positiiviset puolet joita on esiin tuotavissa. Sitten kun on päästy alkuun, ei hiljaisuus välttämättä ole enää minkäänlainen haitta.
"Kuvittele nyt itsekin: jos tapaat jonkun naisen ensimmäistä kertaa, ja tämä ei sano mitään muuta kuin hiljaa mutisee vastauksia sinun kysymyksiisi, niin innostutko hänen seurastaan mitenkään?"
Ei tuo ole ongelma mulle. Olen tosin mies. Pystyn ymmärtämään tällaista naista. Noin on mulle useasti käynytkin. Kyllä juttu siitä jo toisilla treffeillä paranee.
Enemmän pidän hiljaisemmista naisista kuin koko ajan äänessä olevista.
"Olen tosin mies"
Niin juuri. Suoraan sanoenhan naisilla on suurempi valinnanvara, joten hiljainen mies, jonka ajatusmaailmasta ei saa selvää, tulee nopeasti karsituksi, kun muunkinlaisia on tarjolla.
jännittävä ja eksoottinen. Koita muuttua äänekkääksi, laittaa ruskeat piilolinssit ja käydä solariumissa tai värjätä ihoa kenkälankilla. Siitä se lähtee, tsemppiä!
En naisena näe mitään ongelmaa hiljaisuudessa. Ujot miehet ovat söpöjä, jos ovat aidosti ujoja, eikä epäsosiaalisia. Epäsosiaaliset ovat aggressiivisia ja jöröjä.
Ei tarvitse muuttua äänekkääksi. Baareissa on tietynlaiset ihmiset ja esim. kirjastoissa tietynlaiset ihmiset. Baareissa pitää olla hyvännäköinen, trendikkäästi pukeutunut ja puhelias, että siellä viihtyisi. Musiikki on yleensä myös niin kovalla, että hiljaisemmalla äänellä ei siellä pysty kommunikoimaan. Siksi sinne ei hakeudukaan hiljaisia ihmisiä. Siniset sulmät ja vaaleat hiukset ovat harvinaiset myös Suomessa ja niitä ei tarvitse peittää mitenkään. Hiusten tai silmien väristä ei mikään parisuhde ole kiinni.
voisin kuvitella, että sinuun pikkuhiljaa tutustumalla saa kaivettua mitä mielenkiintoisempia asioita. Toiset miehet iskevät baareissa, koska ovat sujuvasanaisempia, mutta sinun tyylisi on toisen tyyppinen. Löytäisit naisen jostain kotitalouskurssilta tai auttaisit naista jossain pulmassa. Olet siis markkinoinut itsesi väärin eli käyt väärissä paikoissa:)