Olemme olleet avoliitossa jo muutamia vuosia. Kun tutustuin mieheeni hän oli iloinen ja avarakatseinen meille syntyi myös 2 lastakin. Sitten mies koki uskoontulon ja sen vuoksi olisi pitänyt mennä naimisiin koska kaikki muuttui yhtäkkiä synniksi, siihen en suostunut mies jäi kotiin silti asumaan. Kaikki meni välillä hyvin ja olimme aivan tavallinen perhe mutta riitoja alkoi tulla aivan tavallisista asioista esim. Televison ohjelmista jotkut olivat "liian syntisiä" sillä seurauksella että se joko suljettiin tai mies meni toiseen huoneeseen. Seksielämä alkoi olla liian ahdistavaa olen itse vapaa kokeilemaan parisuhteessa uusia asioita kun taas kaikki olikin jotenkin häpeällistä. Pian minusta tehtiin syntipukki koska olin se jumalaton osapuoli. Olen ihminen jokai juo eikä polta eikä kiroile. Mutta kyllä minusta sitä pahuutta osattiin kaivella joka asiasta ihan sitten kaivamalla. Mies muuttui täysin tunteettomaksi minusta ja jäin usein kotiin itkemään iltaisin kun hän lähti niihin kokouksiin.Nyt mies on muuttanut pois yhteisestä kodistamme. En jaksanut enään vaan pitäisikö vielä yrittää mutta miten?
Uskonto tuhosi suhteemme
Delitty
161471
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Oleellinen oli kiteytetty viestisi otsikkoon. Ei tilanne muutu muuten kuin siten, että miehesi tulee järkiinsä tai että sinäkin "käännyt" samaan hullutukseen, ja ei välttämättä sittenkään. Hihhulin kanssa parisuhteessa oltaessa nainen on se alistuva osapuoli, "perheen pään" mukaan mennään.
Huom. 21,25 ja 28 jakeet! Ei oo naisella huono osa ;) ja miehet naiset ovat saman arvoisia vaikka mies on perheen pää.
Efesolaiskirje 5
Vaimot ja aviomiehet
21 Alistukaa toistenne tahtoon, Kristusta totellen. [1. Piet. 5:5]
22 Vaimot, suostukaa miehenne tahtoon niin kuin Herran tahtoon, [5:22-6:9: Kol. 3:18-4:1; 1. Piet. 2:13-3:7 : 1. Kor. 14:34 ]
23 sillä mies on vaimonsa pää, niin kuin Kristus on seurakunnan pää; onhan hän seurakunnan, oman ruumiinsa, pelastaja. [1. Kor. 11:3 | Ef. 1:22, 4:15; Kol. 1:18]
24 Niin kuin seurakunta alistuu Kristuksen tahtoon, niin myös vaimon tulee kaikessa alistua miehensä tahtoon.
25 Miehet, rakastakaa vaimoanne niin kuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi henkensä sen puolesta [Kol. 3:19 | Gal. 1:4]
26 pyhittääkseen sen. Hän pesi sen puhtaaksi vedellä ja sanalla [Joh. 3:5; Tit. 3:5; 1. Piet. 3:21]
27 voidakseen asettaa sen eteensä kirkkaana, pyhänä ja moitteettomana, vailla tahraa, ryppyä tai virhettä. [2. Kor. 11:2; Kol. 1:28]
28 Samoin aviomiehenkin velvollisuus on rakastaa vaimoaan niin kuin omaa ruumistaan. Joka rakastaa vaimoaan, rakastaa itseään.
29 Eihän kukaan vihaa omaa ruumistaan, vaan jokainen ravitsee ja vaalii sitä. Juuri niin hoitaa Kristuskin seurakuntaansa,
30 omaa ruumistaan, jonka jäseniä me olemme.
31 "Siksi mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi." [1. Moos. 2:24]
32 Tämä on suuri salaisuus; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa. [Ilm. 19:7]
33 Mutta se koskee myös kaikkia teitä: jokaisen tulee rakastaa vaimoaan niin kuin itseään, ja vaimon tulee kunnioittaa miestään.
1. Korinttolaiskirje 1
Ristin saarnan hulluus
18 Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.
