Onko mahdollista että teini ikäinen lapsi otettaisiin tasavertaisena kaveriporukan jäsenenä, missä ikä jakauma on noin 25-40 eli muutenkin aika laaja. Ja sitten se yksi 16 vuotias teini ikäinen lapsi?
Olen itse tämä teini ospuoli. Eli kaikki kaverini ovat jo aikuisia, enkä tule muiden teinien kanssa toimeen. Pelkään että olen porukassa tiellä enkä älyä ettei minua toivota mukaan. Etenkin kun en ole verbaalisesti tai sosiaalisesti siitä lahjakkaammasta päästä ja tulen usein väärinnymmärretyksi tai loukkaan jotain tahattomasti. Kaverini(?) ottavat minut kyllä mukaan aika hyvin eivätkä syrji minua. Aukovat ajoittain päätään iästäni mutta se on ihan ok.
Kysyisin nyt aikuisilta, että voisitteko te olla kaveri teinin kanssa vai pitäisittekö ärsyttävänä lapsena? Tietysti olenhan minä viellä lapsi eikä aikuisena tarvikkaan pitää. Mutta pystyisittekö ottamaan ihan vain ihmisenä ajattelematta jatkuvasti toisen nuorta ikää? En kehtaa kavereiltani kysyä, vaikka olen pitään miettinyt kysyä. Todennäköisesti tulen heiltäkin tätä kysymään, mutta haluan ensin kuulla muiden aikuisten ihmisten mielipidettä asiaan ennenkuin uskallan.
Olen itse tämä teini ospuoli. Eli kaikki kaverini ovat jo aikuisia, enkä tule muiden teinien kanssa toimeen. Pelkään että olen porukassa tiellä enkä älyä ettei minua toivota mukaan. Etenkin kun en ole verbaalisesti tai sosiaalisesti siitä lahjakkaammasta päästä ja tulen usein väärinnymmärretyksi tai loukkaan jotain tahattomasti. Kaverini(?) ottavat minut kyllä mukaan aika hyvin eivätkä syrji minua. Aukovat ajoittain päätään iästäni mutta se on ihan ok.
Kysyisin nyt aikuisilta, että voisitteko te olla kaveri teinin kanssa vai pitäisittekö ärsyttävänä lapsena? Tietysti olenhan minä viellä lapsi eikä aikuisena tarvikkaan pitää. Mutta pystyisittekö ottamaan ihan vain ihmisenä ajattelematta jatkuvasti toisen nuorta ikää? En kehtaa kavereiltani kysyä, vaikka olen pitään miettinyt kysyä. Todennäköisesti tulen heiltäkin tätä kysymään, mutta haluan ensin kuulla muiden aikuisten ihmisten mielipidettä asiaan ennenkuin uskallan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
No en minä ainakaan jaksaisi mitään 16v kakaraa roikkumassa perässä. Ala omannikäistesi kanssa olemaan ja jätä ne aikuiset rauhaan.
Olipas aikuismainen vastaus taas. Riippuu ihmisistä, voi toimia tai sitten ei.
Et voi väittää ettei olisi vähän outo asetelma, että lapsi pyörisi aikuisena aikuisten piireissä? Etkä edes vastannut tohon ketjun aloittajan kysymykseen, eli voisitko itse sitten olla tasavertainen kaveri lapsen kanssa?
Mutta en oikein tule toimeen muiden 16v kakaroiden kanssa, niinkuin jo ensimmäisessä viestissä sanoin. Ja onko sulla minkäänlaista ehdotusta että miten jätän nämä aikuiset rauhaan. Siis miten sinä lopettaisit kavereidesi kanssa olemisen yhtä äkkiä? Tietysti alkaisivat soitella perään ja kysellä että mihin olet kadonnut. Olisihan se aika outoa käytöstä myös. Ja kun törmään heihin päivittäin muutenkin. Ymmärrän täysin kantasi, toivon vain etteivä kaverini ajattele samallatavalla. Jos ajattelevat tavallasi, niin miten tilanteen voi ratkaista?
voisin olla sinun kaverisi.itse en näe minkäänlaisia rajoja ihmisten väliselle ystävyydelle.
t.nainen23
Itse olen 25-vuotias. Kaveripiirini koostuu 16-35-vuotiaista ihmisistä, enkä ole koskaan kokenut tätä ongelmaksi. Toki usein on niin, että nuorempien kanssa tulee juteltua ja tehtyä erilaisia asioita kuin vanhempien, mutta mitäpä se haittaa.
Olemme myös kokoontuneet koko kaveripiirin kanssa aina silloin tällöin eikä kenenkään ikä ole muodostunut haittaavaksi tekijäksi. Tietenkään emme voi tuolla porukalla lähteä baariin tai muuta vastaavaa, mutta kukaan meistä ei toisaalta koe siihen erityistä tarvetta, joten alaikäiset pystyvät hyvin olemaan mukana.
Ikä varmasti vaikuttaa ajatusmaailmaan, mutta ei se ole este ystävyydelle/kaveruudelle. Ihmisen luonne ratkaisee lopulta paljon enemmän.
huomannut mitään merkkejä siitä ettei sinua haluttaisi mukaan ryhmään? Jos he kerta ottavat sinut hyvin mukaan porukkaan, niin miksi edes miettiä tuollaista?
No joskus sanovat ettei niiden seura ole välttämättä sitä parasta mun ikäiselle ihmiselle, ja aukovat välillä iästäni päätään. Mutta noi tuskin tarkoittaa mitään, ja viimenen on viellä leikkimielistä rääkkäämistä.
Ja siksi mietin tälläisiä. Että minua vaivaa ajatus siitä, että olen tiellä ja heille vaivaksi. Ja ettei minua oikeasti haluta mukaan porukkaan, he eivät vain kehtaa sanoa sitä minulle. Olen alkanut nyt jatkuvasti ajattelemaan asiaa. siksi.
Aivan hyvin voi olla, minulla oli muitakin samanikäisiä porukassa, siis meidän porukan ikä jakautui 16-30, tosin asuttiin pienellä paikkakunalla, mutta hyvin tultiin kaikki toimeen.
Meno vain parani kun itsekin täytin 18..
kun ei tiedä tilannetta.
Lyhyellä kirjoituksella ei saa kokonaiskuvasta kiinni ja pitkä kirjoitus laittaa lukija puuduksiin.
Pääosin kyse on siitä, miksi itsesi koet kyseisessä joukossa.
Kaveruus sinänsä pitää sisällään monta yhdistävää asiaa.
Minulla on ollut kavereina puolta nuorempia ja puolta vanhempia ihmisiä.
Niin fiksuja ja vähemmän fiksuja. Omalta kantilta katsottuna siis.
Mikäli sinua ahdistaa tilanne, on syytä harkita mitä itse haluat tuosta ystävyysuhteesta.
Mikäli he pitäisivät sinua ärsyttävänä lapsena, mitä todennäköisemmin he sen myös sinulle ilmaisisivat.
Elleivät halua tarkoituksella pitää sinua pilkkanaan.
Lyhyesti sanottuna, jos ystävyys toimii ja yhteiset asiat myös, niin mikä ettei. Ei ystävyydelle ole ikärajoja.