se määrä tuskaa, jonka ihminen voi kestää, ilman että sekoaa?
Halusimme lapsen. Mies siis enenmmän kuin minä. Nyt kun olen raskaana olen ollut reipas ja iloinen. Seksi on ollut taivaallista.
Miksi mikään ei riitä? Mies rakastaa tulevaa lastamme, mutta ei haluakaa yhtäkkiä olla kanssani...
Olen muuttanut hänestä erilleen ja toivottanut hänet hevon helvettiin. Joka viikko on kavereiden kanssa ryyppäilemässä, ja varmaan niitä vieraita naisiakin on.Tai ainakin vakuutaa, että riitän hänelle vallan mainiosti.
Hän haluaa tavata syntyvää lastamme, mutta itse olen tällä hetkellä niin rikki revitty ja yksinäinen, että sitä tuskan määrää ei voi kukaan uskoa. Enkö minä todellakaan merkinnyt hänelle yhtään mitään tai tämä lapsi?
Miksi hän ylipäätään halusi lapsen kanssani?
Olen ilmoittanut, että turha on jälkikäteen itkeä perään tai pyytää yhtään mitään. En halua hänen tapaavan lastamme.
Kuulostaa kovalta, mutta olen niin masentunut ja yksin. Päivät ovat tuskaa ja odotan, että tulee ilta ja armelias uni.
Miten voin koskaan katsoa lastamme muistamatta häntä ja sitä kuinka paska hän oli minulle?
Olen täynnä vihaa...muita tunteita ei enää ole.
Hän on hyvin mustasukkainen minusta. Ihan vapaasti saa olla.
Kärvistelkööt vaan ja naikoot vaikka kuollutta ruumista, ei kiinnosta enää!!!
Halusimme lapsen. Mies siis enenmmän kuin minä. Nyt kun olen raskaana olen ollut reipas ja iloinen. Seksi on ollut taivaallista.
Miksi mikään ei riitä? Mies rakastaa tulevaa lastamme, mutta ei haluakaa yhtäkkiä olla kanssani...
Olen muuttanut hänestä erilleen ja toivottanut hänet hevon helvettiin. Joka viikko on kavereiden kanssa ryyppäilemässä, ja varmaan niitä vieraita naisiakin on.Tai ainakin vakuutaa, että riitän hänelle vallan mainiosti.
Hän haluaa tavata syntyvää lastamme, mutta itse olen tällä hetkellä niin rikki revitty ja yksinäinen, että sitä tuskan määrää ei voi kukaan uskoa. Enkö minä todellakaan merkinnyt hänelle yhtään mitään tai tämä lapsi?
Miksi hän ylipäätään halusi lapsen kanssani?
Olen ilmoittanut, että turha on jälkikäteen itkeä perään tai pyytää yhtään mitään. En halua hänen tapaavan lastamme.
Kuulostaa kovalta, mutta olen niin masentunut ja yksin. Päivät ovat tuskaa ja odotan, että tulee ilta ja armelias uni.
Miten voin koskaan katsoa lastamme muistamatta häntä ja sitä kuinka paska hän oli minulle?
Olen täynnä vihaa...muita tunteita ei enää ole.
Hän on hyvin mustasukkainen minusta. Ihan vapaasti saa olla.
Kärvistelkööt vaan ja naikoot vaikka kuollutta ruumista, ei kiinnosta enää!!!
Vastaukset 4
Vanhimmat
muuten et jaksa.Oletko valmis edes äidiksi?
lapsesta, molemmista.
ikävää isää..näin on.
mitään tekoa ja kuinka moni nainenkin täällä jo suhteessa ruikuttaa, että mies pettää ja sitten valitetaan, että otan ja vien lapset mukanani jos mies vielä pettää ja mieshän pettää se on varma. parempi elää yksin kun toisen paskan alistuksissa.