Mun ensimmäinen mieheni oli uskovainen, ja vielä paljon vapaamielisempi kuin sun, mutten silti voinut elää niin irrationaalisen ihmisen kanssa. Se on ihan tietty ihmistyyppi, joka hurahtaa johonkin uskontoon; usein he hurahtavat sitten heti johonkin muuhun uudestaan, vaikka se tietty uskonto lakkaisikin kiinnostamasta. Jotain miehesi elämästä puuttui, henkisesti, ja nyt hän kokee sen löytäneensä. :S Hän ei tajua tekevänsä väärin, eikä pysty ajattelemaan omilla aivoillaan.
Älä itke tuollaisen pösilön perään, joka pistää lahkon omien lastensa edelle! Etsi uusi, järkevä mies itsellesi.
se on kyllä kurjaa kun uskovaiset herkästi alkaa tuomitsemaan toisia vaikka tärkein asia on ottaa vastaan Jumalan rakkautta ja antaa sitä eteenpäin, hänen oman syyllisyyden tunteen ymmärrän aviottomasta elämästä ja tv-ohjelmista. Uskoisin että seksin teki ahdistavaksi se ettette ole naimisissa, koska seksi on Jumalan lahja ja kaikista parasta ja kauneinta se on avioliitossa johon se on tarkoitettu. Jos haluat jatkaa niin ootko valmis avioon? Suosittelen Lester Sumrallin suorat sanat seksistä-kirjaa, muuten hyvä kirja mutta siitäkin kannattaa ottaa vain se mikä hyvää on ja muu jättää omaan arvoonsa, Raamattu on ainut kirja jota luen ilman tätä kriteeriä
1. Tessalonikalaiskirje 5
21 Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää.
Matt. 7:1
"Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi.
1. Korinttolaiskirje 7
12 Sitten sanon vielä, en Herran sanana vaan omanani: Jos jollakin veljellä on vaimo, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, miehen ei pidä jättää häntä.
13 Ja jos uskovalla naisella on aviomies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, vaimon ei pidä jättää miestään.
14 Mies, joka ei usko, on uskovan vaimonsa pyhittämä, ja vaimo, joka ei usko, on uskovan miehensä pyhittämä. Muutenhan teidän lapsenne olisivat epäpuhtaita; nyt he kuitenkin ovat pyhiä.
15 Mutta jos se puoliso, joka ei usko, tahtoo erota, niin erotkoon. Uskovaa veljeä tai sisarta ei tällaisessa tapauksessa sido mikään pakko. Jumala on kutsunut teidät elämään rauhassa. [Room. 12:18, 14:19]
16 Ja mistä tiedät, vaimo, voitko pelastaa miehesi? Tai mies, mistä tiedät, voitko pelastaa vaimosi?
1. Korinttolaiskirje 1
Ristin saarnan hulluus
18 Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.
onkohan kyseessä helluntaiseurakunta? Itsellä on huonoja kokemuksia sieltä, lapsuudessa vanhempieni elämään sekaannuttiin siellä ahdistavasti, nyt kumpikaan ei halua enää/pysty mennä sen takia mihinkään seurakuntaan. No mutta Jack Frost sanoo hyvin että ollaan joko synnin orjia, lain orjia tai rakkauden orjia. Jumala on rakkaus ja kristityt on kutsuttu ilmentämään Jumalan rakkautta muille. Nämä jakeet kertovat millaista on Jumalan rakkaus
1. Korinttolaiskirje 13
Suurin on rakkaus
1 Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali.
2 Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään. [1. Kor. 12:8,9 | Matt. 17:20]
3 Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi.
4 Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, [1. Piet. 4:8]
5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, [Room. 13:10; 1. Kor. 10:24,33; Fil. 2:4]
6 ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. [2. Joh. 4; 3. Joh. 4]
7 Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii. [Sananl. 10:12]
8 Rakkaus ei koskaan katoa. Mutta profetoiminen vaikenee, kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi.
9 Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista, [1. Kor. 8:2]
10 mutta kun täydellinen tulee, vajavainen katoaa. [Ef. 4:13]
11 Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt, kun olen mies, olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen.
12 Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee. [1. Kor. 8:3; 2. Kor. 3:18; 1. Joh. 3:2]
13 Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus. [1. Tess. 5:8]
Kysymyksessä on helluntaiseurakunta johon mies liittyi ja sen jälkeen pikkuhiljaa hänestä tuli tunteeton "robotti" jotenkin koin että kaikki inhimillisyys olikin syntiä. Tai sitten oli niin että kaikki asiat jotenkin vain lakaistiin sinne jonnekkin maton alle, vaikka mielstäni ne olisi pitänyt käsitellä. Itse en ole siellä seurakunnassa käynyt enkä mene koska en halua kasvattaa lapsiani siihen uskontoon. Käytän sanaa uskonto ja uskonnonharjoitus koska todellinen sekä aito lähimmäisen rakkaus noille ihmisille on vieras käsite. Siellä jopa pannaan vaimot vaihtoon tekoverukkeilla.
täs pahenee mullakin sitä seurakuntaa kohtaan :/ Jos miehes näkis Jack Frostin dvd:tä niin niistä vois olla vaikutusta, Jack Frost on itse ollu pastorina monta vuotta ja vaimo kärsi masennuksesta 20 vuotta ja mies ajatteli vaan et vaimo tarvii apua eikä hänes oo mitään vikaa kunnes tapahtui muutos ja hän opettaa niistä asioista dvd:llä, se on elämää mullistavaa opetusta lähimmäisen rakkaudesta jollaista en oo muualta kuullu, suosittelisin erityisesti Isoveljen syndrooma-dvd:tä ja Ilmestys Isän rakkaudesta-dvd:tä, itse oon ostanut nuo kaikki ja voin tilata ne sulle/miehelleski jos vain jotenki saisin tietää mihin?!
www.tv7.fi sieltä klikkaa tv7 kauppa ja hakusanaksi Jack Frost, jos haluat käydä katsomassa.
juuri tuollaista. Lahkolaiset luovat itse omia sääntöjään ja kaventavat omilla muka uskovaisilla säännöillään lahkoon hurahtaneiden normaalia elämää.
Sääli, että oman miehesi kohdalla tapahtui näin.
Ilmeisesti miehesi on helluntailainen. No niin olen minäkin. Ongelma on nyt siinä, että Raamattu velvoittaa uskovaisia elämään avioliitossa. Se on Jumalan säätämys, josta uskovainen ei oikein voi tinkiä. Joten jos sinä rakastat miestäsi, mene hänen kanssaan naimisiin. Teillä on lapset ja kaikki, etkä halua edes mennä naimisiin MIEHESI kanssa. Koita hyvä ihminen tulla vastaan jotenkin, miehesi on varmasti jo niin tehnyt aika monessa asiassa. Hänellä on Raamatun mukaan oikeus muuttaa pois luotasi, koska olette "eläneet haureudessa". No hän ei ole halunnut muuttaa. Nyt sinä hyvä ihminen autat miestä mäessä, jos yhtään välität. Jumalaansa hän vain kunnioittaa.
Ovatko TV-ohjelmat sinusta moraalisesti hyväksyttäviä? Kyllä ne aikamoista puluntuubaa on nykyään. Raaistavat ja kovettavat ihmistä.
Kaikenlaiset "seksuaaliset kokeilut" voit kyllä unohtaa, jos miehesi takaisin haluat. Miehesi ei enää halua alistaa sinua edes seksuaalisesti, koska Jumala on muuttanut hänen sydämensä. Hän ei ole enää sama ihminen, johon rakastuit. Hän on puhdas nyt ja Jumalan rakkaus vaikuttaa sen, että puhdas ja raaka himo (jolla ei ole mitään tekemistä normaalin seksuaalisen halun kanssa) ei enää miellytä miestäsi.
toi on täyttä paskaa koko juttu,ette te uskovaiset voi ketään alistaa mielenne mukaan.kait teidän olisi parasta erota koska miehesi ei pysty enään normaaliin elämään.
Tuollaista odota. Kyllä hän asumassakin jo muualla ja saa minun mielstäni mennä naimisiin mutta se tuleva vaimo en ole minä, vaan ottakoon sieltä seurakunnasat toisen onhan siellä "pikkusisaria" ja toiseksi jos se haureudessa eläminen on sitten se suurin asia.
Miksi helluntaiseurakunta kastaa ihmsiä vaikka ihminen asuu avoliitossa? Pysyköön kukin siinä asemassa mihin on kutsuttu minä luin jostakin.
seksi uskovaisten kesken sitte on? Miten ymmärrät seksuaaliset kokeilut? Uskovaisten seksissäkö ei voi olla mielestäsi himoa??
liian rankkaa? Tuliko miehelle liikaa suorituspaineita, olitko lian vaativa?
Joitain kauhistuttaa kokeilla liikaa uusia asioita seksin saralla, me ihmiset olemme niin erilaisia ettei kaikki käy kaikille.
Miksi pelkäät riitoja kun ne kuuluvat jokaiseen suhteeseen, mitään täydellistä riidatonta suhdetta kun ei olekkaan tai jos on niin se on kulissi suhde. Omista vioistasi et kerro vaan kuinka olet kokeilunhaluinen ja sehän järkyttää herkempiä ihmisiä jos joku haluaa kaikkee mahdollista kokeilla, itseäni inhottaa seksin saralla kaikki perverssiot enkä päästä peräsuoltani kenenkään ronkkimaan. Sekös nyt auttaakin asiaa jos on raitis ja polttamaton mutta kuitenkin perverssi harrastelija?
Kuulehan nyt näin ja luin tuon aloittajan kaikki tekstit sekä hänelle saadut vastaukset kommenttisi oli todella SYVÄLTÄ. Syyllistät toista joka on joutunut uhriksi. Yleensä lahkoihin mennään jos on henkisiä ongelmia niistä on turja syyllistää läheisiä.
Toivon että aloittaja lukee vielä näitä paskojen vastauksai että näkisi linkkini.
http://www.uskontojenuhrientuki.fi/
Usko pyhittää, ei tuhoa yhtään mitään. Itse ihminen käyttäytymisellään pilaa kaiken. Kumpaisessakin teissä on vikaa usko pois. Ihminen erehtyy ja oppii kaiken aikaa. Jos oikeasti rakastaa ja haluaa toisen parasta, asioista kertoo ja kunnioittaa toista. Raamattu sanoo mitä yhteistä on jumalattomalla ja jumalisella? Mieti sitä.
Itse uskon ja avomieheni ei usko. Meillä asia on niinpäin, että hän pilkkaa ja ivaa uskoani lähes jatkuvasti, vaikka olen hänen käännyytämisen jättänytkin ja yritän olla provosoimatta uskollani. En kuulu lahkoon, mutta minulla on usko, haluaisin käydä kirkossa jne.
Uskon että Jumala ei erota ihmisä, vaikka ovatkin avoliitossa ilman papin aamenta, jos he todella rakastaa ja kunnioittaa toisian. Jos miehesi ei halua jotain ohjelmaa katsoa, anna hänen ola katsomatta. Sano hänelle että sinä olet yksin vastuussa tekemisitäsi Jumalan edessä, hän ei voi määrittää sinun syntisyyttäsi.
Seksi elämä on pariskuntien oma asia, kummankin on suotava toiselle nautinto siinä asiassa. Jumala on luonut seksuaalisuuden ja siitä eri tavoin nauttimisen. Oma moraalimme asettaa tiettyjä rajoja, mutta kahden aikuisen välillä ei tarvitse olla tabuja, ellei sitten vahingoita toista.
Minun Jumalani on Rakkauden Jumala, en herkästi lähtisi hänen nimisään ketään tuomitsemaan. Syntiä on oikeastaaan kaikki mitä et voi tehdä puhtain sydämin, joten synnin tekoa kyllä riittää. Anteekisantoa ja armoa vähemmän ihmisten kesken.
Jos et voi olla miehesi kanssa yhdessä, koska sinulla on paha olo, älä ole. Et ole velvollinen olemaan miehesi kanssa siksi että hän on uskossa. Päin vastoin, hänen pitäisi saada uskostaan voimaa rakastaa sinua sellaisena kuin olet, arvostelematta uskon kautta.
Oma sydämesi sanoo oikean tien, anna sille aikaa kertoa se, älä kiirehdi.